Terveydenhuollon toimijoiden kokemuksia digitaalisten ratkaisujen taloudellisista vaikutuksista:systemaattinen katsaus laadullisiin tutkimuksiin

Tiivistelmä. Terveydenhuollon haasteena on ikääntyvän väestön hoidontarpeen kasvu ja niukat henkilöstö- ja talousresurssit. Apua on haettu digitaalisista ratkaisuista, joilla on pyritty parantamaan palveluiden saatavuutta ja taloudellisia vaikutuksia ajansäästön, työmäärän, prosessien ja investointien kautta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on systemaattisen katsauksen avulla kuvailla terveydenhuollon toimijoiden kokemuksia digitaalisten ratkaisujen taloudellisista vaikutuksista. Tutkimuskysymyksenä oli: Minkälaisia kokemuksia terveydenhuollon toimijoilla on digitaalisten ratkaisujen taloudellisista vaikutuksista? Tutkimusmenetelmänä on systemaattinen katsaus, jossa järjestelmällinen tiedonhaku tehtiin PubMed, Scopus, Cinahl ja Medic viitetietokantoihin. Aiheen rajaamisessa käytettiin PICo menetelmää, jonka avulla laaditun tutkimuskysymyksen ja alustavien tiedonhakujen pohjalta määriteltiin lopullisessa tiedonhaussa käytetyt avainsanat ja -termit ohjaamaan ja havainnollistamaan käsitteiden, avainsanojen ja synonyymien rakentumista lopullisiksi hakumerkkijonoiksi. Tiedonhaku rajattiin laadullisiin suomen- ja englanninkielisiin tutkimuksiin, jotka oli julkaistu vuosina 2015–2021. Tiedonhaussa löytyi 3730 artikkelia, joista päällekkäisyyksien poistamisen ja kielirajauksen tarkistuksen jälkeen jäi 2914 artikkelia. Otsikoiden ja tiivistelmien lukemisen perusteella valikoitui kokotekstin seulontaan 185 artikkelia. Seulonnan perusteella kokotekstien lukemiseen jäi 23 artikkelia, joista valikoitui 11 artikkelia Joanna Briggs -instituutin laadullisen tutkimuksen tarkistuslistan avulla tehtyyn laadunarviointiin. Lopulliseksi tutkimusaineistoksi valikoitui kahdeksan artikkelia. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisesti sisällönanalyysillä, jolloin muodostui kolme digitaalisten ratkaisujen taloudellisia vaikutuksia kuvaavaa pääluokkaa: 1) tehtävissä ilmenevät digitaalisten ratkaisujen taloudelliset vaikutukset, 2) prosesseissa ilmenevät digitaalisten ratkaisujen taloudelliset vaikutukset ja 3) hankinnoissa ilmenevät digitaalisten ratkaisujen taloudelliset vaikutukset. Pääluokat muodostuivat yhdeksästä yläluokasta: ajankäyttö, työmäärä, henkilöstöresursointi, puheluiden määrä, viestintä, palveluiden järjestäminen, matkakulut, investointi- ja ylläpitokulut sekä rahoitus. Johtopäätöksenä voidaan todeta digitaalisten ratkaisujen tuottavan myönteisiä taloudellisia vaikutuksia. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollon organisaatioiden johtamisessa ja kehittämisessä, kun on tarpeen arvioida digitaalisilla ratkaisuilla tavoiteltavia taloudellisia vaikutuksia.Experiences of healthcare actors on the economic impact of digital solutions : a systematic review of qualitative research. Abstract. The challenge for health care is the growing need for care for the aging population and scarce human and financial resources. Assistance has been sought for digital solutions that have sought to improve the availability and economic impact of services through time savings, workload, processes and investment. The purpose of this study is to use a systematic review to describe the experiences of healthcare actors about the economic impacts of digital solutions. The research question was: What kind of experiences do healthcare actors have with the economic impact of digital solutions? The research method is a systematic review, in which a systematic data search was performed on PubMed, Scopus, Cinahl and Medic reference databases. The topic was delineated using the PICo method, which based on a research question and preliminary data searches, defined the keywords and terms used in the final data search to guide and illustrate the construction of concepts, keywords, and synonyms into final search strings. The information retrieval was limited to qualitative studies in Finnish and English, which had been published in 2015–2021. The information search found 3,730 articles, of which 2,914 articles remained after removing overlaps and checking the language limit. Based on reading the headings and abstracts, 185 articles were selected for full-text screening. Based on the screening, 23 articles were left to read the full texts, of which 11 articles were selected for quality assessment using the Joanna Briggs Institute Qualitative Research Checklist. Eight articles were selected as the final research material. The research material was analyzed inductively by content analysis, which formed three main categories describing the economic effects of digital solutions: 1) the economic effects of digital solutions in tasks, 2) the economic effects of digital solutions in processes, and 3) the economic effects of digital solutions in procurement. The main categories consisted of nine upper categories: time use, workload, human resources, number of calls, communication, organization of services, travel expenses, investment and maintenance expenses, and financing. In conclusion, digital solutions have a positive economic impact. The research results can be used in the management and development of healthcare organizations when it is necessary to assess the economic impact of digital solutions

Osaamisen johtaminen terveydenhuollon organisaation johdon näkökulmasta

Tiivistelmä. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on kirjallisuuskatsauksen avulla kuvailla osaamisen johtamista terveydenhuollon organisaation johdon näkökulmasta. Tutkielman tavoitteena on tuottaa tietoa osaamisen johtamisesta, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi tulevaisuuden sairaalan muuttuvassa organisaatiossa ja sen toimintaympäristössä. Kirjallisuushaku tehtiin helmikuussa 2019 CINAHL, Scopus, Medline, Medic, ProQuest ja Google Scholar -tietokannoista. Tutkielmaan valikoitui analysoitavaksi seitsemän englanninkielistä vertaisarvioitua artikkelia, jotka oli julkaistu vuosien 2009–2018 aikana. Valintakriteerinä tutkimusten edellytettiin käsittelevän osaamisen johtamista organisaation johtamisen näkökulmasta. Tulosten mukaan osaamisen johtaminen on prosessi, jolla voidaan turvata organisaation strategisten tavoitteiden saavuttaminen tietoa ja osaamista kartoittamalla, muokkaamalla, varastoimalla ja jakamalla. Näin pyritään turvaamaan organisaation tarvitseman osaamisen säilyminen hyödyntämällä tutkittua tietoa ja työntekijöiden kokemusperäistä hiljaista tietoa. Osaamisen johtaminen on arvokas hoitotyön organisoinnin väline, joka edellyttää kasvavan tietomäärän takia toimivia tietoteknisiä ratkaisuja. Osaamisen johtaminen on myös vallitsevaan kulttuuriin vaikuttamista, sillä osaaminen ei ole vain tiedon ja taidon hallintaa, vaan se on asenne. Ryhmäkulttuuri korostaa ja antaa arvoa sitoutumiselle, hiljaisen tiedon siirtämiselle, uskollisuudelle ja moraalille. Oppivan organisaation oli havaittu vaikuttavan myönteisesti osaamisen johtamiseen ja sen avulla oli havaittu myönteisiä vaikutuksia henkilöstön työtyytyväisyyteen

Current and future CO2 emissions from drained peatlands in Southeast Asia

Peer reviewe

High heterotrophic CO2 emissions from a Malaysian oil palm plantations during dry-season

Background Tropical peatlands are currently being rapidly cleared and drained for the establishment of oil palm plantations, which threatens their globally significant carbon sequestration capacity. Large-scale land conversion of tropical peatlands is important in the context of greenhouse gas emission factors and sustainable land management. At present, quantification of carbon dioxide losses from tropical peatlands is limited by our understanding of the relative contribution of heterotrophic and autotrophic respiration to net peat surface CO2 emissions. Methods In this study we separated heterotrophic and autotrophic components of peat CO2 losses from two oil palm plantations (one established in ‘2000’ and the other in 1978, then replanted in ‘2006’) using chamber-based emissions sampling along a transect from the rooting to non-rooting zones on a peatland in Selangor, Peninsular Malaysia over the course of three months (June-August, 2014). Collar CO2 measurements were compared with soil temperature and moisture at site and also accompanied by depth profiles assessing peat C and bulk density. Results The soil respiration decreased exponentially with distance from the palm trunks with the sharpest decline found for the plantation with the younger palms. The mean heterotrophic flux was 1244.7 ± SE 149.2 mg m-2h-1 and 663.8 ± SE 102.2 mg m-2h-1 at the 2000 and 2006 plantations, respectively. Autotrophic emissions adjacent to the palm trunks were 944 ± SE 99.7 mg m-2h-1 and 1962 ± SE 246 mg m-2h-1 at the 2000 and 2006 plantations, respectively. Heterotrophic CO2 flux was positively related to peat soil moisture, but not temperature. Total peat C stocks were 60 kg m-2 (down to 1 m depth) and did not vary among plantations of different ages but SOC concentrations declined significantly with depth at both plantations but the decline was sharper in the second generation 2006 plantation. Conclusions The CO2 flux values reported in this study suggest a potential for very high carbon (C) loss from drained tropical peats during the dry season. This is particularly concerning given that more intense dry periods related to climate change are predicted for SE Asia. Taken together, this study highlights the need for careful management of tropical peatlands, and the vulnerability of their carbon storage capability under conditions of drainage

Nitrous oxide fluxes from tropical peat with different disturbance history and management

Peer reviewe

Koneoppiminen:ohjattu oppiminen taloustieteellisessä tutkimuksessa

Tiivistelmä. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, voitaisiinko koneoppimista hyödyntää taloustieteellisessä tutkimuksessa. Koneoppiminen on saavuttanut viime vuosina suurta suosiota ja koneoppimista on sovellettu lukuisten erilaisten ongelmien ratkaisemiseksi. Viime vuosina myös taloustieteilijöiden keskuudessa on alkanut herätä mielenkiintoa koneoppimista kohtaan. Koneoppiminen voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen: ohjattuun oppimiseen ja ohjaamattomaan oppimiseen. Ohjatun oppimisen ja perinteisten ekonometrian menetelmien tavoite on periaatteessa sama ja ohjatun oppimisen menetelmiä voitaisiinkin mahdollisesti soveltaa tutkimuskäytössä perinteisten ekonometrian menetelmien tapaan. Tutkielman teoria osuudessa käsitellään koneoppimisen keskeisiä perusperiaatteita sekä useiden koneoppimismenetelmien toimintaperiaatteita. Teoria osuudessa käsitellään lisäksi koneoppimisen ja perinteisten ekonometrian menetelmien eroja sekä mitä ongelmia koneoppimismenetelmiin liittyy. Koneoppimisen paremmuutta perinteisiin tilastollisiin menetelmiin verrattuna perustellaan niiden paremmalla ennustamiskyvyllä. Koneoppimismenetelmien avulla voidaan sovittaa aineistoihin hyvinkin monimutkaisia malleja ja niiden avulla voidaan aineistosta löytää rakenteita, joita ei perinteisten menetelmien avulla voida löytää. Koneoppimisen soveltamisessa tutkimuskäyttöön liittyy kuitenkin joitain ongelmia. Yksi keskeinen ongelma on se, että koneoppimismenetelmiä ei ole suunniteltu syy-seuraussuhteiden selvittämiseen vaan ne on suunniteltu puhtaasti ennustamistarkoitukseen. Viime aikoina on kuitenkin pyritty kehittämään uusia koneoppimismenetelmiä, joiden avulla voidaan estimoida myös syy-seuraussuhteita. Tutkielman empiirisessä osuudessa vertaillaan koneoppimismenetelmiä sekä ekonometriassa perinteisesti käytettävää logistista regressiota. Empiirisessä osuudessa pyrittiin ennustamaan portugalilaisen pankin asiakkaiden käytöstä. Empiirisen osuuden lopputulokseksi saatiin se, että koneoppimismallit eivät olleet merkittävästi parempia ennustamaan kuin logistinen regressiokaan. Tutkielman tuloksena voidaan sanoa, että koneoppimista voidaan hyödyntää taloustieteellisessä tutkimuksessa. Mutta kuten tutkielman empiirisestä osuudesta nähdään, niin koneoppimismenetelmät eivät välttämättä ole joka tilanteessa perinteisiä regressiomalleja parempia. Suurin potentiaalinen käyttökohde koneoppimiselle onkin suurten tietoaineistojen eli niin sanotun big datan analysointi

Subsidence and carbon loss in drained tropical peatlands

Biogeosciences931053-107

Own or shared silage feeding place for dairy cows?

We studied behaviour, silage eating and milk production of cows when every animal had an own silage feeding place and when the feeding place was shared with two other cows

A search strategy for occupational health intervention studies

Background: As a result of low numbers and diversity in study type, occupational health intervention studies are not easy to locate in electronic literature databases. Aim: To develop a search strategy that facilitates finding occupational health intervention studies in Medline, both for researchers and practitioners. Methods: A gold standard of articles was created by going through two whole volumes of 19 biomedical journals, both occupational health specialty and non-occupational health journals. Criteria for occupational health intervention studies were: evaluating an intervention with an occupational health outcome and a study design with a control group. Each journal was searched independently by two of the authors. Search terms were developed by asking specialists and counting word frequencies in gold standard articles. Results: Out of 11 022 articles published we found 149 occupational health intervention studies. The most sensitive single terms were work*[tw] (sensitivity 71%, specificity 88%) and effect*[tw] (sensitivity 75%, specificity 63%). The most sensitive string was (effect*[tw] OR control*[tw] OR evaluation*[tw] OR program*[tw]) AND (work*[tw] OR occupation*[tw] OR prevention*[tw] OR protect*[tw]) (sensitivity 89%, specificity 78%). The most specific single terms were "occupational health"[tw] (sensitivity 22%, specificity 98%) and effectiveness[tw] (sensitivity 22%, specificity 98%). The most specific string was (program[tw] OR "prevention and control"[sh]) AND (occupational[tw] OR worker*[tw]) (sensitivity 47%, specificity 98%). Conclusion: No single search terms are available that can locate occupational health intervention studies sufficiently. The authors' search strings have acceptable sensitivity and specificity to be used by researchers and practitioners respectively. Redefinition and elaboration of keywords in Medline could greatly facilitate the location of occupational health intervention studies