Energy Poverty in Finland: Reality and Challenges in the Face of Climate Change

Peer reviewe

Tarjotaan yhteistyön kättä : Naantalissa toimijalähtöisesti toteutettu ikäihmisten kuntoutustoiminnan kehittämishanke

”TARJOTAAN YHTEISTYÖN KÄTTÄ” – Naantalissa toimijalähtöisesti toteutettu ikäihmisten kuntoutustoiminnan kehittämishanke Kehittämishankkeen tavoitteena oli kehittää Naantalin ikääntyneiden kuntoutustoimintaa. Hankkeen toimeksiantajana oli Naantalin kaupunki. Hankkeen suunnittelu käynnistyi Naantalin hoito- ja vanhuspalvelujen johtajan sekä Turun ammattikorkeakoulun kuntoutuksen koulutusohjelman (ylempi ammattikorkeakoulu –tutkinto) yhteistyönä syksyllä 2009. Hankkeen vastuullisina suunnittelijoina ja koordinaattoreina toimivat kuntoutuksen ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Opinnäytetyössä käytettiin soveltaen kehittävän työntutkimuksen menetelmää. Aineisto oli tässä hankkeessa kokonaisuudessaan laadullista. Aineistoa tuottivat naantalilaiset eri sektoreiden toimijat vastaamalla kyselyyn ja osallistumalla ryhmämuotoiseen kehittämistyöskentelyyn. Kehittämistyöskentelyä varten koottiin projektiryhmä, johon kuului 11 jäsentä Naantalin kaupungin, seurakunnan ja kolmannen sektorin toimijoista. Projektiryhmän työskentely käynnistyi helmikuussa 2010 sähköisesti toteutetulla kyselyllä, jonka tarkoituksena oli kartoittaa ikäihmisten kuntoutustoiminnan nykytilaa ja luoda omalta osaltaan pohjaa kehittämistyöskentelylle. Huhti-toukokuussa järjestettiin kolme kehittämistyöskentelytapaamista, joissa uutta kuntoutustoiminnan mallia työstettiin. Kehittämistyöskentelyssä keskityttiin kolmeen projektiryhmän tärkeiksi kokemaan teemaan: ennaltaehkäisevä työ, ikäihmisten liikunta ja palvelujen koordinointi. Valittujen teemojen sisältöjä työstettiin kevään 2010 aikana edelleen konkreettisiksi ehdotuksiksi, joiden avulla ikäihmisten kuntoutustoiminta nähtiin selkiytyvän. Kuntoutustoiminnan mallin kokonaisvaltaisen uudistamisen sijaan projektiryhmä näki yksittäisten muutosten olevan riittäviä parantamaan nykyisen kokonaisuuden toimivuutta. Tärkeänä pidettiin jo olemassa olevien hyvien käytäntöjen jatkamista sekä henkilöstö- ja tilaresurssien nykyistä tehokkaampaa hyödyntämistä kuntoutustoiminnan koordinointia selkiyttämällä. Osalle kehittämisehdotuksista (muistisairaiden kuntoutus, Hyvän olon messut..) on jo olemassa käytännön toteutuksen kannalta riittävät resurssit Naantalin kaupungin, Turun amk:n sekä Virtu-hankkeen tahoilta, osan kohdalla tarvitaan vielä suunnitelmia. ASIASANAT: Kehittävä työntutkimus, toimijalähtöisyys, kuntoutus, ikäihmiset, kuntaliitos, yhteistyö, ennaltaehkäisy”WE PROPOSE CO-OPERATION” – Actor-oriented development– rehabilitation project in Naantali The purpose of this project was to develop the elderly people´s rehabilitation in Naantali. The thesis was commissioned by the city of Naantali. The planning of the project begins in co-operation with leader of the elder care in the city of Naantali and Turku University of applied sciences rehabilitation (master´s degree) autumn 2009. There were two counselors (rehabilitation master´s degree) who planned and coordinated project. The method of the development project was based on developmental work research. The material on this project was qualitative. The material was gathered through questionnaire and group discussions of three development meetings. For the development project, there were assembled multi-professional group including 11 members from the public, the private and the third sectors. At the beginning (on February 2010) the participants responded to an electronic questionnaire which clarified the present state of the elderly people´s rehabilitation. The questionnaire served also the base for the development. In spring 2010 there were organized three development meetings to create new rehabilitation model. In the development project there were three main themes selected by multi-professional group: preventive work, physical activity and coordinating services. During development meetings the themes were modified more concrete to clarify elderly people´s rehabilitation. The results show that there were needs to restructure the elderly people´s rehabilitation. Instead of renew the whole model, there were needs to develop separated components. There were needs to form the structure for the collaboration and continue the existing patterns. Opportunities of utilize personnel and environment resources more effective than the present state is possible by clarifying the coordination. For some of the development tasks (memory disorder rehabilitation, Well being fair..) exist already sufficient resources from the city of Naantali, Turku University of applied sciences and Virtual Elderly Care Services on the Baltic Islands -project. KEYWORDS: Developmental work research, actor-oriented, rehabilitation, elderly, municipal merger, co-operation, preventio

Suomalaisten omakotiasukkaiden energiaköyhyys: Energia- vai sosiaalipoliittinen ongelma?

Energian hinnan noustessa asumiskulut kasvavat. Palkka- ja eläkeansiot eivät nouse samassa suhteessa ja siksi joillekin omakotiasukkaille saattaa muodostua tilanne, ettei asuintiloissa enää kyetä pitämään riittävää sisälämpötilaa. Lämmityskulujen ohella myös muut energiakustannukset kuten käyttösähkö ja lämmin vesi vievät suhteessa liian suuren osuuden käytettävissä olevista tuloista. Tällöin puhutaan energiaköyhyydestä. Riskiryhmiin kuuluvat muun muassa kasvukeskusten ulkopuolella sijaitsevissa öljy- ja sähkölämmitteisissä omakotitaloissa asuvat pienituloiset kotitaloudet. Tavoitteena oli selvittää, miten hyvin suomalaisten omakotiasujien energiaköyhyys tunnistetaan ja millaisten tukitoimien avulla sitä voidaan ennaltaehkäistä ja vähentää. Energiaköyhyyden tunnettuutta kartoitettiin haastattelemalla henkilöitä, jotka työssään kohtaavat energiaköyhyyden riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä. Tietoa riskiryhmien käyttämistä tukitoimista ja palveluista etsittiin myös tilastojen avulla. Suomalaisten omakotiasujien energiaköyhyys on ilmiönä uusi eikä sitä tunnisteta kattavan sosiaaliturvan ja yleisesti köyhyyden tueksi suunnattujen palvelujen ansiosta. Riskiryhmien taloudellista tilannetta paikataan osin kertaluontoisilla avustuksilla, mutta osin myös pysyviksi muodostuneiden sosiaalietuuksien avulla. Energiaköyhyyden vähentämiseksi ongelma on tunnistettava nykyistä paremmin riskiryhmien parissa työskentelevien kesken. Ongelman tunnistamisen lisäksi tarvitaan nykyistä laajemmalle kohderyhmälle soveltuvia korjaus- ja energia-avustuksia. Asumiskuluja paikkaaviin sosiaalietuuksiin varatut rahat voitaisiin kohdentaa ongelman poistamiseen rahoittamalla energiaremontteja. Näin saataisiin lisättyä omakotitalojen energiatehokkuutta ja pienennettyä asumisen ilmastovaikutuksia

Erilaiset oppijat voimavarana! : Näkökulmia käyttäytymishäiriöisten nuorten opettamiseen ja tukemiseen ammatillisissa opinnoissa

Toteutimme kehittämishankkeemme tarkastelemalla ammatillisissa oppilaitoksissa työskentelevien opettajien näkemyksiä erilaisista oppijoista. Etsimme hankkeessamme vastauksia seuraaviin kysymyksiin: miten opettaja voi nähdä erilaisen oppijan myönteisesti ja miten opettaja voi tukea erilaista oppijaa? Tavoitteenamme oli löytää opettajuuteen keinoja, joiden avulla on mahdollista löytää tai säilyttää myönteinen suhtautuminen erilaisia oppijoita kohtaan. Hankeidea kehittyi oman kiinnostuksemme pohjalta. Tässä työssä erilaiset oppijat on rajattu tarkoittamaan henkilöitä, joilla on erilaisia sisäisenä tai ulkoisena oireiluna ilmeneviä käyttäytymishäiriöitä. Toteutimme hankkeen haastattelemalla kuutta ammatillista opettajaa. Menetelmänä käytimme teemahaastattelua. Tarkastelimme myös omien näkemystemme ja opettajuutemme kehittymistä hankkeen aikana, kirjaamalla hankkeen alussa ajatuksiamme erilaisista oppijoista. Hankkeen loppuvaiheessa tarkastelimme kirjoitelmiamme peilaamalla niitä nykyisiin ajatuksiimme ja näkemyksiimme; suhtautumisemme erilaisuutta kohtaan oli myönteinen hankkeen alusta lähtien, mutta syveni työskentelyn edetessä. Haastattelemamme opettajat näkivät erilaisten oppijoiden kanssa työskentelyn mahdollisuutena kohdata haasteita ja niiden myötä kehittää omaa ammatillista osaamistaan. Myönteistä suhtautumista edistivät myös aiempi kokemus ja koulutus erilaisten oppijoiden opettamisesta. Erilaisten oppijoiden vahvuuksien tunnistaminen koettiin tärkeäksi tukikeinoksi. Opiskelijoiden menestymisen myötä myös opettajat saivat onnistumisen kokemuksia omassa työssään