Server-Aided Privacy-Preserving Proximity Testing

Proximity testing is at the core of many Location-Based online Services (LBS) which we use in our daily lives to order taxis, find places of interest nearby, connect with people. Currently, most such services expect a user to submit his location to them and trust the LBS not to abuse this information, and use it only to provide the service. Existing cases of such information being misused (e.g., by the LBS employees or criminals who breached its security) motivates the search for better solutions that would ensure the privacy of user data, and give users control of how their data is being used.In this thesis, we address this problem using cryptographic techniques. We propose three cryptographic protocols that allow two users to perform proximity testing (check if they are close enough to each other) with the help of two servers.In the papers 1 and 2, the servers are introduced in order to allow users not to be online at the same time: one user may submit their location to the servers and go offline, the other user coming online later and finishing proximity testing. The drastically improves the practicality of such protocols, since the mobile devices that users usually run may not always be online. We stress that the servers in these protocols merely aid the users in performing the proximity testing, and none of the servers can independently extract the user data.In the paper 3, we use the servers to offload the users\u27 computation and communication to. The servers here pre-generate correlated random data and send it to users, who can use it to perform a secure proximity testing protocol faster. Paper 3, together with the paper 2, are highly practical: they provide strong security guarantees and are suitable to be executed on resource-constrained mobile devices. In fact, the work of clients in these protocols is close to negligible as most of the work is done by servers

Next of Kin: A Compassionate Curriculum

Free-living and captive chimpanzees are faced with a struggle to survive. Those chimpanzees that are free-living are faced with extinction through habitat destruction and poaching. Many of the chimpanzees living in captivity are faced with poor treatment, dehumanizing experiments and inhumane living condition. With limited curricula on chimpanzees and animal experimentation, the author was given the task to develop a curriculum focusing on these two subjects. The curriculum will be focused on middle level students (6th, 7th, 8th, and 9th grade) with activities informing, educating and enlightening the students on issues concerning freeliving and captive chimpanzees as well as all animals used in experimentation

Doctor of Philosophy

dissertationExisting research on Asian American educators is typically limited to a few select areas of inquiry including the absence of Asian American educators, Asian Americans as honorary “Whites†and model minorities, and racial microaggressions experienced by Asian American teachers and faculty. In the last decade, Asian American educational research has begun emerging and expanding into different areas of inquiry including the potential and proficiency of Asian American teachers and educational leaders. While this is notable and exciting, there is still very little research that richly documents the practices (and ultimately, the potential and proficiency) of Asian American women educators. Moved by the urgency to expand and deepen research on Asian American women educators, this study centers four Asian American women educators who practice hip-hop pedagogy because they are a present, active, and dynamic part of transformative education and hip-hop culture. As a pedagogical, theoretical, and methodological tool, hip-hop pedagogy is a practice of opposition that disrupts traditional schooling methods of assessment and discipline while reflecting the cultural values and needs of learners. As such, the participants in this study either identified themselves as hip-hop pedagogues, have been identified by others as hip-hop pedagogues, and/or have embraced the interpretation of their pedagogies as hip-hop. This study employs portraiture as methodology to trace the participants’ hip-hop origin stories and the influence that hip-hop has had on their pedagogical practices. Data drawn from in-depth interviews and observations present detailed, artful illustrations of who these educators are, how they teach, why they teach, and the benefits of their hip-hop pedagogical practices. Careful examination of the educators’ individual and collective stories calls attention to the value of hip-hop pedagogy as employed by Asian American women and the possibilities of an emerging thread of hip-hop pedagogy: Asian American womanist hip-hop pedagogy

Writing, Medium, Machine: Modern Technographies

Writing, Medium, Machine: Modern Technographies is a collection of thirteen essays by leading scholars which explores the mutual determination of forms of writing and forms of technology in modern literature. The essays unfold from a variety of historical and theoretical perspectives the proposition that literature is not less but more mechanical than other forms of writing: a transfigurative ideal machine. The collection breaks new ground archaeologically, unearthing representations in literature and film of a whole range of decisive technologies from the stereopticon through census-and slot-machines to the stock ticker, and from the Telex to the manipulation of genetic code and the screens which increasingly mediate our access to the world and to each other. It also contributes significantly to critical and cultural theory by investigating key concepts which articulate the relation between writing and technology: number, measure, encoding, encryption, the archive, the interface. Technography is not just a modern matter, a feature of texts that happen to arise in a world full of machinery and pay attention to that machinery in various ways. But the mediation of other machines has beyond doubt assisted literature to imagine and start to become the ideal machine it is always aspiring to be. Contributors: Ruth Abbott, John Attridge, Kasia Boddy, Mark Byron, Beci Carver, Steven Connor, Esther Leslie, Robbie Moore, Julian Murphet, James Purdon, Sean Pryor, Paul Sheehan, Kristen Treen

Manufacturing leisure : Innovations in happiness, well-being and fun

Kulutus ja vapaa-ajan talous ovat nousseet useissa länsimaissa elinkeinopoliittisen keskustelun huomion kohteeksi viime vuosina. Talouden kasvu on nähty yhä enemmän tapahtuvan ns. elämystalouden ja viihdeteollisuuden virittämänä. Manufacturing leisure - Innovations in happiness, well-being and fun lähestyy vapaa-ajan klusteria kuluttajien vapaa-ajan käytäntöjen näkökulmasta. Saksalaiset, englantilaiset ja suomalaiset tutkijat pyrkivät vastaamaan muun muassa seuraaviin kysymyksiin: · Minkälaisia vapaa-ajan trendejä on nähtävissä kehittyneissä talouksissa? · Minkälaisia vapaa-ajan ihanteita ihmisillä on? · Missä määrin ollaan todistamassa aktiivisen vapaa-ajan nousua? · Miten vapaa-ajan tuoteinnovaatiot poikkeavat muista innovaatioista? · Voidaanko elämyksiä tuottaa? · Mikä erottaa vapaa-ajan käytännöt muista arjen käytännöistä? ELÄMYSTALOUS? Monet tulevaisuudentutkijat uskovat, että elämystalous on seuraavan talousnousun veturi. Paradoksaalisesti elämystalouden gurut korostavat yhä vanhan teollisen ajattelutavan mukaisesti asiakasta prosessin loppupäänä - tasalaatuisen ja valmiiksi tuotteistetun palvelu- ja elämystarjonnan yksinkertaisena vastaanottajana. Elämystuotteet näyttäytyvät irrallaan ihmisten arjesta - ja niillä on aina hintansa. Kuluttajatutkimuskeskuksessa käynnistyneen tutkimuksen lähtökohta ja myös tulokset ovat toisenlaiset: Hyvää ja rikasta elämää ei voi kaupallistaa eikä elämyksiä valmistaa kuin teollisia tuotteita. Rikkaan elämän edellytyksiä voi myydä, mutta rikkaan elämän merkitykset ja käytännöt syntyvät kuluttajien itsensä toimesta. Näin ajateltuna elämystalous on pikemminkin seuraus kuluttajien muuttuvista vapaa-ajan arvostuksista kuin sen syy. Yksi ilmeinen tutkijaryhmän löydös on se, että tarvitaan useita mittaria ihmisten vapaa-ajan muutosten ymmärtämiseksi. Eri mittareilla ja mittaustavoilla voi päätyä hyvinkin erilaisiin kuviin vapaa-ajan suunnasta. Esimerkiksi ajankäyttötutkimus kertoo, että keskimäärin vapaa-ajan määrä ei ole oleellisesti kasvanut viime vuosikymmenien aikana runsaasta kuudesta tunnista vuorokaudessa. Ehdoton voittaja vapaa-ajan käytön muutoksissa on televisio, joka kaappaa useissa länsimaissa yhä suuremman osan vapaa-ajasta. Esimerkiksi Suomessa television katsomiseen käytetty päivittäinen aika on kasvanut kymmenen viime vuoden aikana noin puolella tunnilla runsaaseen kahteen tuntiin. Muut muutokset ajankäytössä ovat olleet hyvin pieniä, vaikka yhteiskunta ympärillä on muuttunut ratkaisevasti. Kulutusmenojen muutos kertoo hieman toisenlaisesta kehityksestä. Vapaa-ajan kulutusmenot ovat kasvaneet roimasti. Se että samaan aikaan ajankäytön muutokset ovat melko pieniä, kertoo arkisten käytäntöjen radikaalista muutoksesta: Vapaa-ajastamme on tullut yhä tuote-intensiivisempää ja tuotteistetumpaa. Tarkasteltaessa vapaa-ajan trendejä taloudellisten suureiden kautta ehdoton ja selkeä voittaja on asuminen, jonka budjettiosuus on kasvanut 1970-luvun noin kuudenneksesta neljännekseen kuluttajien menoista. Samassa ajassa keskimääräinen ruuan kulutusmeno-osuus on laskenut käänteisesti neljänneksestä kuudennekseen. Osa asumiskustannusten muutoksista johtuu asuntojen hinnoista, joskin merkittävä syy kasvuun on asumisväljyyden kasvussa, lisääntyvissä loma-asunnoissa ja kodin sisustukseen käytetyn rahamäärän kasvussa. Rahamääräisistä budjettiosuuksista tai aikabudjeteista ei voi välttämättä päätellä kuitenkaan vapaa-ajan arvostusten muutoksista. Esimerkiksi ruoka ja ruokailu ei ole menettänyt merkitystään ihmisten elämässä, vaikka raha ja aikamääräiset mittarit saattaisivat näin väittääkin. Tutkittaessa ihmisten ilmaisemia toiveita ja arvostuksia käy ilmi, että kaikkein tärkeimmät asiat eivät ole kaupan. Yhdeksälle kymmenestä suomalaisesta käveleminen luonnossa on lempi-harrastus. Vapaa-ajassa on tärkeää, että saa vain olla, voi nauttia auringosta, luonnon rauhasta tai muiden ihmisten seurasta. Myös median seuraaminen on arvokas asia monille. Vapaa-ajan arvostus on selkeästi kasvanut viime vuosikymmenien aikana. Suomessa muutos näkyy voimakkaimmin nuorten ihmisten vastauksissa, joissa korostuu erityisesti kodin ja perheen merkitys. Elämysyhteiskuntakeskustelussa usein ajatellaan, että elämykset syntyvät kodin ulkopuolella. Edellä mainitut tulokset kertovat toista: Koti on rikkaan elämän ytimessä. Julkisuudessa puhumattakaan elämysyhteiskuntakeskustelusta nukkumisen, unen ja levon kaltaiset arkiset käytännöt eivät nouse ansaitsemaansa asemaan, vaikka ne muodostavat tärkeän osan hyvinvointiamme. Uni kuten muutkaan arjen tärkeät asiat eivät kuitenkaan ole irrallaan materian tai talouden piiristä. Tutkimuskokoelma siirtää elämysyhteiskuntakeskustelun katsetta tavallisten ihmisten tavalliseen arkeen ja erityisesti sen materiaaliseen ulottuvuuteen. Palveluiden ohella myös esineet kuuluvat oleellisesti elämysten maailmaan. Kirjassa tarkastellaankin mm. kävelysauvoja, puuvenettä, salibandymailaa, digitaalista kameraa, tyynyä ja sänkyä, kannettavaa radiota, kännykkää ja kivennäisvettä osana rikasta elämää. Rikas elämä ja vapaa-ajan klusteri Rikas vapaa-aika ei kuitenkaan ole yhtä kuin helppo ja vaivaton elämä. Esimerkiksi puuveneharrastajan tai kotipuutarhurin maailmaa näyttää leimaavan jatkuvat haasteet ja joskus suorastaan ongelmien kasaantuminen. Monet harrastukset vievät mukanaan. Niiden parissa usein aika ikään kuin pysähtyy. Uutuuksia ja haasteita ostetaan lähes hinnoista riippumatta. Tällaisten harrastusten taloudelliset seuraamukset ovat merkittäviä, mutta taloutta ei jälleenkään voi nähdä niiden käymisvoimana vaan pikemminkin seurauksena. Aktiivinen ja tuotteistettu vapaa-aika on kasvava liiketoiminta-alue. Yrittäjille vapaa-ajan monimuotoisuus ja ihmisten autonomia on vaikea haaste, etenkin jos raha ei ole ratkaisevin seikka. Suomella on monia kansainvälisesti tunnettuja yrityksiä ja voidaan puhua useista toisiinsa liittyvistä pienistä vapaa-ajan klustereista. Olemme esimerkiksi paikantaneet yritysten liikevaihdolla mitattuna noin 2 3 miljardin euron suuruiset liikunnan sekä kodin ja puutarhan klusterit. Nämä kuluttajalähtöiset klusterit ovat rakentuneet laajojen kansalaispiirien harrastusten ja käytäntöjen varaan. Näille aloille Suomessa on syntynyt teollista toimintaa ja palveluita. Menestyneet yritykset ovat oivaltaneet, että aktiivisia toimijoita ei voi ymmärtää muuten kuin heidän omien historiallisesti muokkaantuneiden arkisten käytäntöjensä lähtökohdista asiakasta kuuntelemalla ja häneltä oppimalla. Käyttäjän tai loppukuluttajan tarpeista lähteviä klustereita ei ole Suomessa aikaisemmin tutkittu, vaikka muuten klusterit ovatkin olleet suomalaisen elinkeinopolitiikan keskeisimpiä työ-kaluja kymmenen viime vuoden aikana. Klusteriajattelulle on ominaista nähdä klusterit joko raaka-aine- (esim. metsä) tai teknologiakeskeisesti (esim. ITC-klusteri). Klusteriajattelussa huomio kiinnitetään vertikaaliseen arvoketjuun tuottajilta kuluttajille. Tällöin kuluttajat näyttäyty-vät lähinnä tuotteiden ja palvelusten vastaanottajina. Kansalaisten hyvinvoinnille on annettu arvoa lähinnä vain tuotantotoiminnan välttämättöminä ehtoina. Samalla itseisarvoisesti tärkeät elämänlohkot on saatettu taloudellisen laskelmoinnin välinearvon piiriin. Kirjamme lähtökohta ja tulos oli toinen. Vapaa-ajan trendejä koskevan keskustelun avaamiseksi Kuluttajatutkimuskeskus on tuotta-nut aiheesta neljä julkaisua Teknologian kehittämiskeskuksen Tekesin rahoittamana. Kansain-välisen tutkijaryhmän tuottama kirja Manufacturing leisure Innovations in happiness, well-being and fun (Mika Pantzar, Elizabeth Shove, eds., National Consumer Research Centre, Publications 1:2005) lähestyy vapaa-ajan trendejä kuluttajalähtöisesti. The Leisure Business and Lifestyle (Tanja Kotro, Päivi Timonen, Mika Pantzar, Eva Heiskanen, National Consumer Research Centre, Publications 2:2005) -raportti avaa kysymystä enemmän liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta. Taustalla on OECD:n Knowledge Intensive Service Activities (KISA) -tutkimushankkeen tarpeet. Päivi Timosen Kuluttajien vapaa-ajan haaveet ja elämysklusteri (Kuluttajatutkimuskeskus, Työselosteita ja esitelmiä 86:2005) ja Tanja Kotron Knowledge Intensive Business Services, Users and Cultural Intermediaries (Kuluttajatutkimuskeskus, Työselosteita ja esitelmiä 87:2005) sisältävät jälkimmäisen raportin tausta-aineistoa. Tutkimuksen ohjausryhmässä ovat toimineet Tiina Tanninen-Ahonen (Tekes), Jari Romanainen (Tekes), Eija Virtasalo (Tekes), Mika Pantzar (KTK), Tanja Kotro (KTK), Päivi Timonen (KTK) ja Eila Kilpiö (KTK). Kuluttajatutkimuskeskus kiittää yhteistyöpartnereita ja johtoryhmää. Hanke on ollut haastava ja se jatkuu

Writing, Medium, Machine: Modern Technographies

Writing, Medium, Machine: Modern Technographies is a collection of thirteen essays by leading scholars which explores the mutual determination of forms of writing and forms of technology in modern literature. The essays unfold from a variety of historical and theoretical perspectives the proposition that literature is not less but more mechanical than other forms of writing: a transfigurative ideal machine. The collection breaks new ground archaeologically, unearthing representations in literature and film of a whole range of decisive technologies from the stereopticon through census-and slot-machines to the stock ticker, and from the Telex to the manipulation of genetic code and the screens which increasingly mediate our access to the world and to each other. It also contributes significantly to critical and cultural theory by investigating key concepts which articulate the relation between writing and technology: number, measure, encoding, encryption, the archive, the interface. Technography is not just a modern matter, a feature of texts that happen to arise in a world full of machinery and pay attention to that machinery in various ways. But the mediation of other machines has beyond doubt assisted literature to imagine and start to become the ideal machine it is always aspiring to be. Contributors: Ruth Abbott, John Attridge, Kasia Boddy, Mark Byron, Beci Carver, Steven Connor, Esther Leslie, Robbie Moore, Julian Murphet, James Purdon, Sean Pryor, Paul Sheehan, Kristen Treen

University of San Diego News Print Media Coverage 2006.04

Printed clippings housed in folders with a table of contents arranged by topic.https://digital.sandiego.edu/print-media/1039/thumbnail.jp

Singing in Life's Twilight: Serious Karaoke as Everyday Aging Practice in Urban Japan

Being an avid karaoke singer, I was intrigued to come across what are known in Japan as karaoke classrooms and kissas (a bar/café hybrid), during my periods of fieldwork in Tokyo and Osaka in 2013 and 2016. In my visits to these places, I watched (and participated in) how regulars at these karaoke venues, mostly working-class men and women between 60 to 80 years old, sang over the microphone, and chatted and laughed with each other over drinks. Their vivacity and enthusiasm were far removed from the doom and gloom that characterized many media and academic accounts of elderly life in Japan (Coulmas 2007). To these elderly karaoke participants, music and leisure serve as important cultural resources that allow them to build and maintain identities and lifestyles as they age (Bennett 2012; Koizumi 2013). In this thesis, I explore how and why regular participation in the spaces and activities of the karaoke classroom and kissa enable the elderly participants to attain sense of well-being and ikigai, the commitment and direction which makes life worth living (Mathews 1996). To capture the unique modes of engagement that influence the individual and social aspects of these participants’ karaoke participation, I mobilize the conceptual lenses of “musicking” as constructed by Small (1998) and “serious leisure” as elaborated by Stebbins (2015), in analyzing the data I obtained from the intensive ethnographic fieldwork I conducted in 2013 and 2016. By detailing the karaoke regulars’ attainment of senses of well-being and ikigai through “serious” musical engagement, I paint a livelier picture of elderly life in urban Japan, by not treating old age simply as a crisis to be solved, but rather a period of life that can be negotiated proactively

Bowdoin Orient v.133, no.1-24 (2003-2004)

https://digitalcommons.bowdoin.edu/bowdoinorient-2000s/1004/thumbnail.jp

Psychology

Psychology is designed to meet scope and sequence requirements for the single-semester introduction to psychology course. The book offers a comprehensive treatment of core concepts, grounded in both classic studies and current and emerging research. The text also includes coverage of the DSM-5 in examinations of psychological disorders. Psychology incorporates discussions that reflect the diversity within the discipline, as well as the diversity of cultures and communities across the globe.https://commons.erau.edu/oer-textbook/1000/thumbnail.jp