Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi

Raiskauksen tai muun seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan uhreille ei ole Suomessa riittävästi palveluja eikä olemassa olevia palveluja ole useimmiten koordinoitu keskenään. Valtakunnallisista suosituksista huolimatta yhtenäinen hoitoketju uhrien auttamiseksi on luotu vain harvalla alueella. Palvelujen hajanaisuus lisää uhrin riskiä jäädä ilman apua ja aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Hoitoketjun avulla voidaan yhtenäistää hoitokäytäntöjä ja lisätä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä alueellisesti että maan kattavasti. Yhteistyö ammattilaisten kesken ja yhtenäiset työkäytännöt parantavat hoidon laatua, vapauttavat työntekijöiden resursseja hyvään hoitoon ja edistävät hoidon vaikuttavuutta. Alueellisen hoitoketjun luominen paljastaa myös mahdolliset puutteet palveluissa ja edesauttaa niiden kehittämistä. Väkivallan aiheuttaman psyykkisen stressin seurauksia voidaan lievittää kohtaamalla uhri sensitiivisesti, tarjoamalla psykososiaalista tukea ja järjestämällä uhrille tarpeenmukaisia palveluja . sekä vähentämällä sellaisten palvelujen käyttöä, jotka eivät vastaa uhrin avuntarpeeseen. Julkaisu soveltuu toimintaohjeeksi sosiaali- ja terveydenhuollon ja kolmannen sektorin toimijoille

Synnytyssairaaloiden toiminta COVID-19-epidemian aikana Suomessa keväällä ja kesällä 2020 : Kysely synnytyssairaaloille ja hoitoilmoitusrekisterin ennakkotiedot synnytysten hoitoajoista

COVID-19- eli koronaepidemia aiheutti Suomessa kevään ja alkukesän 2020 aikana huomattavia muutoksia myös raskaana olevien ja synnyttävien perheiden elämään ja heille tarjottaviin palveluihin. Tässä työpaperissa raportoimme synnytyssairaaloissa keväällä ja kesällä 2020 tehdyistä rajoitustoimista. Tulokset pohjautuvat toukokuussa 2020 tehtyyn sähköpostikyselyyn, joka oli suunnattu kaikkiin Suomen 23 synnytyssairaalaan ja hoitoilmoitusrekisterin ennakkotietoihin synnytysten hoitoajoista tammikuusta syyskuuhun 2020. Synnytyssairaaloiden henkilökuntamitoituksessa ei tapahtunut suuria muutoksia kevään 2020 aikana. Suurimmassa osassa sairaaloita varsinaisia synnytyksiin liittyviä toimintoja ei jouduttu supistamaan, mutta osassa sairaaloita jouduttiin lopettamaan synnytysvalmennukset tai siirtämään ne etäyhteyksillä pidettäviksi ja polikliinisiä toimintoja karsittiin jonkun verran. Keisarileikkauksia lukuun ottamatta hoitoilmoitusrekisterin vuoden 2020 ennakkotietojen mukaan synnytysten hoitoajat lyhenivät lähinnä vain maaliskuussa 2020 vuoden 2019 hoitoaikoihin verrattuna. COVID-19-epidemia haastoi synnytyssairaalat tasapainoilemaan synnyttäjien ja vastasyntyneiden potilasturvallisuuden, henkilökunnan työturvallisuuden ja toisaalta perhekeskeisyyden ja synnyttävän perheen oikeuksien välillä. Jatkossa epidemian leviämisen estämisen ja terveydenhuollon kapasiteetin turvaamisen lisäksi on erittäin tärkeä varmistaa, että odottavat ja vauvaperheet saavat kaiken tarvitsemansa tiedon, riittävän tuen ja palvelut

Seri-tukikeskusten asiakkaiden tausta, tukipalveluiden käyttö ja rikosprosessin eteneminen

Seri-tukikeskuksissa hoidetaan seksuaaliväkivaltaa kohdanneita riippumatta siitä, onko hän ilmoittanut asiasta poliisille. Tässä tutkimuksessa selvitettiin sekä rekisteri- että kyselytutkimuksen keinoin Seri-tukikeskuksen asiakkaiden taustatietoja, rikosprosessin etenemistä, rikosilmoituksen tekemiseen liittyviä seikkoja ja kokemuksia palveluista. Hankkeen väliraportissa raportoitiin jo aiemmin, että kyselyssä tukikeskuksen asiakkaat olivat tyytyväisiä tukikeskuksen palveluihin, mutta mm. parempaa jatkohoitoon pääsyä ja pidempää tuen kestoa toivottiin. Asiakkaat jättivät rikosilmoituksen usein tekemättä, koska tapahtuma haluttiin unohtaa, siitä koettiin häpeää tai oikeusprosessin pelättiin olevan liian raskas. Tässä loppuraportissa täydennetään tukikeskuksen asiakkaiden rikosprosesseista saatua tietoa. Rekisteritutkimuksessa tukikeskuksen 688 asiakkaasta 74 % teki rikosilmoituksen. Mediaaniaika ilmoituksesta esitutkinnan päätökseen oli noin 5 kk, käräjäoikeuden tuomioon 1 v 9 kk ja hovioikeuden tuomioon 2 v 8 kk. Käräjäoikeuden tuomioita aineistossa oli 119 ja hovioikeuden tuomioita 37. Psykososiaalisen tuen palvelut tulee saada tarjolle tasa-arvoisesti koko maahan sekä Seri-tukikeskuksiin että muihin sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköihin, joissa hoidetaan seksuaaliväkivallan uhreja. Palveluiden tulee olla saatavilla riittävän pitkään huomioiden oikeusprosessien pitkä kesto.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Väkivaltakäsitteiden sanasto

Denna ordlista över våldsbegrepp har utarbetats i samarbete mellan experter på våld och termino-logi hos Institutet för hälsa och välfärd (THL). Den innehåller definitioner av de begrepp som re-kommenderas att användas i arbetet mot våld. Definierar vi inte tillsammans begreppen kring våldsfenomenet förstår vi inte nödvändigtvis varandra fast vi talar om samma fråga. Ordlistan stöder sakkunniga och professionella så att de kan diskutera våld med enhetliga termer och förstå dem på samma sätt

Väkivaltakäsitteiden sanasto

Tämä väkivaltakäsitteiden sanasto on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) väkivalta- ja sanastoasiantuntijoiden yhteistyössä laatima sanasto, joka sisältää määritelmät suositeltavimmille väkivallan vastaisessa työssä käytettäville käsitteille. Jos väkivaltailmiön käsitteitä ei ole yhteisesti määritelty, emme välttämättä ymmärrä toisiamme, vaikka puhuisimme samasta asiasta. Sanaston tarkoituksena on tukea asiantuntijoita ja ammattilaisia keskustelemaan väkivallasta yhdenmukaisin termein ja jakamaan ymmärryksen siitä, mitä niillä tarkoitetaan

Nuoret seksuaalirikoksen kokijana : Alle 20-vuotiaiden seksuaaliväkivaltaa kokeneiden nuorten psykososiaalinen tuki ja sen kehittäminen

Nuoren riski altistua seksuaaliväkivallalle on muita ikäkausia suurempi, sillä suurin osa lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta kohdistuu yli 13-vuotiaisiin. Nuoruusikäisten huomioiminen seksuaalirikoksen uhreille tarkoitetuissa palveluissa on tähän saakka ollut pirstaleista ja puutteellista. Nuorisosensitiivistä työtä on kehitetty Barnahus-hankkeessa vuodesta 2019 lähtien yhteistyössä yliopistosairaaloiden ja pääasiassa Seri-tukikeskusten kanssa. Nuorisosensitiiviset työntekijät, psykososiaalisen tuen koordinaattorit, ovat antaneet nuorille akuuttitukea seksuaaliväkivallan aiheuttamasta traumaattisesta kriisistä toipumiseen ja pyrkineet varmistamaan tarpeiden mukaiselle palvelupolulle. Kehittämistyön aikana on parannettu myös nuorten seksuaaliväkivallan uhrien hoidon saatavuutta ja hoitopolkuja sekä palveluita. Lisäksi on koulutettu nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia. Työmuoto on osoittautunut tarpeelliseksi. Sitä ei kuitenkaan voida jättää pelkästään hanketyön varaan. Työn juurruttamista ja kansallista yhtenäisyyttä tulee vahvistaa. Barnahus-hankkeen osalta työn tukeminen jatkuu osin vuoteen 2025 saakka

Seri-tukikeskusten asiakkaiden tausta, tukipalveluiden käyttö ja rikosprosessin eteneminen : Väliraportti

Seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden tutkimukset ja tukipalvelut ollaan Suomessa keskittämässä Seri-tukikeskuksiin. Tässä tutkimuksessa selvitettiin sekä rekisteri- että kyselytutkimuksen keinoin Seri-tukikeskuksen asiakkaiden taustatietoja, rikosprosessin etenemistä, rikosilmoituksen tekemiseen liittyviä seikkoja ja kokemuksia palveluista. Seri-tukikeskuksen asiakkaista 70% oli alle 30-vuotiaita ja 96% naisia. Rekisteritutkimuksessa tukikeskuksen 688 asiakkaasta 74% teki rikosilmoituksen. Tapauksista 36% eteni syyteharkintaan ja 22% tapauksista nostettiin syyte. Aikaa rikosilmoituksesta syyteharkinnan päätökseen kului yli vuosi. Kyselytutkimuksessa 235 (29%) asiakasta vastasi kyselyyn. Aiemmat väkivaltakokemukset ja mielenterveysongelmat olivat yleisiä. Poliisille ilmoittamisen motiiveina oli mm. toive estää saman tapahtumista muille tai toive oikeuden saamisesta. Rikosilmoitus jätettiin usein tekemättä, koska tapahtuma haluttiin unohtaa, siitä koettiin häpeää tai oikeusprosessin pelättiin olevan liian raskas. Seri-tukikeskuksen asiakkaat olivat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Psykologin, sosiaalityöntekijän tai sairaalapastorin tukipalveluita käytti 75% vastaajista ja heistä 86% koki saamansa tuen riittävänä. Kuitenkin mm. parempaa jatkohoitoon pääsyä, pidempää tuen kestoa ja lähipalveluita olisi kaivattu. Yleisin syy palveluiden käyttämättömyyteen oli toive asian unohtamisesta.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä