Alfabetización mediática, fandom y culturas participativas. Un desafío global

Revisió conceptual del fenomen Fandom (Fan Kingdom), que aborda com ha evolucionat la investigació sobre fandom des dels estudis d'audiència i recepció fins a aquelles posicions que analitzen la complexa cultura participativa (especialment dels nens) a través de les tecnologies de comunicació. S'explica com el Fandom ha començat a ser pres en compte per investigadors com Henry Jenkins, reconegut per les seves investigacions sobre els efectes de la convergència mediàtica en els usuaris; o per James Paul Gee, especialista en videojocs. Es recuperen els conceptes de "cultura participativa" i "afinitat", utilitzats per cadascun d'ells respectivament, per definir les noves formes en què els usuaris es relacionen amb els mitjans de comunicació, i entre ells mateix, en un context intervingut per les tecnologies; i per intentar explicar les noves formes d'aprenentatge dels nens que, a més de l'escola i els pares, troben en els nous mitjans de comunicació fonts de coneixement cada vegada més determinants.Revisión conceptual del fenómeno fandom (fan kingdom), que aborda cómo ha evolucionado la investigación sobre fandom desde los estudios de audiencia y recepción hasta aquellas posiciones que analizan la compleja cultura participativa (especialmente de los niños) a través de las tecnologías de comunicación. Se explica cómo el fandom ha empezado a ser tomado en cuenta por investigadores como Henry Jenkins, reconocido por sus investigaciones sobre los efectos de la convergencia mediática en los usuarios; o por James Paul Gee, especialista en el tema del videogame. Se recuperan los conceptos de "cultura participativa" y "afinidad", utilizados por cada uno de ellos respectivamente, para definir las nuevas formas en que los usuarios se relacionan con los medios de comunicación y entre ellos mismos, en un contexto mediado por las tecnologías; y para intentar explicar las nuevas formas de aprendizaje de los niños que, además de la escuela y los padres, encuentran en los nuevos medios de comunicación fuentes de conocimiento cada vez más determinantes.Conceptual review of the phenomenon Fandom (Fan Kingdom), which addresses how research in fandom has evolved from audience studies and reception to those positions that analyze the complex participatory culture (especially children) through communication technologies. The article explains how Fandom has begun to be taken into account by researchers such as Henry Jenkins, renowned for his research on the effects of media convergence on users; or by James Paul Gee, an expert on the subject of videogames. The concepts of "participative culture" and "affinity" used for each one of them respectively, are recovered to define new ways in which users are related to the media, and to each other in a context mediated by technologies; and to try to explain the new ways children learn that, in addition to school and parents, they learn from the new media, which are sources of knowledge increasingly crucial

Everyday ethics in animal experimentation

No abstract availabl

Everyday ethics in animal experimentation

No abstract availabl

Kärsimyksen oikeuttaminen eläinkokeellisessa tutkimuksessa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tarkastelen tässä pro gradu –tutkielmassa niitä teoreettisia näkökulmia, joiden kautta voidaan lähestyä kysymystä eläinkokeissa aiheutettavan kärsimyksen oikeuttamisesta. Sivuutan kysymyksen eläinten hyötykäytön oikeutuksesta sinänsä. En myöskään käsittele kuoleman aiheuttamisen oikeutusta, vaikka eläinkokeeseen kuuluukin olennaisesti eläinten lopettaminen kokeen päätteeksi. Näkökulmani on käytännönläheinen ja perustuu siihen, että pitkään koe-eläinalalla toimineena ja koe-eläintoimikuntien sekä eläinkoelautakunnan työskentelyyn osallistuneena koe-eläintieteilijänä haluan selvittää, millaisin perusteluin eläinkokeita voidaan puolustaa ja vastustaa. Keskityn niihin kahteen teoriaan, jotka ovat koe-eläinalan ammattilaisille tutuimpia, Peter Singerin utilitaristiseen teoriaan ja Tom Reganin teoriaan eläinten oikeuksista. Tulkitsen näitä teorioita nimenomaan eläinkokeiden näkökulmasta. Tarkastelen ensimmäisessä pääluvussa kysymystä eläinten oikeuksista. Ensimmäisessä alaluvussa käsittelen Reganin teoriaa eläinten oikeuksista, oikeusteorian soveltamista käytännön eläinkoetoimintaan sekä niitä näkökulmia, joiden pohjalta Reganin ajatuksia voidaan kritisoida. Toisessa alaluvussa keskityn niihin teorioihin, joiden mukaan eläimillä ei voi olla oikeuksia: Carl Cohenin ja kontraktualisti Peter Carruthersin teorioihin, joissa oikeudet perustuvat ihmisyhteisön jäsenyyteen. Lisäksi esittelen R.G. Freyn teorian, jonka mukaan eläimillä ei voi olla oikeuksia, koska niillä ei ole tietoisuutta. Toisessa pääluvussa tarkastelen hyötynäkökulmaa eläinkokeisiin. Ensimmäisessä alaluvussa käsittelen Singerin intressiutilitaristista teoriaa, pohdin sen soveltamista käytäntöön eläinkoetoiminnan arjessa sekä Singerin teorian ongelmia. Utilitaristisin perustein eläinkokeita voidaan myös pitää ihmisen moraalisena velvollisuutena. Käsittelen toisessa alaluvussa Carl Cohenin käsitystä ihmisen ja eläimen intressien eriarvoisuudesta sekä R.G. Freyn näkemystä lääketieteen eläinkokeiden merkityksestä ihmiselle. Kolmannessa pääluvussa tarkastelen sitä, millä tavoin filosofinen keskustelu eläinten kärsimyksen oikeutuksesta näkyy koe-eläinalan sisällä käydyssä keskustelussa. Analysoin kahta kansainvälisesti tunnetuinta ehdotusta eläinkoe-lupahakemusten eettiseksi arviointijärjestelmäksi ja niiden sisältämiä filosofisia taustaoletuksia: Porterin järjestelmää vuodelta 1992 sekä Stafleu et al:n ehdotusta vuodelta 1999. Lisäksi tarkastelen pohjoismaisen eläinkokeiden eettisen arvioinnin seminaarin raporttia vuodelta 2004, joka kuvastaa hyvin kotimaisia käsityksiämme eläinkokeiden oikeutuksesta ja niiden perusteluja. Edellä mainitut ehdotukset eläinkokeiden arviointijärjestelmiksi ovat pohjana valmisteilla olevalle kotimaiselle ehdotukselle eläinkokeiden eettiseksi arviointijärjestelmaksi. Eläinkokeita koskevassa kotimaisessa lainsäädännössä samoin kuin yhteiseurooppalaisissa suosituksissa korostetaan eläinkokeiden oikeuttamista niin sanotun hyöty-haitta-analyysin avulla. Yhteistä eläinkokeiden arviointijärjestelmille on utilitaristinen peruslähtökohta ja terveyden korostaminen hyvän elämän perustana. Utilitarismin rinnalle tuodaan kuitenkin muista teoreettisista viitekehyksistä lainattuja elementtejä sekä käytännön näkökohdilla perusteltuja tekijöitä, kuten taloudellinen hyöty. Käsitteiden määrittely ja perusperiaatteiden perustelu jäävät vähäiselle huomiolle, mikä johtaa tulkintavaikeuksiin. Tiedeyhteisössä ollaan vasta harjoittelemassa eläinkokeiden oikeutuksen arviointia eikä filosofian tarjoamia apuvälineitä ole vielä osattu ottaa haltuun

Vertaiskertomukset osana sähköisen perhepalvelun kehittämistyötä : Helsinkiläisten pikkulapsiperheiden kokemuksia arjes-ta ja lapsiperheiden palveluiden asiakkuudesta

Kehittämistyön tarkoituksena oli kerätä tietoa perhevalmennukseen ja perheryhmätoimintaan osallistuneiden helsinkiläisten pikkulapsiperheiden vanhempien kokemuksista lapsiperheen arjesta ja lapsiperheiden palveluiden asiakkuudesta Helsingissä. Tavoitteena oli kehittää pikkulapsiperheiden vanhempien kertomuksista sisältöä sähköisessä Perheentuki-perhepalvelussa käytettäväksi. Laadullisen kehittämistyön aineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulla. Tutkimusaineistona oli yhdentoista perheryhmätoimintaan osallistuneen vanhemman teemahaastattelut. Viitekehyksenä oli perhevalmennus lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäjänä. Tietopohjana hyödynnettiin aiempaa tutkimus- ja tilastotietoa lapsiperheiden hyvinvoinnista ja helsinkiläisten lapsiperheiden erityispiirteistä. Kehittämistyön tuloksena nähtiin, että haastatellut vanhemmat halusivat kertoa kokemuksistaan arjesta ja perhepalveluiden asiakkuudesta. Vanhempien kuvaukset perheen hyvinvointiin ja arjessa jaksamiseen vaikuttavista asioista olivat yhteneväisiä perhevalmennuksen sisältöjen kanssa. Perhevalmennuksen viitekehyksessä tehdyn sisällönanalyysin avulla vanhempien kertomuksista tuotettiin tuotos Helsingin kaupungin Perheentuki-sivuston ja muiden perhepalveluiden käyttöön. Johtopäätöksenä todettiin, että haastatellut vanhemmat kokivat perhevalmennuksen ja muut Helsingissä tarjottavat perheiden palvelut tärkeinä ja perheen hyvinvointia edistävinä. Tiedon saanti ja vertaistuki nähtiin merkityksellisinä. Palveluiden oikea-aikaisuus ja vanhempien osallisuuden kokemus vaikuttivat perheiden kokemukseen asiakkaana. Vanhemmat toivoivat tulevansa kuulluiksi heitä koskevien perhepalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa.The purpose of the development study was to gather information on the experiences families living in Helsinki have of everyday life as family and being a client in family ser-vices offered in Helsinki. The aim was to use these stories to develop material to be used as content in an electric Perheentuki family service. Semi-structured interviews were used to collect data for the qualitative development study. The data consisted of interviews of eleven parents who had taken part in family guidance and family group activities. The framework used was family guidance as a sup-porter of families’ well-being. Previous research and statistics on the well-being of fami-lies and special characteristics of families living in Helsinki were used as knowledge base. According to the study, the parents interviewed were keen to share their experiences on everyday life and clienthood in family services. The descriptions parents gave on the fac-tors affecting their well-being and coping were similar to the ones included in ante and post natal family guidance. Content analysis in the framework of family guidance was used to create a data based end product. The end product can be utilised as content on Perheentuki-website and other family services. The conclusion was that the interviewed parents considered ante- and post natal family guidance and other family services important and beneficial to their family’s well-being. Being informed and receiving peer support were important to the parents. Correct timing of services offered and the experience of inclusion were seen important. Parents ex-pressed their wish to be heard during the planning and excecution of services aimed at them

Evaluation of surface deformability of lipid nanocapsules by drop tensiometer technique, and its experimental assessment by dialysis and tangential flow filtration.

International audienc

Retrospective Evaluation of Lung Adenocarcinoma Patients Progressing on 1st Line Chemotherapy

Background and Objectives: Evaluation of data from electronic health care records could help in guiding towards more rational drug treatments. This single center study evaluated clinical characteristics that could be associated with disease progression. Methods: This was a real world data (RWD) study using existing data from the registries of a university hospital. Patients had lung adenocarcinoma and they had received 1st line treatment. Treatment patterns and survival parameters were characterized and clinical characteristics of the patients were evaluated together with their association with disease progression. Results: 80 stage III/IV patients fulfilling inclusion criteria were identified. Mean age was 62 years and 61% were men. In total, 65% were current smokers and 82% had performance status (ECOG) 0/1. Median progression free survival (mPFS) and median overall survival (mOS) for stage III and IV patients were 8.5 and 5.4 months, and 21.9 and 8.6 months, respectively. The study found that 69% of patients progressed within 9 months from the start of the 1st line treatment. Poor performance status (ECOG 3), male gender, and smoking suggested faster disease progression. Most had received cis/carboplatin-based treatment in the 1st line. Cisplatin regimens were associated with more complete responses and better PFS and OS than the carboplatin ones. Conclusions: By combining algorithmic and manual validation of electronic health care records, clinically valid characteristics and outcomes could be evaluated and presented. This approach forms a basis for tools such as quality registries that can guide treatment decisions.</p