Jeesuksen kasvattaminen tavoille : Kasvatus ja koulutus myöhäisantiikissa Tuomaan lapsuusevankeliumin mukaan

Tuomaan lapsuusevankeliumi on noin 150−500-luvuille ajoitettava kreikankielisen väestön keskuudessa syntynyt ja muokkaantunut kertomus 5−12-vuotiaan Jeesuksen lapsuudesta. Lapsuusevankeliumi on todennäköisesti syntynyt yksittäisistä alun perin suullisista ja myöhemmin kirjallisista lapsuuskertomuksista tai kohtauksista Jeesuksen lapsuudesta. Jeesuksen lapsuudesta on haluttu tietää Uuden testamentin evankeliumien kertomusten lisäksi lisää, mutta sen muotoutumiseen on todennäköisesti vaikuttanut myös myöhäisantiikin kirjallisuudelle tyypillinen sankarin lapsuuden ja sen poikkeuksellisuuden korostaminen. Tuomaan lapsuusevankeliumin Jeesus näyttäytyy näsäviisaana ja arvaamattomana lapsena, jolla on yliluonnollisia voimia sekä voimakas kokemus ja varmuus omasta poikkeuksellisuudestaan. Kertomuksen henkilöt palvelevat lähinnä Tuomaan lapsuusevankeliumin todennäköistä motiivia eli ihmettelevät Jeesuksen poikkeuksellisuutta ja palvovat häntä. Lapsuusevankeliumissa onkin nähtävissä muutos Jeesuksen käyttäytymisessä sekä muiden kyläläisten, vanhempien ja lasten suhtautumisessa häneen. Jeesus äkäilee ja temppuilee, kunnes muut ymmärtävät, että hän on Jumalan lähettämä. Tuomaan lapsuusevankeliumissa Jeesus kuvataan toisaalta epätavallisena, mutta toisaalta tavallisena lapsena. Tutkin, mitä Tuomaan lapsuusevankeliumin kasvatukseen ja koulutukseen liittyvät yksityiskohdat ja teemat kertovat lapsuusevankeliumin syntyajasta ja -paikasta. Sivuutan piirteet, jotka todennäköisesti ilmentävät lapsuusevankeliumin kerronnallista tai kristologista motiivia. Kiinnitän huomioni kasvatuksen ja koulutuksen piirteisiin, joita kreikkankieliset kirjoittajat ja kokoajat ovat tahattomasti tai tarkoituksella sisällyttäneet Tuomaan lapsuusevankeliumiin ja sen ajanlaskun alun juutalaiseen miljööseen. Oletukseni on, että Tuomaan lapsuusevankeliumin kirjoittajat ja kokoajat ovat samalla kertoneet jotain omasta kasvatus- ja koulutusmaailmastaan, kun ovat sijoittaneet Jeesus-lapsen käymään koulua ajanlaskun alun Nasaretissa. Mitä uutta Tuomaan lapsuusevankeliumi tuo siihen, mitä tiedämme myöhäisantiikin kreikkalaisroomalaisesta kasvatuksesta ja koulutuksesta? Tuomaan lapsuusevankeliumin kasvatuksen teemoja ovat lasten arvostus, joka näkyy esimerkiksi lasten menetyksen suremisena, lasten ja vanhempien vuorovaikutus, kodin ja naapuruston merkitys lasten kasvatuksessa ja huolenpidossa sekä lasten leikit ja ikätoverien seura. Koulutuksen teemoja ovat koulutukseen osallistuvat lapset, opettajat, kirjainten opettelu ja lukemaan oppiminen, moraaliopetus, fyysinen kuri koulussa sekä oppimisen paikat. Muun muassa Tuomaan lapsuusevankeliumin lasten arvostaminen sekä vanhempien ja muiden lasten kanssa tapahtuva vuorovaikutus vahvistavat nykyisen antiikin lapsuustutkimuksen näkökulmaa, jonka mukaan lapsuus ei ollutkaan niin synkkää kuin aiempi tutkimus on väittänyt. Ottaen huomioon kertomuksen kristologiset ja kerronnalliset motiivit sekä tutkimukseen liittyvät muut haasteet, kaikki edellä mainitut kasvatuksen ja koulutuksen piirteet ovat yhteneviä sen kanssa, mitä myöhäisantiikin lapsuudesta tiedetään. Haasteet huomioon ottaen Tuomaan lapsuusevankeliumia voikin käyttää lähteenä antiikin lapsuuden tutkimukseen, siinä missä monia muitakin antiikin tekstejä

Lapsen temperamentin ja unen yhteys vanhempien kokemuksiin lapsestaan

Lapsen temperamentti ja uni sekä niiden vaikeudet vaikuttavat vanhemmuuteen ja lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen ja edelleen lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin äitien ja isien kokemuksia lapsestaan ja näiden kokemusten kehitystä lapsen ensimmäisten elinkuukausien aikana. Erityisesti oltiin kiinnostuneita siitä, ovatko lapsen temperamentti sekä unen laatu ja määrä yhteydessä vanhempien kokemuksiin lapsestaan ja selittävätkö ne mahdollista vaihtelua vanhempien kokemuksissa. Tutkimukseen osallistui 1534 perhettä Pirkanmaan alueelta. Lapsen temperamenttia arvioitiin kahdeksan kuukautta lapsen syntymän jälkeen Rothbartin temperamenttiteoriaan perustuvalla, 91 lapsen käyttäytymistä kuvaavaa väittämää sisältävällä kyselylomakkeella. Vanhempien kokemuksia lapsestaan sekä lapsen unen laatua ja määrää arvioitiin vanhempien täyttämillä kyselylomakkeilla kolme ja kahdeksan kuukautta lapsen syntymän jälkeen. Isien ja äitien kokemusten lapsestaan havaittiin eroavan toisistaan merkitsevästi niin lapsen ollessa kolmen kuin kahdeksan kuukauden ikäinen: äitien kokemukset olivat isien kokemuksia myönteisempiä. Lisäksi nämä kokemukset olivat merkitsevästi myönteisempiä lapsen ollessa kahdeksan kuukauden ikäinen kuin lapsen ollessa kolmen kuukauden ikäinen. Vanhempien kokemukset lapsestaan olivat sitä kielteisempiä, mitä vähemmän ulospäinsuuntautunut, kielteisempi tunneilmaisultaan sekä heikompi varhaisilta itsesäätelykyvyiltään lapsi oli. Edelleen, vanhempien kokemukset olivat sitä kielteisempiä, mitä heikompi unen laatu lapsella oli, eli mitä vaikeampi lapsen oli rauhoittua unille ja mitä useammin tämä heräili öisin. Lapsen unen määrä ei ollut yhteydessä vanhempien kokemuksiin. Lapsen temperamenttikategoriat ja unen laatu selittivät yhteensä 11,8 % äitien ja 8,7 % isien lastaan koskevien kokemusten vaihtelusta lapsen ollessa kolmen kuukauden ikäinen, sekä 10,8 % äitien ja 4,1 % isien kokemuksista lapsen ollessa kahdeksan kuukauden ikäinen. Tulokset osoittavat lapsen temperamentin ja unen laadun sekä vanhempien lastaan koskevien käsitysten olevan yhteydessä toisiinsa, sekä edelleen lapsen temperamentin ja unen laadun selittävän osan äitien ja isien lapseensa liittyvien kokemusten vaihtelusta. Esimerkiksi neuvoloissa olisikin tärkeää huomioida lapsen temperamentti ja lapsen temperamentin ja elinympäristön yhteensopivuus. Vanhempia tulisi auttaa tunnistamaan lapsensa temperamentti ja ohjata heitä suhteuttamaan omaa toimintaansa lapsensa temperamenttiin sopivaksi. Tällöin lapsen kehitystä voitaisiin tukea nykyistä paremmin erityisesti perheissä, joissa lapsen temperamentti herättää vanhemmissa kielteisiä ajatuksia tai tunteita. Jatkossa olisi tärkeää tutkia myös tällaisten interventioiden vaikutuksia perheiden hyvinvointiin ja lasten kehitykseen

Dissociative features related to imaginary companions in the assessment of childhood adversity and dissociation: A pilot study

Childhood imaginary companions (ICs) are common and a normal part of child development, but certain aspects of ICs are also connected to adversity and dissociation. The purpose of this pilot study is to find out what kind of ICs children in mental health care have, are the features of ICs related to stressful childhood experiences, and whether the assessment of ICs could provide insight to the assessment of children. 19 7-12-year-old participants were recruited via a Finnish child psychiatry clinic. The children were interviewed using the imaginary companions interview. The legal guardians reported background information and information about stressful childhood experiences. The data was analyzed both quantitatively and qualitatively. In general, the ICs were more likely to have normative features than dissociative features. However, some dissociative IC features were also commonly reported. The SCE duration (U = 39.0, p = 0.029) and the number of dissociative IC features (U = 59.5, p = 0.005) were significantly higher for children with 6 or more ICs than for children with 1-2 ICs. There was a positive correlation between SCE duration and number of ICs (1-2 ICs vs. 6 or more ICs), r(12)) = 62, p = .018, and between dissociative IC features and number of ICs, r(15)) = 676, p = .003. Due to the small sample size in this study, the results cannot be generalized outside the clinical population with the specific age and symptom profile described in this study. Children were willing to talk about their ICs and interviewing them about their ICs seemed to add value to the assessments. Results and modifications made to the imaginary companions interview are discussed.</p

Dissociative features related to imaginary companions in the assessment of childhood adversity and dissociation : A pilot study

Childhood imaginary companions (ICs) are common and a normal part of child development, but certain aspects of ICs are also connected to adversity and dissociation. The purpose of this pilot study is to find out what kind of ICs children in mental health care have, are the features of ICs related to stressful childhood experiences, and whether the assessment of ICs could provide insight to the assessment of children. 19 7-12-year-old participants were recruited via a Finnish child psychiatry clinic. The children were interviewed using the imaginary companions interview. The legal guardians reported background information and information about stressful childhood experiences. The data was analyzed both quantitatively and qualitatively. In general, the ICs were more likely to have normative features than dissociative features. However, some dissociative IC features were also commonly reported. The SCE duration (U = 39.0, p = 0.029) and the number of dissociative IC features (U = 59.5, p = 0.005) were significantly higher for children with 6 or more ICs than for children with 1-2 ICs. There was a positive correlation between SCE duration and number of ICs (1-2 ICs vs. 6 or more ICs), r(12)) = 62, p = .018, and between dissociative IC features and number of ICs, r(15)) = 676, p = .003. Due to the small sample size in this study, the results cannot be generalized outside the clinical population with the specific age and symptom profile described in this study. Children were willing to talk about their ICs and interviewing them about their ICs seemed to add value to the assessments. Results and modifications made to the imaginary companions interview are discussed.publishedVersionPeer reviewe

Treatment of progressive multiple sclerosis: what works, what does not, and what is needed.

Disease-modifying drugs have mostly failed as treatments for progressive multiple sclerosis. Management of the disease therefore solely aims to minimise symptoms and, if possible, improve function. The degree to which this approach is based on empirical data derived from studies of progressive disease or whether treatment decisions are based on what is known about relapsing-remitting disease remains unclear. Symptoms rated as important by patients with multiple sclerosis include balance and mobility impairments, weakness, reduced cardiovascular fitness, ataxia, fatigue, bladder dysfunction, spasticity, pain, cognitive deficits, depression, and pseudobulbar affect; a comprehensive literature search shows a notable paucity of studies devoted solely to these symptoms in progressive multiple sclerosis, which translates to few proven therapeutic options in the clinic. A new strategy that can be used in future rehabilitation trials is therefore needed, with the adoption of approaches that look beyond single interventions to concurrent, potentially synergistic, treatments that maximise what remains of neural plasticity in patients with progressive multiple sclerosis

Laivastolinjan taktiikan opetuksen ja opetussuunnitelmien vastaavuus ensimmäisten tehtävien vaatimuksiin

Tutkimuksen päämääränä on tarkastaa vastaavatko opetussuunnitelmat sekä niiden tavoitteet laivastolinjalta valmistuvien ensimmäisten tehtävien asettamia vaatimuksia operaatiotaidon ja taktiikan hallinnalle. Lisäksi tutkimuksessa kartoitetaan operaatiotaidon ja taktiikan opetuksen nykytila. Tutkimuksen pääkysymys on vastaavatko operaatiotaidon ja taktiikan opetuksen sisältö ja tavoitteet nuoren upseerin ensimmäisen tehtävän ja sen toimintaympäristön asettamia vaatimuksia? Muut tutkimuskysymykset ovat: Millainen on laivastolinjan koulutusjärjestelmä? Kuinka laajoja ovat operaatiotaidon ja taktiikan opinnot? Mitä opintoja opetussuunnitelmat sisältävät operaatiotaidon ja taktiikan osalta? Mitä tavoitteita on asetettu operaatiotaidon ja taktiikan opetukselle? Mitkä ovat laivastolinjalta valmistuvan kadetin tyypillisimmät ensimmäiset tehtävät? Mitkä ovat laivastolinjalta valmistuvien kadettien ensimmäisten tehtävien ja niiden toimintaympäristöjen asettamat vaatimukset operaatiotaidon ja taktiikan hallinalle? Tutkimuksessa käytetään tutkimusmenetelminä kuvailevaa asiakirja- ja kirjallisuustutkimusta sekä kyselytutkimusta. Tutkimuksen teoria perustuu uuden koulutusjärjestelmän sekä operaatiotaidon ja taktiikan opetussuunnitelmien sisällön ja tavoitteiden analysointiin. Tutkimuksen toisessa vaiheessa selvitetään kyselyllä, mitkä ovat tyypillisimmät ensimmäiset tehtävät laivastolinjalta valmistuvalle. Lisäksi selvitetään ensimmäisten tehtävien sekä niiden toimintaympäristöjen asettamat vaatimukset operaatiotaidon ja taktiikan hallinnalle. Kolmannessa vaiheessa luodaan suoritetun kyselyn perusteella hahmotelma yleisistä eri toimintaympäristöjen ja tehtävien asettamista vaatimuksista. Neljännessä vaiheessa vertaillaan tutkimuksen ensimmäisen vaiheen teoriaa kolmannessa vaiheessa muodostettuun hahmotelmaan. Lopuksi teorian ja hahmotelman vertailusta muodostettuja johtopäätöksiä verrataan kyselyn kohderyhmän kokemuksiin saadusta opetuksesta ja sen vastaavuudesta ensimmäisten tehtävien asettamiin vaatimuksiin. Tutkimuksen johtopäätösten perusteella voidaan todeta, että kokonaisuuksien hallinnan ja ymmärtämisen kannalta, laivastolinjan operaatiotaidon ja taktiikan opetus antaa riittävät perusteet ensimmäisiä tehtäviä varten. Merenkulku- ja järjestelmäkoulutuksessa on kuitenkin puutteita käytännön osaamisen näkökulmasta. Operaatiotaidon ja taktiikan opetuksen ja opetussuunnitelmien tavoitteiden asettelun voidaan todeta vastaavan suhteellisen hyvin ensimmäisten tehtävien operaatiotaidon ja taktiikan hallinnalle asettamia vaatimuksia

Nuorten terveydenlukutaito tulevaisuutta ennakoivana tekijänä

Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä Laurea Lohja Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK) Marika Huolman ja Annika Kenenounis Nuorten terveydenlukutaito tulevaisuutta ennakoivana tekijänä Vuosi 2010 Sivumäärä 54 (56) Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Lostin (Lohja, Siuntio, Karjalohja, Inkoo) ja Karviaisen alueen (Vihti, Karkkila, Nummi-Pusula) yhdeksäsluokkalaisten terveystietämystä ja – käyttäytymistä, sekä kartoittaa näiden alueiden nuorten terveysasenteita ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Opinnäytetyö toteutettiin Internet-kyselytutkimuksena yhteistyössä Lostin ja Karviaisen alueen yläkoulujen kanssa (N=13). Tutkimus on osa Laurea Lohjan Ennakoiva hoito ja tulevaisuus -hankkeen Sydänpolku-osiota. Opinnäytteen teoreettisessa viitekehyksessä kartoitetaan ja tarkastellaan suomalaisten nuorten terveyttä, terveyskäyttäytymistä ja terveyskäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä, sekä terveydenhuollon ja koululaitoksen osuutta nuorten terveydenedistämisessä. Tutkimusmenetelmänä oli kyselytutkimus, ja asetettuihin tutkimusongelmiin haettiin vastausta strukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselylomake pohjautui aiemmin Sydänpolku-hankkeessa Lohjan yläkouluille tehtyyn kyselyyn ja se toteutettiin sähköisessä muodossa Digium-ohjelmistopalvelun kautta. Aineisto analysoitiin Word Excell 2007 taulukkolaskentaohjelman Pivot-taulukkotoiminnon avulla. Vastauksia saatiin kaikista 13 koulusta. Vastaajien kokonaismäärän ollessa 1285 ja saatujen vastausten määrän ollessa 641, tutkimuksen vastausprosentiksi muodostui 49,8 %. Aineisto analysoitiin testaamalla viitekehyksestä esiin tulevia ennakko-oletuksia ja vertaamalla tuloksia Lohjalta Sydänpolku-hankkeessa aiemmin saatuihin tutkimustuloksiin sekä kansallisen Kouluterveyskyselyn vuoden 2008 tuloksiin. Aineistosta tehtiin myös alueellista ja sukupuoltenvälistä vertailua. Tutkimuksessa saatiin paljon ajantasaista tietoa Lostin ja Karviaisen alueen 9-luokkalaisten terveystietoudesta, terveyskäyttäytymisestä, terveysasenteista sekä elämäntavoista. Tulosten mukaan Lostin ja Karviaisen alueen nuorista yli 60 % koki terveytensä hyväksi ja terveydellisiä riskitekijöitä tunnistettiin hyvin. Nuoret myös kokivat koulussa annettavan terveystiedon opetuksen tarpeelliseksi ja riittäväksi. Tulokset olivat kaikkiaan hyvin samansuuntaisia Sydänpolku-hankkeen ensimmäisen kyselyn sekä kansallisen Kouluterveyskyselyn tuloksiin nähden. Alueen nuorten terveyskäyttäytymisessä oli kuitenkin nähtävissä jo opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä esiin tulleita haasteita, esimerkiksi tupakoinnin ja päihteiden käytön suhteen. Tässä tutkimuksessa nuorista 41 % koki lisääntyneen terveystietämyksen vaikuttavan heidän terveyskäyttäytymiseensä positiivisesti. 29 % vastaajista puolestaan ei kokenut tiedon lisääntymisellä olevan vaikutusta terveydellisiin valintoihinsa. 30 % vastaajista ei osannut sanoa vaikuttaisiko terveystietämyksen lisääntyminen heidän käyttäytymiseensä. Jatkotutkimus- ja kehittämisehdotuksena esitetään näin ollen nuorten terveyskasvatuksen ja terveyskäyttäytymisen yhteyden selvittämistä pidemmän ajanjakson kuluessa. Asiasanat: nuoret, terveystieto, terveyskasvatusLaurea University of Applied sceince Abstract Laurea Lohja Health Care Nursing Marika Huolman ja Annika Kenenounis Young people's health literacy as a predictive factor for the future Year 2010 Pages 54 (56) The purpose of this study was to survey 9th graders of Lost (Lohja, Siuntio, Karjalohja, Inkoo) and Karviainen (Vihti, Karkkila, Nummi-Pusula) areas and their knowledge and health behavior factors as well as to identify health attitudes and factors influencing them. The thesis was carried out by an internet survey in secondary schools of Lost and Karviainen districts. The study is a part of the Laurea Lohja research project: Proactive heart disease prevention. Total of 13 schools participated. The theoretical part examines health of Finnish teenagers, their health behavior and influential factors. The role of public health service and school system in promoting young people's health was also dealt with. The research method was a survey, and it was carried out with structured questionnaires. The questionnaire was based on the previous Lohja project for secondary schools. It was carried out by the Digium software company. The material was analyzed with Excel 2007 spreadsheet PivotTable feature. Replies were received from all 13 schools. The number of replies was 641 from a target group of 1285. The study response rate was 49.8 %. The material was analyzed by testing pre-assumptions based on a frame reference and comparing earlier results to the Lohja project results as well as to the results of the national school health survey 2008.The material was also used to regional and gender comparisons. The study gives a lot of updated information on 9th graders’ knowledge, behavior and attitudes of health as well as life style. According to the results more than 60 % of young people considered their health to be good and they also recognized health risks. Teenagers also considered the school health information service important and sufficient. The conclusions were very similar to the results of the inquiry obtained from the national school health survey and the first Lohja heart project. However, it was very clear that there were also some challenges for example regarding smoking and drug usage. In this study 41 % of the teenagers experienced that the inquiry influenced their health behavior positively and 29 % of respondents felt that the increase in knowledge had no difference in their choices. The rest 30% of respondents could not say if this study would increase their knowledge of health behavior. Teenagers’ health education and a better understanding of their health behavioral patterns need further research. Keywords: teenager, health, health educatio

MS-kuntoutujien fyysinen harjoittelu ryhmäkuntoutuksessa : MS-ryhmänohjausoppaan valmistaminen fysioterapeuteille

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli valmistaa ryhmäkuntoutusopas Lahden kaupunginsairaalan fysioterapeuteille, jotka voivat hyödyntää opasta MS-ryhmien ohjaamisessa. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, joka sisältää opinnäytetyöraportin ja oppaan. Se sisältää opinnäytetyöraportin, jonka teoreettisessa osuudessa käsitellään MS-tautia, liikunnan ja fyysisen harjoittelun merkitystä MS-taudissa sekä MS-kuntoutusta. Oppaaseen on koottu erilaisia liikeharjoituksia MS-taudin yleisimpiin oireisiin pohjautuen. Oppaassa on kolme teemaa ja kunkin teeman alla sekä haastavia että helpompia liikeharjoituksia, joista fysioterapeuttien on mahdollista valita harjoitteet asiakkaiden kunnon ja tason mukaan. Lisäksi oppaassa on venyttelyohjeita, rentoutusharjoituksia sekä lyhyesti esiteltynä erilaisia toimintakykytestejä, joita on mahdollista käyttää MS-asiakkaiden fyysisen toimintakyvyn ja elämänhallinnan arvioinnissa. MS-kuntoutusta toteutetaan sekä yksilö- että ryhmäkuntoutuksena. Sosiaalinen vuorovaikutus ja vertaistuki osana fyysistä harjoittelua ovat tärkeitä osa-alueita ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa. Tämä on tärkeää MS-asiakkaiden kohdalla, joilla on riski sairastua myös masennusoireisiin. Opinnäytetyön tuotos on tehty pääasiassa Lahden kaupunginsairaalan fysioterapeuttien käyttöön MS-ryhmäkuntoutuksessa, mutta sitä on mahdollista soveltaa ja käyttää myös esimerkiksi yksilökuntoutuksessa. Opas on julkinen, joten myös muiden kuin opinnäytetyön toimeksiantajan on sitä mahdollista käyttää.The aim of this thesis was to produce a guide for group rehabilitation for physiotherapists in the city hospital of Lahti. They will utilize the guide in instructing groups of individuals with multiple sclerosis. The thesis was implemented as a functional project, which includes the thesis report and the guide. The theoretical framework of the thesis addresses MS disease, and the significance of exercise and physical training in the rehabilitation process of the disease. The guide introduces various functional exercises, defined based on the most common symptoms of the MS disease. The guide is built on three themes, each covering both easier and more challenging exercises. The physiotherapists may apply the exercises appropriately depending on their clients’ individual levels of physical fitness and capabilities. The guide includes instructions for stretching and relaxation. Additionally, it shortly introduces different tests of functional abilities that may be applied when evaluating clients’ levels of physical performance and capabilities to cope with everyday life. Rehabilitation of MS disease is carried out individually and in groups. Social interaction and peer support as a part of physical training are important factors in group rehabilitation. These are essential factors with MS patients who have a risk of becoming depressed. Even though this thesis has mainly been composed for the physiotherapists of the city hospital of Lahti working with MS group rehabilitation, it may also be applied to individual rehabilitation. The guide is a public document which welcomes other audiences than the primary commissioner to utilize it as well

Sähköisen kaupankäyntialustan ylläpitäjän asema välittäjänä : vastuu ja velvollisuudet kuluttajansuojalain näkökulmasta

Tutkielman aiheena on sähköistä kaupankäyntialustaa ylläpitävän yhtiön vastuu ja velvollisuudet suhteessa kuluttajaan sen tarjotessa digitaalista välityspalvelua, joka mahdollistaa sen välityksellä tapahtuvan kulutushyödykkeiden myymisen. Tavoitteena on selvittää ensinnäkin, minkälainen on sähköisen kaupankäyntialustan ylläpitäjän vastuu ja velvollisuudet välittäjänä sen itsensä tarjoamasta edellytyksillä kaupankäyntialustan ylläpitäjä asettaa vastuuseen KSL 12 luvun 1 §:n välittäjän sopimusperusteista vastuuta koskevan erityissäännöksen nojalla myyjän sopimusrikkomusten perusteella. Tutkimus on toteutettu lainopillista metodia hyödyntäen kuluttajansuojaoikeudellisen sääntelyn näkökulmasta. Tutkielmassa havaitaan, että kaupankäyntialustan on järjestettävä välityspalvelunsa toiminta asianmukaisesti välttyäkseen palvelun virheellisyyteen perustuvilta vahingonkorvausvaatimuksilta. Alustan ylläpitäjän on myös huolehdittava oman palvelunsa osalta lakiin perustuvien tiedonantovaatimusten täyttämisestä suhteessa kuluttajaan. Tiedonantovelvollisuuksien osalta tulkinnanvaraiseksi kysymyksesi nousee kaupankäyntialustan järjestämisen merkitys myyjän tiedonantovelvollisuuksien täyttämisessä. Tältä osin tullaan siihen tulokseen, että kaupankäyntialustan on aina vähintään tarjottava ne asianmukaiset tekniset puitteet, joiden avulla alustaa käyttävät myyjät voivat täyttää muun muassa kuluttajansuojalakiin perustuvat tiedonantovelvollisuutensa. Tutkielmassa havaittiin myös, että KSL 12 luvun 1 §:n mukainen välittäjän vastuuta koskevan erityissäännöksen soveltaminen kaupankäyntialustoihin edellyttäisi niiden ylläpitäjillä olevan merkittävää kontrollia suhteessa alustan välityksellä solmittaviin sopimuksiin ja kaupan kohteisiin. Käytännössä kaupankäyntialustoilla on vain harvoin säännöksessä tarkoitettua merkittävää vaikutusvaltaa. Näin ollen välittäjän sopimusperusteisen vastuun kohdistaminen KSL 12 luvun 1 §:n nojalla sellaisenaan olisi tuskin kaikissa tilanteissa mahdollista. Tämä ei kuitenkaan välttämättä poista analogian käyttämisen mahdollisuutta. Oikeustila on tältä osin edelleen epäselvä ja odottaa kaupankäyntialustojen kontekstiin liittyvän ratkaisukäytännön muodostumista