Femoraalipuudutus akuuttilääkärin tai kirurgin suorittamana lonkkamurtumien kivunhoidossa

Lonkkamurtumat ovat yleisiä ja kivuliaita ortopedisiä traumoja, joiden kivunhoitoon käytetään pääsääntöisesti opioidipohjaisia lääkkeitä, joihin liittyy runsaasti haittavaikutuksia. Hyvinkään Sairaalassa 14.4.-30.8.2016 suoritetussa kontrolloidussa satunnaistetussa tutkimuksessa selvitettiin ultraääniavusteisen paikallisen katetrivälitteisen femoraalipuudutteen (ropivakaiini 7,5 mg/ml 20 ml + deksametatsoni 5 mg/ml 0,2 ml), opioidien sekä näiden yhdistelmän vaikutuksia lonkkamurtumapotilaan kipu-, sekavuus- ja tajunnantasoon ennen leikkausta. Tiedot kerättiin haastattelemalla sekä potilastietokantaa hyödyntämällä. Puudute osoittautui tehokkaimmaksi kivunlievitykseksi (md 5 vrt opioidiryhmällä md 6), myös opioidiannosmäärät olivat 24 % pienemmät puudutteettomiin verrattuna seuraavan vuorokauden aikana. Sekavuuden osalta ei saatu odotettuja tuloksia, paras taso saavutettiin yhdistelmäkipulääkityksellä. Tulokset antavat hyvän pohjan jatkotutkimuksille

Incidence of stroke and mortality due to stroke after acute coronary syndrome

Objectives: Stroke is a known complication after myocardial infarction (MI) and it is associated with increased mortality. We aimed to establish the true cumulative incidence of stroke and its subtypes and the associated mortality in a contemporary setting among patients treated for acute coronary syndrome (ACS). Materials and methods: A retrospective registry study based on the data of 8,049 consecutive patients treated for ACS in a sole provider of specialized cardiac and neurologic care for a catchment area of over 0.5 million residents between 2007 and 2018. Incident strokes and their subtypes were identified by in-depth review of written hospital records, hospital discharge registry data and causes of death registry data maintained by Statistics Finland up until December 31st 2020. Results: During a median follow-up of 5.8 years (IQR 3.2-9.0) 570 ACS patients suffered a stroke. The cumulative incidences of stroke for first week, first month, first year and at thirteen years were: 0.8 %, 1.1 %, 2.2 % and 10.3 %. In long-term, patients with different ACS subtypes had similar cumulative incidence of strokes, although the incidence of in-hospital strokes was highest among myocardial infarction patients. Stroke mortality rate was 32.5 % (n=185/570). The majority (88.8 %) of strokes were ischemic with the proportion being most substantial for in-hospital strokes (95.6 %). Conclusions: The risk of stroke among patients treated for ACS and the related mortality are still notable in a contemporary setting. A distinctive majority of strokes following ACS were ischemic especially early on after ACS.publishedVersionPeer reviewe

Femoraalipuudutus akuuttilääkärin tai kirurgin suorittamana lonkkamurtumien kivunhoidossa

Lonkkamurtumat ovat yleisiä ja kivuliaita ortopedisiä traumoja, joiden kivunhoitoon käytetään pääsääntöisesti opioidipohjaisia lääkkeitä, joihin liittyy runsaasti haittavaikutuksia. Hyvinkään Sairaalassa 14.4.-30.8.2016 suoritetussa kontrolloidussa satunnaistetussa tutkimuksessa selvitettiin ultraääniavusteisen paikallisen katetrivälitteisen femoraalipuudutteen (ropivakaiini 7,5 mg/ml 20 ml + deksametatsoni 5 mg/ml 0,2 ml), opioidien sekä näiden yhdistelmän vaikutuksia lonkkamurtumapotilaan kipu-, sekavuus- ja tajunnantasoon ennen leikkausta. Tiedot kerättiin haastattelemalla sekä potilastietokantaa hyödyntämällä. Puudute osoittautui tehokkaimmaksi kivunlievitykseksi (md 5 vrt opioidiryhmällä md 6), myös opioidiannosmäärät olivat 24 % pienemmät puudutteettomiin verrattuna seuraavan vuorokauden aikana. Sekavuuden osalta ei saatu odotettuja tuloksia, paras taso saavutettiin yhdistelmäkipulääkityksellä. Tulokset antavat hyvän pohjan jatkotutkimuksille

Risk Factors for Ischemic Stroke After Acute Coronary Syndrome

Background Stroke incidence is elevated after acute coronary syndromes (ACS). The aim of this study was to characterize risk factors related to ischemic stroke (IS) after ACS. Methods and Results We conducted a retrospective registry study based on the data of 8049 consecutive patients treated for ACS between 2007 and 2018 in Tays Heart Hospital with a follow‐up until December 31, 2020. Potential risk factors were identified by in‐depth review of written hospital records and causes‐of‐death registry data maintained by Statistics Finland. The association between individual risk factors, early‐onset IS (0–30 days after ACS, n=82), and late‐onset IS (31 days to 14 years after ACS, n=419) were analyzed using logistic regression and subdistribution hazard analysis. In multivariable analysis, the most substantial risk factors for early‐ and late‐onset IS were previous stroke, atrial fibrillation or flutter, and heart failure status depicted by the Killip classification. Left ventricular ejection fraction and coronary artery disease severity were significant risk factors for early‐onset IS; age and peripheral artery disease were significant risk factors for late‐onset IS. The risk of early‐onset IS with ≥6 CHA2DS2‐VASc score points (odds ratio, 6.63 [95% Cl, 3.63–12.09]; P<0.001) was notable compared with patients with 1 to 3 points as well as the risk of late‐onset IS with ≥6 points (subdistribution hazard, 6.03 [95% Cl, 3.71–9.81]; P<0.001) in comparison with patients with 1 point. Conclusions Factors related to high thromboembolic risk also predict IS risk after ACS. CHA2DS2‐VASc score and its individual components are strong predictors for both early‐ and late‐onset IS