Chaos in high-power high-frequency gyrotrons

Gyrotron interaction is a complex nonlinear dynamical process, which may turn chaotic in certain circumstances. The emergence of chaos renders dynamical systems unpredictable and causes bandwidth broadening of signals. Such effects would jeopardize the prospect of advanced gyrotrons in fusion. Therefore, it is important to be aware of the possibility of chaos in gyrotrons. There are three different chaos scenarios closely related to the development of high-power gyrotrons: First, the onset of chaos in electron trajectories would lead to difficulties in the design and efficient operation of depressed potential collectors, which are used for efficiency enhancement. Second, the radio-frequency signal could turn chaotic, decreasing the output power and the spectral purity of the output signal. As a result, mode conversion, transmission, and absorption efficiencies would be reduced. Third, spatio-temporal chaos in the resonator field structure can set a limit for the use of large-diameter interaction cavities and high-order TE modes (large azimuthal index) allowing higher generated power. In this thesis, the issues above are addressed with numerical modeling. It is found that chaos in electron residual energies is practically absent in the parameter region corresponding to high efficiency. Accordingly, depressed collectors are a feasible solution also in advanced high-power gyrotrons. A new method is presented for straightforward numerical solution of the one-dimensional self-consistent time-dependent gyrotron equations, and the method is generalized to two dimensions. In 1D, a chart of gyrotron oscillations is calculated. It is shown that the regions of stationary oscillations, automodulation, and chaos have a complicated topology in the plane of generalized gyrotron variables. The threshold current for chaotic oscillations exceeds typical operating currents by a factor of ten. However, reflection of the output signal may significantly lower the threshold. 2D computations indicate that stationary single-mode operation of gyrotrons would be impossible if the azimuthal index is about 46 or larger, which is rather close to the presently used values. Moreover, electron beam misalignment can lower this critical value. Above the critical value, less favorable modes suppress the operating mode.reviewe

Feeling vs. Being like a Domestic Goddess: Cookbooks and Lifestyle Choices

Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee, miten keittokirjat muovaavat pääasiassa naispuolista lukijakuntaansa. Tärkein kysymys, johon tutkielmassa on etsitty vastausta on, että onko naisilla, menneiden sukupolvien taisteltua vuosikymmeniä tasa-arvon puolesta, oikeus valita viettää aikaa keittiössä ja oikeasti nauttiakin siitä. Kahtena päälähteenä tutkielmassa on käytetty brittiläisen Nigella Lawsonin keittokirjoja How to Eat ja How to be a Domestic Goddess. Näiden kirjojen analysoinnin ja muiden lähteiden avulla tutkielmassa on käsitelty ruuanlaiton ja leipomisen nautittavuutta ja sitä onko se ylipäätään sallittua vai syntistä. Lawson on julkaissut urallaan sitten vuoden 1998 yhteensä yhdeksän keittokirjaa, joiden lisäksi kirjojen tueksi on tehty useita televisiosarjoja. How to Eat on yleispätevä opas hyvän ruuan nautintoihin ja periaatteisiin, How to be a Domestic Goddess taas sisältää lähinnä leivontareseptejä. Nämä kaksi kirjaa ovat Lawsonin ensimmäiset keittokirjat. Nigella Lawsonin keittokirjat eivät ole vain reseptikokelmia eivätkä reseptit vain aineisosalistoja ja valmistusohjeita. Lawsonin kirjoja voi lukea kirjallisuutena eikä vain reseptien takia. Lawson viittaa usein naisen asemaan ja yrittää vakuuttaa lukijoitaan ruuanlaiton ja leipomisen nautittavuudesta.Siirretty Doriast

"Tää on kovaa, mutta kivaa" : Työhön sitoutuminen ja työssä jaksaminen uusmedia-alalla

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää uusmedia-alan työntekijöiden sitoutumista, sen luonnetta ja suhdetta työssä jaksamiseen. Uusmedia-ala on ollut julkisuudessa esillä nimenomaan työn vaatiman sitoutumisen vuoksi ja työntekijät on kuvattu vahvasti sitoutuneiksi. Toisaalta ala on ollut esillä myös työssä jaksamisen ongelmista keskusteltaessa. Tutkimus on tapaustutkimus yhdestä uusmedia-alan yrityksestä. Tutkimusaineisto koostuu 15 työntekijän teemahaastatteluista. Haastateltavista 6 on naisia ja 9 miehiä, ja he ovat 25?44-vuotiaita, keski-iältään 30 vuotta. Tausta-aineistona on käytetty myös yrityksestä saatuja lehtiä ja kyselytutkimuksia sekä lehtiartikkeleita (n > 100), joissa käsitellään uusmedia-alaa, alan yrityksiä ja työkulttuuria. Tutkimuksen analysoinnissa on sovellettu grounded theoryn periaatteita. Tutkimus osoittaa uusmedia-alan työntekijöiden olevan hyvin sitoutuneita. Heidän sitoutumisensa on luonteeltaan hetkellistä, mikä on uutta verrattuna moniin aikaisempiin tutkimuksiin, joissa korostetaan sitoutumisen pitkäaikaisuutta. Hetkellisyydestään huolimatta sitoutuminen on erittäin vahvaa: työntekijät voivat omistautua työllensä täydellisesti. Työntekijät ovat sitoutuneet ennen kaikkea omaan työhönsä ja työtehtäviinsä, eivät niinkään siihen yritykseen, jossa he työskentelevät. Sitoutumisen logiikka poikkeaakin totutusta. Projektityö on oivallinen mekanismi, joilla yritykset pyrkivät vahvistamaan työntekijöidensä sitoutumista. Yritysten sitouttamiskeinot eivät kuitenkaan liiemmin vaikuta työntekijöiden sitoutumiseen. Sitoutuminen on pitkälti työntekijöiden oma valinta: he haluavat menestyä ja toteuttaa itseään ja voivat siksi uhrata työlleen suuren osan vapaa-ajastaan. Tutkimus osoittaa puheen uupuvista tietotyöläisistä osittain vääräksi. Ainoastaan yksi haastatelluista oli uupunut. Varmasti se, että työntekijät sitoutuvat työhönsä vapaaehtoisesti, selittää osan siitä, miksi uupuneita on vähän. Toisaalta riskit uupumukseen ovat suuret ja erilaisia oireita esiintyy. Sitoutumisella ei olekaan pelkästään positiivisia vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin. Sitoutuminen ei kuitenkaan yksin aiheuta jaksamisen ongelmia. "Liiallisen" sitoutumisen lisäksi työntekijöitä kuormittavat jatkuva muutos, alan epävarmuus sekä vakiintuneiden toimintatapojen ja rutiinien puute. Tutkimuksen keskeisimmät lähteet ovat Michel Maffesolin (1995) "Maailman mieli. Yhteisöllisen tyylin muodoista", Richard Sennettin (1998) "The Corrosion of Character. The Personal Consequences of Work in the New Capitalism" sekä Arlie Hochschildin (1997) "The Time Bind ? When Work Becomes Home and Home Becomes Work", joissa kaikissa pohditaan sitoutumisen luonnetta nyky-yhteiskunnassa. Analysoinnin loppuvaiheessa erityisesti sosiologian klassikon Max Weberin (1980) teos "Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki" sekä Daniel Yankelovichin (1981) tutkimus "New Rules. Searching for Self-Fulfillment in a World Turned Upside Down" tulivat olennaisiksi

Work characteristics, personal resources, and employee well-being : A longitudinal study among Finnish firefighters

In today´s work life, employees are expected not only to be reasonably healthy, but also to be highly engaged and work efficiently. However, at the same time, the prevalence of mental health disorders and diseases of the musculoskeletal systems is high. Therefore, understanding and enhancing employee well-being as a whole is essential. This study examined the longitudinal effects of work characteristics, personal resources, and lifestyle on employee well-being by applying three theoretical frameworks Job Demands-Resources (JD-R) model, Conservation of Resources (COR) theory, and Broaden-and-Build (BaB) theory. Employee well-being was understood as a multidimensional construct covering affective, cognitive, and health-related components. The data was collected with questionnaires among Finnish firefighters during a 13-year period with three measurement points (i.e., 1996, 1999, and 2009). Two slightly different datasets were used in the four sub-studies (dataset 1: n = 403; dataset 2: n = 360). The study showed that a positive state of work engagement was significantly associated with work ability even after adjusting for various individual and work characteristics. Secondly, job and personal resources had long-term effects on work engagement, and consequently on work ability, thus expanding the potential positive outcomes of the motivational process included in the JD-R model. Thus, the dual role of work ability both as a predictor (i.e., health-related resource) that may foster engagement, and as an outcome of the motivational process was found. Moreover, this study showed that different developmental paths in positive (i.e., vigor) and negative (i.e., fatigue) affective states are possible and these paths differently predicted well-being. Although both vigor and fatigue were rather stable over time, some changes occurred over the 13-year follow-up period. The results suggest both the possibility and need to foster positive developmental paths in affective states in order to maintain and improve employee well-being. Similarly, different developmental paths in multisite musculoskeletal pain and depressive symptoms were observed, and changes over time proved to be possible. Job demands, job and personal resources as well as lifestyle were partly differently related to pain-depression trajectories. This needs to be acknowledged when planning interventions for preventing musculoskeletal pain and depressive symptoms. To conclude, the beneficial role of job resources and personal resources, and similarly the detrimental effects of job demands in explaining employee well-being were shown, and thus, proving further support for the assumptions of the JD-R model, COR theory, and BaB theory. Evidently, a motivated and energetic worker, who has a resourceful job and not too high mental and physical demands has better well-being than a co-worker who is less engaged and experiences a more unfavourable situation in terms of demands and resources. Moreover, a good level of self-esteem, an optimistic view of the future and healthy lifestyle habits may increase the likelihood of being healthy and happy. As such, work organizations have good opportunities to reinforce and maintain well-being of their employees, and consequently prevent ill-health and promote long work careers.Hyvä terveys ja työkyky eivät yksinään riitä muuttuvassa työelämässä, vaan työntekijöiden oletetaan olevan myös entistä sitoutuneempia ja motivoituneempia työhönsä. Samalla mielenterveysongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat yhä suurempia ongelmia työikäisillä. Siksi työntekijöiden hyvinvoinnin kokonaisvaltainen ymmärtäminen ja edistäminen ovat entistä tärkeämpiä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin työhön liittyvien tekijöiden, yksilöllisten voimavarojen ja elintapojen yhteyttä työntekijöiden hyvinvointiin. Tutkimuksessa hyödynnettiin kolmea teoreettista viitekehystä: työn vaatimusten-työn voimavarojen (TV-TV) mallia, voimavarojen säilyttämisen teoriaa ja positiivisten tunteiden laajentumis- ja rakentumisteoriaa. Työntekijöiden hyvinvointi on tässä tutkimuksessa ymmärretty moniulotteisena kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon hyvinvoinnin affektiiviset, kognitiiviset (kuten elämään tyytyväisyyteen) sekä terveyteen liittyvät osa-alueet. Tutkimusaineistona oli suomalaisille palomiehille tehty kyselytutkimus. Aineisto koottiin 13 vuoden aikana kolmella kyselyllä vuosina 1996, 1999 ja 2009. Tutkimuksen neljässä osatutkimuksessa käytettiin kahta pitkittäisasetelmaltaan hieman erilaista aineistoa (aineisto 1: n = 403; aineisto 2: n = 360). Tutkimus osoitti, että työn imu oli merkitsevästi yhteydessä työkykyyn senkin jälkeen, kun useat yksilöön ja työhön liittyvät tekijät oli vakioitu. Toinen tutkimuksen keskeinen havainto oli se, että TV-TV-mallin motivaatiopolkuun sisältyy terveyttä edistäviä ominaisuuksia. Toisin sanoen työhön ja yksilöön liittyvillä voimavaratekijöillä oli pitkän aikavälin vaikutuksia työn imuun, joka edelleen oli yhteydessä työkykyyn. Samalla työkyvyn kaksoisrooli sai tukea: työkyky on motivaatiopolulla sekä selittäjä (eli terveyteen liittyvä yksilön voimavara), joka edistää työn imua, että motivaatiopolun myönteinen terveyteen liittyvä lopputulema. Tutkimuksessa havaittiin, että erilaiset tarmokkuuden ja väsymyksen kehityspolut ovat mahdollisia. Myönteiset ja kielteiset mielialat osoittautuivat varsin pysyviksi, mutta joitakin muutoksiakin tapahtui 13 vuodessa. Tarmokkuuden ja väsymyksen erilaiset kehityspolut olivat myös eri tavalla yhteydessä hyvinvointiin. Lisäksi tutkimus osoitti, että tuki- ja liikuntaelinten kipuoireet ja masennusoireet voivat kehittyä eri tavoin. Myös työn vaatimukset, työhön ja yksilöön liittyvät voimavarat sekä elintapatekijät olivat eri tavalla yhteydessä erilaisiin kipu-masennus-kehityspolkuihin. Tämä on syytä huomioida, kun kipu- ja masennusoireita pyritään vähentämään. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että työn voimavarat, yksilön voimavarat ja työn vaatimukset vaikuttavat työntekijöiden hyvinvointiin pitkälläkin aikavälillä. Motivoitunut ja energinen työntekijä, jolla on useita voimavaroja sisältävä työ sekä kohtuulliset työn henkiset ja fyysiset vaatimukset, voi paremmin ja on terveempi kuin työntekijä, joka on vähemmän sitoutunut työhönsä ja jolla on epäsuotuisammat olosuhteet työn vaatimusten ja voimavarojen suhteen. Myös hyvä itsetunto, optimistinen suhtautuminen tulevaisuuteen sekä terveelliset elintavat voivat myötävaikuttaa työntekijän hyvinvointiin. Näihin tekijöihin myös työpaikat voivat vaikuttaa ja siten edistää työntekijöiden hyvinvointia ja myötävaikuttaa myös työurien pidentymiseen