Robots, Autonomy, and Responsibility

We study whether robots can satisfy the conditions for agents fit to be held responsible in a normative sense, with a focus on autonomy and self-control. An analogy between robots and human groups enables us to modify arguments concerning collective responsibility for studying questions of robot responsibility. On the basis of Alfred R. Mele’s history-sensitive account of autonomy and responsibility it can be argued that even if robots were to have all the capacities usually required of moral agency, their history as products of engineering would undermine their autonomy and thus responsibility

Cooperative Replies to Unbelievable Assertions : A Dialogue Protocol Based on Logical Interpolation

Extended version of a paper with the same title presented at the Third International Conference on Agents and Artificial Intelligence (ICAART’11)We propose a dialogue protocol for situations in which an agent makes to another agent an assertion that the other agent finds impossible to believe. In this interaction, unbelievable assertions are rejected using explanations formed by logical interpolation and new assertions are being made such that all previous rebuttals are taken into account.Peer reviewe

How to Deal with Unbelievable Assertions

We tackle the problem that arises when an agent receives unbelievable information. Information is unbelievable if it conflicts with the agent’s convictions, that is, what the agent considers knowledge. We propose two solutions based on modifying the information so that it is no longer unbelievable. In one solution, the source and the receiver of the information cooperatively resolve the conflict. For this purpose we introduce a dialogue protocol in which the receiver explains what is wrong with the information by using logical interpolation, and the source produces a new assertion accordingly. If such cooperation is not possible, we propose an alternative solution in which the receiver revises the new piece of information by its own convictions to make it acceptable.Peer reviewe

Collaboration in electronic resource provision in university libraries: SHEDL, a Scottish case study

This case study examines the growth of collaboration among Scottish higher education institutions. Following a summary of the work of the Scottish Confederation of University and Research Libraries (SCURL), more detailed information is provided on collaboration in the fields of acquisition, licensing, selection, and purchasing. Some of the UK background is outlined, relating to NESLi2 in particular, in order to illuminate the options within Scotland. The origins of negotiations on electronic resource provision within Scotland are described, drawing on developments in other countries including Ireland and Scandinavia. After initial setbacks, the implementation of the Scottish Higher Education Digital Library (SHEDL) from 2007 to 2009 is detailed. Current benefits arising from SHEDL are explained, and some possible future developments are discussed

Proprietary Reasons and Joint Action

Some of the reasons one acts on in joint action are shared with fellow participants. But others are proprietary: reasons of one’s own that have no direct practical significance for other participants. The compatibility of joint action with proprietary reasons serves to distinguish the former from other forms of collective agency; moreover, it is arguably a desirable feature of joint action. Advocates of “team reasoning” link the special collective intention individual participants have when acting together with a distinctive form of practical reasoning that purports to put individuals in touch with group or collective reasons. Such views entail the surprising conclusion that one cannot engage in joint action for proprietary reasons. Suppose we understand the contrast between minimal and robust forms of joint action in terms of the extent to which participants act on proprietary reasons as opposed to shared reasons. Then, if the team reasoning view of joint intention and action is correct, it makes no sense to talk of minimal joint action. As soon as the reason for which one participates is proprietary, then one is not, on this view, genuinely engaged in joint action

Improvisation as Online Planning

Peer reviewe

Romantiikkaa, förtitalismia vai inhimillistynyttä funktionalismia? : Suomen jälleenrakennuskauden arkkitehtuurihistoriografia

Tarkastelen tutkielmassani Suomen jälleenrakennuskauden arkkitehtuurista tehtyjä tulkintoja ja suhtautumista kauden rakennustaidetta kohtaan. Tutkimusaineisto koostuu kahdeksasta taiteen ja arkkitehtuurin yleiskatsauksesta sekä yhdestä 1940-lukua epookkina tarkastelevasta kirjasta, jotka edustavat laajalevikkisistä arkkitehtuurihistorista. Niitä tarkastellaan Michel Foucault’n Tiedon arkeologia -teoksessa teoretisoimalla diskurssianalyyttisellä metodilla. Diskurssista etsitään sellaisia lausumisen tapoja, jotka kuvastavat kirjoittajien suhtautumista aikakauden arkkitehtuuriin. Jälleenrakennuskauteen on liitetty romanttisuuden leima, minkä lisäksi kaudesta on käytetty tyylinimiä “förtitalismi” ja “inhimillistetty funktionalismi”. Näiden ilmenemistä ja sävyä tarkastelen. Tutkielman toisen teoreettisen tason muodostaa moderniteetin aatteellisen taustan tarkastelu sekä modernin arkkitehtuurin historiassa ja teoriassa käytetyn käsitteistön tarkastelu. Niiden avulla havainnoidaan jälleenrakennuskauden arkkitehtuurin suhteutumista moderniteetin ja modernin arkkitehtuurin traditioon. Moderniteetin aatteellisen taustan pohdinta perustuu Jürgen Habermasin tulkintoihin moderniteetin filosofisesta diskurssista. Frankfurtin koulukunnan jatkajana ja kriittisen teorian uudistajana tunnettu Habermas käy läpi sitä aatteellista taustaa ja filosofista keskustelua, joka antaa leimansa koko modernille ajalle ja maailmalle. Tulkitani mukaan kriitiisen koulukunnan piirissä katsotaan valistuksesta alkaneen modernin projektin kuvan olleen yksipuolinen ja painottuneen ainoastaan järjen kategoriaan. Modernin projektin toisena vaiettuna rakennuskappaleena on romantiikka. Länsimaisissa taiteissa esikuvia on haettu vuoroin antiikista ja vuoroin ei. Romantiikka taidesuuntana on antanut leimansa useille suunnille, jotka eivät hakeneet innostustansa antiikista. Koska modernismi irtautui antiikin lisäksi historiasta, on sen yhteys romantiikkaan mahdollinen. Suomalaisen modernin arkkitehtuurin historiassa aatteellista romanttisuutta ei käsitellä, vaan arkkitehtuurin oikeutus on haettu perinteisesti järjen kategoriasta, mitä modernin arkkitehtuurin diskurssissa käytetyt käsitteet kuten “rationalismi” ja “funktionalismi” korostavat. Tätä taustaa vasten pyrin osoittamaan, että kaikki moderni arkkitehtuuri on luettavissa järjen ohessa myös romantiikan vaikutuspiiriin, eikä sen ilmeneminen pelkästään jälleenrakennuskauden rakennustaidetta kuvaamassa ole kovin osuvaa. Tavoitteenani on tarkentaa kuvaa jälleenrakennuskauden lisäksi taidehistorian historiasta. Tutkielmalle leimansa antaa eräänlainen tieteenfilosofinen ja -historiallinen näkökulma. Jo otsikossa esiintyvä historiografia kertoo tavoitteesta toimia eräänlaisena välitilinpäätöksenä. Historian kirjoituksen uudelleenuvun myötä saatava tieto mahdollistaa uusien tulkintojen tekemisen. Tutkimustuloksena havaitsen erilaisia suhtatumistapoja kauden arkkitehtuuria kohtaan sekä hyvin erilaista kielenkäyttöä. Eräillä kirjoittajilla romanttisuus on pejoratiivinen termi, kun taas toisilla sitä käytetään neutraalisti ja kolmansien sanavarastoon se ei kuulu lainkaan. Diskurssin tarkastelun myötä kirjoittajat jakautuvat suhtatumiseltaan ja sanastoltaan kolmeen ryhmään, joista muodostan koulukuntia. Koulukunnat ovat sijoittuneet eri arkkitehtuurin historiaa tuottaviin instituutioihin Suomen rakennustaiteen museossa, Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastossa ja Helsingin yliopiston taidehistorian oppiaineessa

Synthesis and spectroscopic properties of a novel perylenediimide derivative

A novel symmetric 3,4,9,10-perylenetetracarboxylic acid derivative (PDI1) dye based on thiophene donor group was synthesized and characterized by FT-IR and 1H NMR. Cyclic Voltammetry analysis is performed to determine the energy levels of the perylene derivative. Optical characteristics were determined by visible absorption and fluorescence emission spectra. Spectral behavior and fluorescence quantum yield of PDI1 have been measured in different solvents. The dye exhibits high fluorescence quantum yield ( Φf: 0.94-0.99). But the quantum yield PDI1 is very low in the n-butanol solution ( Φf: 0.12). The photophysical properties have important implications for use in a variety of electroactive and photovoltaic applications. A photovoltaic device was fabricated with PDI1 as transporting material. The conversion efficiency for DSSC sensitized by PDI1 is 0.0065%. PDI1 exhibits electrochromic behavior by switching between neutral (red) and oxidized (blue) states. Electron transfer capacity of PDI to the TiO2 was investigated by incorporation of dye as sensitizer in dye sensitized solar cell (DSSC). Soluble dye molecules are very important to prepare dye sensitized solar cell. Solubility was increased with thiophene group

Hautakammiosta Sateenvarjoon : Hietaniemen hautausmaan Taiteilijainmäen hautamuistomerkkien kertoma

Tutkimuksessa tarkastellaan Helsingin Hietaniemen hautausmaan yhdellä alueella, Taiteilijainmäellä (kortteli V21A), sijaitsevia hautamuistomerkkejä. Taiteilijainmäki sai alkunsa vuonna 1943, jolloin kansallistaiteilija Akseli Gallen-Kallela haudattiin rinteeseen rakennettuun hautakammioon. Alueelle haudatuille suomalaistaiteilijoille on pystytetty 50 hautamuistomerkkiä. Hautamuistomerkkien osalta alue on tullut valmiiksi 2010-luvulla. Tutkimuksen pääkysymys on, mitä Taiteilijainmäen hautamuistomerkit kertovat. Pääkysymys jaetaan kolmeen osakysymykseen. Mitä hautamuistomerkit kertovat haudatuista henkilöistä? Mitä hautamuistomerkkien symboliikka merkitsee? Miten hautamuistomerkit suhteutuvat aikaisempaan hautamuistomerkkiperinteeseen? Tutkimusaineisto muodostuu eri aineistotyypeistä. Hautausmaalla olevat hautamuistomerkit on tallennettu valokuvin, jotka on liitetty tutkimukseen. Arkistolähteiden ja tutkimuskirjallisuuden lisäksi tutkimusaineistoon kuuluu haastatteluja, joiden teemana on ollut yksittäinen hautamuistomerkki. Tutkimuksessa käytetään laadullista tutkimusmenetelmää. Hautamuistomerkit kertovat haudattujen elämäntyöstä, luonteesta ja harrastuksista. Joissakin taustakertomus on niin henkilökohtainen, ettei sitä voi päätellä muistomerkkiä tarkastelemalla. Yhdessä muotokuvallisessa muistomerkissä vainajan kuvaamisen tapa poikkeaa entisestä hiekkapuhalletun kuvan myötä. Yhteen on kasvokuvan lisäksi liitetty ratsastajapatsas, joka on harvinainen hautausmaakontekstissa. Haudattuihin liittyvät henkilökohtaiset asiat suuntaavat kertoman muistoihin ja taaksepäin. Kristinuskon keskeinen symboli, risti, esiintyy hautakivissä kahdessa muodossa. Latinalainen tyhjä risti on neljässä ja krusifiksi yhdessä hautakivessä. Yksi hautamonumentti on T-ristin muotoinen. Kristilliset symbolit suuntaavat kertoman eteenpäin, ylösnousemuksen ja iankaikkisen elämän toivoon. Tutkimuksen perusteella on mahdoton päätellä tutkittujen symbolien yleistä esiintyvyyttä hautausmailla Taiteilijainmäen kuriositeettiluonteen vuoksi. Neljässä veistoksellisessa ja yhdessä monumentaalisessa hautamuistomerkissä pohditaan kuolemaa ja sen väistämättömyyttä. Ne eivät anna vastausta. Niiden kertoma suuntautuu taaksepäin, sillä niistä puuttuu kristillisten symbolien sisältämä toivo. Suurin osa Taiteilijainmäen hautamuistomerkeistä pohjautuu aikaisempaan hautamuistomerkkiperinteeseen. Klassisia ja niihin perustuvia hautakiviä on lähes puolet, veistoksellisia muistomerkkejä on reilu kolmannes ja monumentaalisia vajaa viidennes. Alueella voi seurata suomalaisten kuvanveistäjien taidetta 1930-luvulta 2010-luvulle. Uusklassisen suunnan suurten sileäksi hiottujen kivien päälle on asetettu abstrakteja metallisia veistoksia. 2010-luvulla on uutta nykytaiteen mukaisen abstraktin metallisen veistoksen asettaminen suoraan maahan ilman näkyvää jalustaa, mistä esimerkkinä on veistos nimeltä Sateenvarjo

Evaluation of the Factors Affecting Classification Performance in Class Imbalance Problem

In binary classification, when the distribution of numbers in the class is imbalanced, we are aimed to increase the accuracy of classification in classification methods. In our study, simulated data sets and actual data sets are used. In the simulation, the "BinNor" package in the R project, which produces both numerical and categorical data, was utilized. When simulation work is planned, three different effects are considered which may affect the classification performance. These are: sample size, correlation structure and class imbalance rates. Scenarios were created by considering these effects. Each scenario was repeated 1000 times and 10-fold cross-validation was applied. CART, SVM and RF methods have been used in the classification of data sets obtained from both simulation and actual data sets. SMOTE, SMOTEBoost and RUSBoost were used to decrease or completely remove the imbalance of the data before the classification methods were applied. Specificity, sensitivity, balanced accuracy and F-measure were used as performance measures. The simulation results: the imbalance rate increases from 10 to 30, the effect of the 3 algorithms on the classification methods is similar accuracy. Because the class imbalance has become balanced