Health-related quality of life and physical well-being among a 63-year-old cohort of women with androgenetic alopecia; a Finnish population-based study

BACKGROUND: The aim of this study was to assess the possible associations between female androgenetic alopecia (AGA), insulin resistance and health-related quality of life (HRQOL)-linked factors in women. We hypothesized that not only the mental aspects but also certain physical aspect of women's health, such as insulin resistance, have an important role in the determination of HRQOL among women with hair loss. METHODS: A population-based cohort of 330 healthy women aged 63 years, who participated in this study in the City of Oulu in Northern Finland, underwent a medical check-up including assessment of hair status on Ludwig's scale. Background data were collected with a standard questionnaire including a validated RAND 36-Item Health Survey (RAND-36) questionnaire. RESULTS: 105 (31%) women with AGA and 225 (69%) controls completed the RAND-36 questionnaire. The women with AGA were more insulin-resistant than the women with normal hair (QUICKI 0.337 vs. 0.346, p = 0.012). Impaired glucose regulation (IGR) was more prevalent among the former than the latter group (39% vs. 25%). The mean RAND-36 scores were significantly lower on the dimensions of physical functioning, role limitation due to physical health and general health, but not on the mental or social dimensions, among the women with AGA compared with the controls. In multivariate logistic regression analyses with the lowest quintiles of the HRQOL dimensions as the dependent variables and AGA, depression, marital status, education and IGR or QUICKI as independent variables, AGA was independently associated with role limitations due to physical health (2.2, 95% CI 1.20–4.05, 2.45 95% CI 1.32–4.55, respectively). CONCLUSION: In women aged 63 years, AGA was associated with role limitations due to physical health. Furthermore, the prevalence rates of IGR and insulin resistance measured by QUICKI were higher among the women with hair loss than those with normal hair

Vanhat suomalaiset kotipelargonit : Sata vuotta kasviaarteita ikkunoilla

Pelargonien laajamittainen monivuotinen kasvatus huone- ja pihakasveina juontaa Suomessa juurensa 1800-luvun loppupuolelle, jolloin kartanoiden ja kauppapuutarhojen kasvattamat lajikkeet levisivät yhtä lailla isoihin maalaistaloihin kuin torppien ikkunoillekin. Suomen ja muun Pohjolan oloissa pelargonien kuten muidenkin meille säilyneiden vanhojen huonekasvien erityisyys oli, että niitä pystyi talvettamaan lepotilassa kellareissa ja viileissä huoneissa. Toinen suosion salaisuus oli mahdollisuus lisätä ja jakaa kasvia helposti juurtuvista pistokkaista. Näin pelargonista tuli kasvi, jota saatettiin viljellä sukupolvesta toiseen. Suomessa huonekasveihin erikoistuneet yhdistykset ja muutamat ammattipuutarhat ovat viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana aktiivisesti tallentaneet sukupelargoneja ja pelargoniharrastajien kokoelmista vanhoja pelargonikantoja, joilla tiedetään olevan useamman vuosikymmenen mittainen viljelyhistoria. Ruotsissa kansallinen kasvigeenivaraohjelma on kerännyt perinnepelargoneja kasviperinnön ja monimuotoisuuden selvittämiseksi, ja näistä arvokkain aineisto on otettu pitkäaikaissäilytykseen. Vaikka Suomessa vanhat ruukkukasvit eivät kuulu kansallisen geenivaraohjelman työhön, on tunnistettu tarve eri keinoin tallentaa pitkään kasvatettuja pelargoneja tulevaisuuden perinnöksi. Tämä julkaisu tarjoaa ainutlaatuisen kuvauksen Suomessa vuosikymmenten ajan kasvatetuista kotipelargonikannoista. Julkaisussa esitellään 82 kotipelargonikantaa kasvin tuntomerkkikuvauksin, valokuvin ja keskinäisin sukulaisuuskuvauksin sekä seuraten kasvin kulkureittejä kasvattajalta ja paikkakunnalta toiselle. Vanhojen suomalaisten kotipelargonien kuvasto on syntynyt Luonnonvarakeskuksen kahden pelargonihankkeen tulosten pohjalta yhteistyössä Suomen Pelargoniyhdistyksen ja keskeisten ammattipuutarhojen kanssa vuosina 2020–2023. Perinnepelargoneista hehkua puutarhatuotantoon -tutkimushankkeessa tehtiin aineistosta geneettinen ja morfologinen tutkimus. Varsin hyvät vanhat pelakuut -tiedonvälityshankkeessa tehtiin kasvin taustahistorian ja kulkureittien selvitystyötä ja toteutettiin pelargoninäyttelyiden sarja. Työn mahdollisti rahoitus, joka saatiin Luonnonvarakeskuksen pelargonihankkeille Oiva Kuusisto -säätiöltä ja Leader-ohjelman Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta Varsin Hyvä ry:n toimintaryhmän alueelta. Kuvastojulkaisun toivotaan auttavan vanhojen kotipelargonien säilymisessä elinvoimaisina tuleville sukupolville. Tässä säilyttämisessä tarvitaan monia toimijoita: sukupelargonien kasvattajia, pelargoniharrastajia, kasviperintöä ylläpitäviä yhdistyksiä, museoita ja muita yhteisöjä sekä ammattipuutarhoja

Vauhtia erityiseen tukeen osallistamalla

Koulutuskeskus Brahen opetus- ja ohjaushenkilöstö osallistui Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Ammatillisen opettajakorkeakoulun (Amok) pedagogisen henkilöstökoulutuksen toteuttamaan erityisen tuen teemaan liittyvään VETO-koulutuskokonaisuuteen. Tavoitteena oli kehittää opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamista sekä tuoda konkreettisia toimintamalleja erilaisten oppijoiden oppimiseen sekä arjen ja hyvinvoinnin tukemiseen. Toisella asteella kehitettyjä erityisen tuen toimintamalleja kannattaa hyödyntää myös korkea-asteella. Oppimisen tuki on myös korkeakouluopetushenkilöstön osaamista, jotta inkluusion mukaisesti myös korkeakouluopiskelijat kohdataan tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Opettajien ja ohjaajien aito kiinnostus, yhteistyö, opiskelijan kuunteleminen ja arvostaminen ovat tärkeitä edellytyksiä yksilölliselle tuen suunnittelulle, toteutukselle ja opinnoissa menestymiselle

Ohjauksen ja oppimisen tuen yhteiskehittämistä Oamkin tutkinto-ohjelmissa

Ohjauksen ja oppimisen tuen yhteiskehittämisen prosessi (Osuva) käynnistettiin Oulun ammattikorkeakoulussa vuonna 2023 yhdeksässä tutkinto-ohjelmassa ja Kielikeskuksessa. Osuva vastaa moniammatillisen ohjauksen haasteisiin tarjoamalla koulutusta ja tukea opetus- ja ohjaushenkilöstölle. Tavoitteena on lisätä ohjauksellisuutta ja oppimisen tuen osaamista. Lisäksi hankkeessa mallinnetaan ohjausta ja oppimisen tukea. Osuva tekee yhteistyötä korkeakouluyhteisössä

Informoinnista vuorovaikutukselliseen viestintään : Poliisin yhteiskunnallisen viestinnän kansainväliset mallit ja niiden hyödyntäminen Suomessa -tutkimushankkeen katsaus viestintää suuntaaviin tekijöihin poliisissa

Poliisin strategisena tavoitteena on avoin, ymmärrettävä, yhdenmukainen ja nopea viestintä. Tavoitteiden toteuttamista haastavat monet tekijät, kuten hybridi mediaympäristö sekä poliisin rakenteelliset ja kulttuuriset tekijät. Haasteet ovat samanlaisia myös kansainvälisesti, ja viranomaiset tavoittelevat monin eri tavoin vaikuttavaa ja ennakoivaa viestintää. Katsauksessa kartoitetaan kansainvälisiä käytännön esimerkkejä ja ideoita poliisin vaikuttavan ja ennakoivan yhteiskunnallisen viestinnän tueksi. Tarkasteltavana on poliisin yhteiskunnallinen viestintä Hollannissa, Islannissa ja Iso-Britannian Skotlannissa. Tutkimuksen aineisto on kerätty tutkimusvierailuilla ja verkkotapaamisissa vertailumaiden poliisihallinnon edustajien ja tutkijoiden kanssa. Yhteiskunnallista viestintää jäsennetään Informoi, aktivoi ja keskustele -mallin avulla. Katsaukseen valittiin kaikkiaan 14 esimerkkiä, joiden avulla hahmotetaan vertailumaiden eli Hollannin, Islannin ja Skotlannin tapoja tehdä viestintää portaikon eri tasoilla. Esimerkit ovat käytännön tason toimia ja toimintamalleja, joilla poliisi tukee kansalaisten kanssa käytävää keskustelua ja vuorovaikutusta sekä jakaa tietoa sisäiseen turvallisuuteen liittyvistä ilmiöistä. Esimerkit kuvastavat myös vertailumaiden yleisiä viestinnän linjauksia. Hollannin, Islannin ja Skotlannin operatiivinen päivittäisviestintä on verrattain toimivaa. Myös Suomessa poliisin informointi ja tiedottaminen koetaan tarkoituksenmukaiseksi ja oikea-aikaiseksi. Vertailumaissa viestinnän vaikuttavuutta tavoitellaan aktivoimalla ja osallistamalla yhteiskunnan eri toimijoita kuten yksityistä sektoria, järjestöjä ja sosiaalisen median vaikuttajia. Islannin poliisi on saanut kansainvälistä tunnustusta sosiaalisen median valjastamisesta viranomaiskäyttöön. Tiedotuskampanjoihinsa Islannin poliisi hakee vaikuttavuutta kumppanuuksilla yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Skotlannin poliisi osallistaa yhteisöjä käsittelemään sisäisen turvallisuuden teemoja. Skotlannin poliisin viestintä kietoutuu kokonaisuudessaan tämän tavoitteen ympärille. Hollannin poliisi on organisoinut viestinnän uutishuonemallin mukaisesti ja ottanut käyttöönsä innovatiivisia vuorovaikutuksen tapoja. Hollannin poliisi osallistaa kohdeyleisöjään vertailumaita vahvemmin keskustelun ja vuorovaikutuksen keinoin. Uusia viestinnän tapoja etsitään ennakkoluulottomasti. Hollannin poliisi on esimerkiksi mukana nuorten peliympäristöissä, ja poliisin visuaalinen ilme on mukautettu kohdeyleisön mukaiseksi. Innovatiivisen ja vuorovaikutteisen viestinnän hyödyt arvioidaan mahdollisia riskejä suuremmiksi. Tutkimuksen keskeisenä johtopäätöksenä esitetään useita ehdotuksia ja keinoja, joilla poliisi voi valjastaa entistä paremmin poliisihallinnon sisäiset voimavarat, kehittää innovatiivisia viestinnän tapoja ja hyödyntää sosiaalisen median mahdollisuuksia. Keinojen avulla poliisi voi vahvistaa viestinnän vaikuttavuutta ja rooliaan turvallisuusteemoista käytävässä julkisessa keskustelussa. Poliisin yhteiskunnallisen viestinnän kansainväliset mallit ja niiden hyödyntäminen Suomessa (VIESTI) -tutkimushanke toteutettiin Poliisiammattikorkeakoulussa Poliisihallituksen ja sisäministeriön rahoituksella vuonna 2022

Uudet kuvioittaisen arvioinnin menetelmät : arvio soveltuvuudesta yksityismaiden metsäsuunnitteluun

Tieteen tor