Identifying the \u27aboutness\u27 of highly structured expository documents

The increases in commercial documentation over the past 50 years and the permeation of computers into all areas of business has led to a major increase in the individual\u27s reading load. This thesis proposes a method of writing procedural documentation to enable rapid appreciation of the \u27aboutness\u27 of such material, thus making the reading task more efficient. The method is derived from a document structure which is used as a basis for the development of rules to construct a hierarchy of in-text headings which encapsulates the \u27aboutness\u27 of the text. Reading efficiency is achieved through needing to only interpret the headings to understand what the document is about. The method was tested by having control and experimental groups complete the same series of questions, answers to which were derived from a set of documents. The set used by participants in the experimental group contained headings structured according to the proposed method; the set used by participants in the control group contained headings which were not structured according to the proposed method. All variables other than headings were negated or neutralised. Answer accuracy and completion times of the groups were compared. On average the experimental group, who used documents containing headings structured according to the proposed method, had 7.5% better accuracy and completed the questions in 13.5% less time overall. These improvements are assumed to be due to the differences in heading effects

NSSDC Conference on Mass Storage Systems and Technologies for Space and Earth Science Applications, volume 2

This report contains copies of nearly all of the technical papers and viewgraphs presented at the NSSDC Conference on Mass Storage Systems and Technologies for Space and Earth Science Application. This conference served as a broad forum for the discussion of a number of important issues in the field of mass storage systems. Topics include the following: magnetic disk and tape technologies; optical disk and tape; software storage and file management systems; and experiences with the use of a large, distributed storage system. The technical presentations describe, among other things, integrated mass storage systems that are expected to be available commercially. Also included is a series of presentations from Federal Government organizations and research institutions covering their mass storage requirements for the 1990's

Taajuusohjatun reservin käyttöönotto Suomessa

Frequency controlled Frequency Containment Reserves (FCR) regulate automatically according to changes in the Nordic power system's system frequency. As the frequency declines from its nominal value, up-regulation commences by increasing the reserve providing unit's electricity production or by decreasing its electricity consumption. Additionally, the Frequency Containment Reserve in Normal operation (FCR-N) down-regulates by increasing the unit's consumption or by decreasing its production when the system frequency rises above the nominal value. In Finland, hydropower has traditionally acted as the main source of FCR capacity. However, active power capacity from other resources may also be offered to the FCR market places. For example, even modest Demand Response (DR) capacity is sufficient for market utilization if it is incorporated into an aggregation of reserve power capacity, as long as the entire aggregated ensemble fulfills the market place's rules. Another modern resource especially suitable for FCR-N utilization are the Battery Energy Storage Systems (BESS). The energy capacity stored in the batteries is limited, however, and exhausted in continuous activation. In this Master's thesis, the technical requirements currently applied to th Frequency Containment Reserves were examined. Based on the requirements, the necessary commissioning process including four regulating tests were formulated and pre-approved by the Finnish Transmission System Operator Fingrid Oyj. The regulating tests are universally applicable, thus allowing the verification of compliance to the requirements for both conventional and modern resources. Furthermore, the expected future evolution of the technical requirements was studied by interviewing Fingrid's specialist. The suitability of the formulated tests was assessed by performing regulating tests on a BESS. The acquired results indicated that the BESS fulfills the regulating requirements of both FCR market places. Additionally, the regulating tests formulated in this thesis were verified as suitable for performing the official regulating tests.Taajuusohjatut käyttö- ja häiriöreservit reagoivat automaattisesti pohjoismaisen sähköjärjestelmän taajuuden vaihteluihin. Taajuuden laskiessa nimellisestä ne lisäävät tuotantoaan tai vähentävät kulutustaan, mitä kutsutaan ylössäädöksi. Lisäksi taajuusohjattu käyttöreservi alassäätää taajuuden noustessa nimellisestä vähentämällä tuotantoa tai lisäämällä kulutusta. Ylös- ja alassäädöllä pyritään siis tasaamaan sähkön kulutuksen ja tuotannon välistä eroa. Vesivoima on perinteisesti toiminut Suomessa taajuusohjattujen käyttö- ja häiriöreservien lähteenä. Kuitenkin myös muu pätötehokapasiteetti soveltuu taajuus-ohjattujen reservien markkinapaikoille. Esimerkiksi pienimuotoinenkin sähkönkulutuksen kysyntäjousto voidaan hyödyntää, kun se liitetään osaksi suurempaa, aggregoitua kokonaisuutta. Aggregoimalla voidaan siis pienistä teholähteistä koostaa markkinavaatimukset täyttävä kokonaisuus. Toinen moderni, erityisesti käyttöreservikapasiteetiksi soveltuva tehonlähde ovat akkukäyttöiset sähkövarastot. Näiden erikoispiirre on akustojen jatkuvassa käytössä ehtyvä energiakapasiteetti, minkä vuoksi sähkövarastoille tulee antaa reservikäytössä palautumisaikaa. Tässä diplomityössä tutustuttiin nykyisiin taajuusohjatuille käyttö- ja häiriöreserveille asetettuihin teknisiin vaatimuksiin. Nykyvaatimusten pohjalta muotoiltiin tarvittava käyttöönottoprosessi, mukaan lukien neljä yleisesti sovellettavissa olevaa säätökoekäyrää, joiden avulla niin perinteisten kuin uudempienkin taajuusohjattujen reservien ylläpitoon aiottujen yksiköiden soveltuvuus voidaan todentaa. Säätökoekäyrät hyväksytettiin Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:llä. Lisäksi diplomityössä tutustuttiin vaatimuksiin tulevaisuudessa tehtäviin muutoksiin haastattelemalla Fingridin asiantuntijaa. Laadittuja säätökoekäyriä testattiin hyödyntämällä niitä akkukäyttöisen sähkövaraston vaatimustenmukaisten säätöominaisuuksien todentamisessa. Säätökokeista saatujen tulosten perusteella sähkövarasto täytti sekä käyttö- että häiriöreserveille asetetut säätövaatimukset. Samalla todennettiin säätökoekäyrien soveltuvuus virallisten säätökokeiden suorittamiseen