Talliympäristön ja koulutusmenetelmän vaikutus hevosten tunnetiloihin

Hevosen hyvinvoinnin arviointi on pitkään pohjautunut pelkästään negatiivisten kokemusten ja tunnetilailmaisujen havainnointiin, joita on tutkittu fysiologisten mittareiden, kuten sydämen sykkeen vaihtelun avulla. Hyvinvoinnin arvioinnissa on kuitenkin tärkeää huomioida myös eläimen subjektiivinen kokemus omasta elämästään. Lisäämällä positiivisia kokemuksia ja sitä myötä positiivisia tunneilmaisuja voimme parantaa hevosten hyvinvointia entisestään. Fysiologisten mittareiden rinnalle on nostettu yhä tärkeämpinä käyttäytymiseen perustuvat mittarit, kuten laadullinen käyttäytymisarvio, QBA (Qualitative Behaviour Analysis, Wemelsfelder ym., 2001). Tässä tutkimuksessa tarkastelin 34 aikuisen hevosen videoituja ratsastus- ja työskentelytilanteita omistajien tai vakituisten hoitajien kanssa. Tutkimuskysymys oli vaikuttavatko talliympäristö ja koulutusmenetelmä työskentelytilanteiden tunnetiloihin. Videoiden pohjalta kaksi havainnoitsijaa arvioi hevosten tunnetiloja QBA-menetelmällä käyttäen valittua adjektiivilistaa (engl. fixed list) ja avointa arviointijanaa (engl. visual analogue scale). Menetelmän validointiin, ja kvantitatiivisena menetelmänä, käytettiin kirjallisuuteen pohjautuvaa etogrammia ja eleiden havainnointia sen avulla. Eleet koodaattiin videomateriaalista BORIS- ohjelman avulla, jonka jälkeen kvantitatiivinen data redusoitiin käyttämällä pääkomponenttianalyysia. Saatuja komponentteja korreloitiin prediktiivisesti QBA:sta saadun käyttäytymisdatan avulla tarkoituksena arvioida hevosten kokemaa tunnetilaa työskentelyn aikana. Tutkimus ei kuitenkaan osoittanut voimakasta korrelaatiota QBA:n ja kvantitatiivisen, eri käyttäytymisten esiintymistä havainnoivan, datan välillä, indikoiden, että lisää tutkimustyötä laadullisen menetelmän kehittämiseksi tarvitaan. Tästä syystä itse tutkimuskysymystä tarkasteltiin määrällisesti mitattujen, tunnetiloja indikoivien eleiden avulla. Analysoin lineaarisen mallin avulla, ennustavatko koulutusmenetelmä, talliympäristö tai sukupuoli tunnetilojen komponenttiarvoja. Tuloksen osoittivat, että koulutusmenetelmä, talliympäristö tai sukupuoli eivät vaikuttaneet tilastollisesti merkittävästi siihen millaisia tunnetiloja hevoset kokivat työskentelyn aikana. Tulos on poikkeava aiempaan tutkimustietoon verrattuna. Todennäköinen syy on tutkimuksen otoskoko, osoittaen, että tässä käytetyt menetelmät eivät vielä nykyisellään sovellu pienemmän aineiston käsittelyyn ja tunnetilojen analysointiin

Multiple handlers, several owner changes and short relationship lengths affect horses’ responses to novel object tests

Peer reviewe

Multiple handlers, several owner changes and short relationship lengths affect horses’ responses to novel object tests

Despite numerous studies emerging on the human-horse relationship, significant gaps exist in the identification of the horse and handler factors that influence the quality of their relationship. Here, we explore key factors affecting human-animal relationships: the number of regular handlers an animal has, the length of the relationship with the handler, the number of owner changes, and the familiarity of the handler. A total of 76 horses participated in two novel object tasks (walking on novel surfaces and being touch with a novel object) to determine whether horses react differently to novel situations depending on whether they are handled by a familiar or an unfamiliar person. We observed that having multiple regular handlers negatively affected the horse reluctance towards novel surfaces and novel object. In horses used to be handled by multiple persons, 68% were showed reluctant behaviours towards the novel surfaces while 75% of the horses handled by only one person did not show reluctant behaviours. Similarly, 26% of the horses with multiple regular handlers refused to be touched with a novel object while only 13% of the horses with only one regular handler refused to be touched with the object. The relationship length between the horse and the familiar handler decreased the horse reluctance towards the novel surfaces and the novel object. The longer the relationship the less reluctant were the horses. Horses sold more than once were also more reluctant to the novel object. These horses had higher chances to refuse to be touched with the novel object than the horses still owned by their breeder or their first buyer. Finally, older horses (> 18 yo) had higher success at walking on the surface when led by someone familiar (87%) compared to led by someone unfamiliar (15%). Our findings suggest that the horse-human relationship may take time to develop as it is shaped by multiple factors involving the horse’s previous and current interactions with humans that affect their everyday life.</p

What drives horse success at following human-given cues? : An investigation of handler familiarity and living conditions

Cues such as the human pointing gesture, gaze or proximity to an object are widely used in behavioural studies to evaluate animals' abilities to follow human-given cues. Many domestic mammals, such as horses, can follow human cues; however, factors influencing their responses are still unclear. We assessed the performance of 57 horses at a two-way choice task testing their ability to follow cues of either a familiar (N = 28) or an unfamiliar informant (N = 29). We investigated the effects of the length of the relationship between the horse and a familiar person (main caregiver), their social environment (living alone, in dyads, or in groups) and their physical environment (living in stalls/paddocks, alternating between paddocks and pastures, or living full time in pastures). We also controlled for the effects of horses' age and sex. Our results showed that horses' success rate at the task was not affected by the familiarity of the informant and did not improve with the relationship length with the familiar informant but did increase with the age of the horses. Horses living in groups had better success than the ones kept either in dyads or alone. Finally, horses housed in small paddocks had lower success than those living on pasture. These results indicate that with age, horses get better at following human-given indications regardless of who the human informant is and that an appropriate living and social environment could contribute to the development of socio-cognitive skills towards humans. Therefore, such aspects should be considered in studies evaluating animal behaviour.Peer reviewe