Verkko vihan välineenä : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus internetistä vihapuheen kanavana

Vihapuhe on ollut osa yhteiskuntaa jo kauan ennen internetin aikakautta, mutta internet ja sen sosiaaliset verkkoyhteisöt ovat mahdollistaneet vihapuheelle täysin uudenlaisen kasvualustan. Vaikka vihapuhe on terminä ja käsitteenä ollut viime vuosina aktiivisesti esillä julkisessa keskustelussa, sille ei ole olemassa yhtenevää vakiintunutta määritelmää. Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksen mukaan vihapuheeksi määritellään kaikki ilmaisumuodot, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta suvaitsemattomuuteen pohjautuvaa vihaa. Vihapuhe on kautta aikojen hyödyntänyt käytettävissä olevia sekä uusia viestintävälineitä ja tänä päivänä vihapuhe korostuu erityisesti internetissä ja sosiaalisessa mediassa. Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia, mitkä osatekijät vaikuttavat internetin ja sen tarjoamien palvelujen suosioon vihapuheen kanavana. Tutkimus on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena internetin vihapuhetta käsittelevästä aiemmasta kansainvälisestä tutkimuksesta. Tutkimusaineisto koostuu yhteensä 26 internetin vihapuhetta käsittelevästä artikkelista. Aineisto kerättiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmän avulla kolmesta elektronisesta tietokannasta sekä viitehakuna valituista artikkeleista. Kirjallisuuskatsauksen aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla, jota ohjasivat tutkimukselle asetetut kysymykset. Tutkimusaineistosta tunnistettiin seitsemän sisäistä sekä kahdeksan ulkoista tekijää, jotka vaikuttavat internetin suosioon vihapuheen kanavana. Internetin sisäisinä ominaispiirteinä tunnistettiin yhteisöllisyys, anonymiteetti, näkymättömyys, globaali ympäristö, tavoitettavuus, liikkuvuus ja välittömyys. Ulkoisina tekijöinä puolestaan vaikuttivat puutteellinen valvonta, sosiaaliset mallit, normatiivisuus, sosioekonomiset tekijät, kustannustekijät, verkkovihan näkeminen, verkkovihan uhriksi joutuminen sekä käyttäjän sukupuoli. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että internet itsessään ei ole syy vihapuheelle, mutta siihen liittyvät sisäiset ominaisuudet sekä ulkoiset osatekijät luovat siitä otollisen kanavan vihapuheen tuottamiseen ja jakamiseen. Vihapuheen taustalla vaikuttavien osatekijöiden tunnistaminen mahdollistaa tehokkaamman puuttumisen vihapuheeseen

Näthat och demokratiskt deltagande – en kunskapsöversikt

Rätten att uttrycka åsikter, att kritisera och att ifrågasätta är en del av enlevande demokrati. Ett demokratiskt samhälle måste vara öppet för olikaröster och ge alla möjlighet att komma till tals. Demokratin är beroendeav att människor deltar och engagerar sig i samhällsfrågor. Med rättentill yttrandefrihet kommer också ett ansvar. Var och en bör skydda, värnaoch bevara yttrandefriheten genom att respektera andra och bidra till ensamhällsdebatt fri från hot och hat. Tystas människor tystnar demokratin.Den digitala utvecklingen gör det möjligt för fler att göra sin röst hörd. Det ärpositivt men för också med sig utmaningar. Att föra fram och sprida hot ochhat har blivit enklare. Uttalanden kan få snabb spridning i sociala medier ochpå så sätt få större genomslagskraft i dag än tidigare. Det kan missbrukas avpersoner som inte vill bevara det demokratiska samhället.Personer som engagerar sig i samhällsfrågor är särskilt utsatta för hotoch hat. Det gäller till exempel förtroendevalda, journalister, konstnärer,opinionsbildare, forskare och representanter för det civila samhället. Utsatthetkan också vara kopplat till exempelvis en persons kön, könsidentitet, hudfärg,sexuella läggning eller ålder. När kvinnor och hbtqi-personer får hot och hatriktat mot sig har det ofta att göra med kön och sexualitet.På uppdrag av Brottsoffermyndigheten har forskare vid Lunds universitetoch Högskolan i Halmstad genomfört en enkätundersökning som visadeatt mer än hälften av de tillfrågade har känt sig kränkta av sådant som andraskriver om dem på nätet. Särskilt utsatta är unga och personer med utländskbakgrund, och följden blir omfattande nivåer av självcensur bland dessagrupper. Det innebär att de anpassar hur de uttrycker sig för att undvika hotoch hat, eller helt avstår från att publicera och delta i samhällsdebatten. Detdemokratiska samtalet begränsas och viktiga röster riskerar att tystna.Även denna kunskapsöversikt är ett resultat av samarbetet mellan Brottsoffer- myndigheten, Lunds universitet och Högskolan i Halmstad. Den belyser olika frågor om näthat och demokratiskt deltagande, såsom vilka områden som genererar hot och hat, vilka samhälls- och yrkesgrupper som är särskilt utsatta och vilka konsekvenser näthat leder till

Towards a National Security Analysis Approach via Machine Learning and Social Media Analytics

Various severe threats at national and international level, such as health crises, radicalisation, or organised crime, have the potential of unbalancing a nation's stability. Such threats impact directly on elements linked to people's security, known in the literature as human security components. Protecting the citizens from such risks is the primary objective of the various organisations that have as their main objective the protection of the legitimacy, stability and security of the state. Given the importance of maintaining security and stability, governments across the globe have been developing a variety of strategies to diminish or negate the devastating effects of the aforementioned threats. Technological progress plays a pivotal role in the evolution of these strategies. Most recently, artificial intelligence has enabled the examination of large volumes of data and the creation of bespoke analytical tools that are able to perform complex tasks towards the analysis of multiple scenarios, tasks that would usually require significant amounts of human resources. Several research projects have already proposed and studied the use of artificial intelligence to analyse crucial problems that impact national security components, such as violence or ideology. However, the focus of all this prior research was examining isolated components. However, understanding national security issues requires studying and analysing a multitude of closely interrelated elements and constructing a holistic view of the problem. The work documented in this thesis aims at filling this gap. Its main contribution is the creation of a complete pipeline for constructing a big picture that helps understand national security problems. The proposed pipeline covers different stages and begins with the analysis of the unfolding event, which produces timely detection points that indicate that society might head toward a disruptive situation. Then, a further examination based on machine learning techniques enables the interpretation of an already confirmed crisis in terms of high-level national security concepts. Apart from using widely accepted national security theoretical constructions developed over years of social and political research, the second pillar of the approach is the modern computational paradigms, especially machine learning and its applications in natural language processing

The Straightedge Subculture on the Internet: A Case Study

This dissertation is a case study analysis of the straightedge youth subculture on an Internet bulletin board system (forum), located on the worldwide web between September 2001 and May 2003. Ethnographic methods, including participant observation, e-focus groups, in-depth interviews, and qualitative content analysis are used to collect relevant data. Concepts from subcultural theory, identity and social identity/categorization theory are used throughout my analysis of the Straight Edge Discussion Forum to highlight cultural and social-psychological aspects of subculturally-based behavior and identity. Substantive chapters are divided as follows. First, the types of subcultural information available to subculture members and visitors of the straightedge website under investigation are described. Second, data are presented to demonstrate how three subcultural processes – style displays, affiliation, and boundary maintenance – occur through textual interaction in the forum. Third, I demonstrate that straightedge subculture is not comprised of a homogenous group, but rather of different member types. These member types are based on whether one uses the Internet to supplement participation in face-to-face straightedge culture versus reliance on the Internet as the sole means of subcultural participation. Fourth, subcultural norms are shown to be negotiated and contested through textual interaction between forum participants. The analysis informs sociological knowledge in three areas. It provides more detailed knowledge of straightedge by deconstructing the taken-for-granted meanings attached to subcultural norms. It suggests that the Internet serves as both medium and resource for subculturalists. Lastly, it shows how identity theory and social identity/categorization theories can be used in tandem to better illuminate subcultural identity processes