153 research outputs found

    Geodynamical studies using gravimetry and levelling

    Get PDF
    To be presented, with the permission o

    Lihasvammat urheilussa: kirjallisuuskatsaus

    Get PDF
    Lihasvammat ovat urheilijoiden yleisimpiä vammoja sekä ammattiurheilijoilla että harrastajilla. Ammattijalkapalloilijoiden vammoista noin joka kolmas on lihasvamma, mistä 92 % sijoittuu alaraajan neljän suuren lihasryhmän alueelle. Useimmin vammautuu takareiden lihasryhmä, mistä johtuen suurin osa lihasvammaluokituksista ja kuntoutusprotokollista on kehitetty takareisivammojen hoitoon. Lihasvamman diagnoosi perustuu anamneesiin, lääkärin kliiniseen tutkimukseen ja mahdollisiin radiologisiin kuvantamistutkimuksiin. Kuvantamistutkimusten kehittyessä etenkin magneettitutkimus on noussut suureen osaan lihasvammojen diagnostiikassa ja nykyään laajimmassa käytössä olevat lihasvammojen luokitukset perustuvat pitkälti magneettitutkimuksen löydöksiin. Yleislääkärin kannalta tärkeimmät diagnostiset välineet ovat anamneesi ja status, joiden perusteella lääkäri voi luotettavasti aloittaa hoidon tai tarvittaessa lähettää potilaan tarkempia tutkimuksia varten erikoissairaanhoitoon. Tieteellinen näyttö lihasvammojen hoitomuotojen tehosta on puutteellista. Erilaiset hoitomenetelmät pohjautuvat havaintoihin solu- ja kudostason tutkimuksista ja asiantuntijamielipiteisiin. Kliinisiä vertailututkimuksia on vähän, mutta ne ovat antaneet alustavaa näyttöä eksentrisen harjoittelun tehosta lihasvamman hoidossa. 2010-luvulla on saatu lupaavaa näyttöä eksentrisen harjoittelun hyödyistä lihasvammojen preventiossa. Nordic hamstring niminen harjoite näyttää vähentävän merkittävästi takareisivammojen esiintyvyyttä kahden satunnaistetun vertailututkimuksen perusteella

    Taimenseurannat Tuulomajoen vesistön Suomen puolen latvajoissa 2011 - 2014

    Get PDF
    Tuulomajoen vesistön Suomen puoleiset latvavedet, Lutto-, Anteri-, Jauru-, Hirvas- ja Nuorttijoki ylläpitävät eräitä maamme viimeisistä ainoastaan luonnonvaraiseen lisääntymiseen perustuvista järvitaimenkannoista. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (nykyään Luonnonvarakeskus, Luke) on seurannut näiden latvajokien arvokkaiden taimenkantojen tilaa satunnaisesti 1980-luvulta lähtien ja säännöllisesti vuodesta 2003 alkaen, keskittyen Lutto- ja Nuorttijoen vesistöihin. Seurannat on viime vuosina toteutettu yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Tässä raportissa esitellään alueen taimenseurantojen keskeiset tulokset vuosilta 2011–2014 ja peilataan niitä suhteessa aiempiin vuosiin. Sähkökoekalastuksien perusteella taimenen poikastuotanto Lutto- ja Nuorttijoen vesistöissä on säännöllistä, joskin poikastiheydet ovat verraten alhaisia ja poikasten esiintyminen on osin laikuttaista. Korkeimmat taimenen poikastiheydet havaitaan rauhoitetulta Muorravaarakkajoelta, jossa vuosittaiset keskitiheydet ovat vaihdelleet 8,6–31,7 poikaseen aarilla (yksi kalastuskerta) vuosina 2011– 2014. Taimenen poikasia esiintyy Nuorttijoen vesistössä tasaisemmin kuin Luttojoen vesistössä. Kokonaisuutena tarkastellen vesistöjen poikastiheyksissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia suhteessa aiempiin tutkimusvuosiin (2003–2010) ja havaitut tiheydet ovat Oulankajoen-Koutajoen vesistön taimenjokien tasolla tai jopa hieman suurempia. Pintasukelluslaskentojen perusteella Luttojoen vesistön kututaimenkantojen tilassa on viime vuosien aikana tapahtunut positiivista kehitystä. Kutukalamäärät ovat kasvaneet vakiolaskentaalueilla Suomu- ja Muorravaarakkajoessa, jonka lisäksi isoja vaellustaimenia on alkanut esiintyä myös aivan vesistön latvoilla, Kulasjoen yläosilla. Positiiviseen kehitykseen on todennäköisesti vaikuttanut mm. Muorravaarakka- ja Kulasjoen rauhoittaminen kalastukselta sekä muut käyttöönotetut kalastuksen säätelytoimet. Vahvistuvat kutukannat mahdollistavat suuremman poikastuotannon ja voivat parhaimmillaan johtaa nousukalamäärien kasvamiseen noin 5–7 vuoden aikajänteellä. Alustavien geneettisten selvitysten perusteella Tuuloman vesistön Suomen puolen latvajoissa esiintyy perinnöllisesti erilaistuneita taimenkantoja. Populaatiorakenteessa voidaan erotella karkeasti kolme geneettisesti erilaistunutta ryhmää, joita ovat: (1) Kulasjoki-Luttojoki, (2) Muorravaarakkajoki-Suomujoki ja (3) Nuorttijoki. Taimenkantojen perinnöllinen erilaistuminen on syytä huomioida alueen taimenkantojen hoitoa suunniteltaessa. Tuulomajoen latvavesien luonnonvaraisten järvitaimenkantojen hoito ja ylläpito perustuu kalastuksen säätelyyn. Kalastus on mitoitettava taimenkantojen tilan mukaan ja siinä on huomioitava koko taimenen elinkierto sekä Suomen että Venäjän puolelle. Alueen taimenkantojen nykytila ei mahdollista kalastustehon nostamista, vaan kalastuksen säätelytoimilla olisi edelleen pyrittävä kasvattamaan kutukalamääriä ja poikastuotannon tasoa.201

    Skeletal muscle proteomes reveal downregulation of mitochondrial proteins in transition from prediabetes into type 2 diabetes

    Get PDF
    Skeletal muscle insulin resistance is a central defect in the pathogenesis of type 2 diabetes (T2D). Here, we analyzed skeletal muscle proteome in 148 vastus lateralis muscle biopsies obtained from men covering all glucose tolerance phenotypes: normal, impaired fasting glucose (IFG), impaired glucose tolerance (IGT) and T2D. Skeletal muscle proteome was analyzed by a sequential window acquisition of all theoretical mass spectra (SWATH-MS) proteomics technique. Our data indicate a downregulation in several proteins involved inmitochondrial electron transport or respiratory chain complex assembly already in IFG and IGT-muscles, with most profound decreases observed in T2D. Additional phosphoproteomic analysis reveals altered phosphorylation in several signaling pathways in IFG, IGT, and T2D muscles, including those regulating glucose metabolic processes, and the structure of muscle cells. These data reveal several alterations present in skeletalmuscle already in prediabetes and highlight impairedmitochondrial energy metabolism in the trajectory from prediabetes into T2D.Peer reviewe

    Identifying the main drivers for the production and maturation of Scots pine tracheids along a temperature gradient

    Get PDF
    Even though studies monitoring the phenology and seasonal dynamics of the wood formation have accumulated for several conifer species across the Northern Hemisphere, the environmental control of tracheid production and differentiation is still fragmentary. With microcore and environmental data from six stands in Finland and France, we built auto-calibrated data-driven black box models for analyzing the most important factors controlling the tracheid production and maturation in Scots pine stem. In the best models, estimation was accurate to within a fraction of a tracheid per week. We compared the relative results of models built using different predictors, and found that the rate of tracheid production was partly regular but current and previous air temperature had influence on the sites in the middle of the temperature range and photosynthetic production in the coldest ones. The rate of mature cell production was more difficult to relate to the predictors but recent photosynthetic production was included in all successful models.Peer reviewe

    RFCAG2013: Russian-Finnish comparison of absolute gravimeters in 2013

    Get PDF
    In June–July 2013,we performed a comparison of five absolute gravimeters of different types. The gravimeters were the FG5X-221 of the FGI, the FG5-110 and GBL-M 002 of the TsNIIGaiK, the GABL-PM of the IAE SB RAS, and the GABL-M of the NIIMorGeofizika (Murmansk, Russia). The three last-mentioned are field-type portable gravimeters made by the Institute of Automation and Electrometry in Novosibirsk, and this is the first international comparison for them. This Russian-Finnish Comparison of Absolute Gravimeters RFCAG2013 was conducted at four sites with different characteristics: at the field sites Pulkovo and Svetloe near St. Petersburg, and at the laboratory sites TsNIIGaIK in Moscow and Zvenigorod near Moscow. At the TsNIIGAiK site and at Zvenigorod two piers were used, such that altogether six stations were occupied. The FG5X- 221 provides the link to the CCM.G-K2 Key Comparison in Luxembourg in November 2013. Recently, the Consultative Committee for Mass and Related Quantities and the International Association of Geodesy drafted a strategy on how to best transmit the results of Key Comparisons of absolute gravimeters to benefit the geodetic and geophysical gravimetric community. Our treatment of the RFCAG2013 presents one of the first practical applications of the ideas of the strategy document, andwe discuss the resulting uncertainty structure. Regarding the comparison results, we find the gravimeters show consistent offsets at the quite different sites. All except one gravimeter are in equivalence

    Turun kauppakorkeakoulun imagotutkimus - Mielikuvat ja brändi valittujen sidosryhmien keskuudessa

    Get PDF
    siirretty Doriast

    Työeläkkeiden kustannustenjako vuonna 2017

    Get PDF
    Työeläkevaroja siirtyi Eläketurvakeskuksen kautta vuonna 2017 yhteensä 1,5 miljardia euroa toimijalta toiselle. Raportissa on kuvattu, miten kustannustenjako on käytännössä järjestetty ja mitä erityistä vuonna 2017 tehdyissä selvittelyissä tapahtui. Tarkasteluvuonna työn alla oli kolme eri vaiheessa olevaa kustannustenjakovuotta
    corecore