Fifth Workshop and Tutorial on Practical Use of Coloured Petri Nets and the CPN Tools Aarhus, Denmark, October 8-11, 2004

This booklet contains the proceedings of the Fifth Workshop on Practical Use of Coloured Petri Nets and the CPN Tools, October 8-11, 2004. The workshop is organised by the CPN group at the Department of Computer Science, University of Aarhus, Denmark. The papers are also available in electronic form via the web pages: http://www.daimi.au.dk/CPnets/workshop0

The Experience of Displacement and Social Engineering in Kola Saami Oral Histories

The thesis examines people’s experiences of Soviet-time, state-initiated displacement and (re)emplacement on the Kola Peninsula as well as the consequences of these developments. Sources show that Saami communities bore the brunt of these processes. The work seeks to draw for the first time a holistic picture of the social transformation among the Kola Saami, while nevertheless respecting the reality of mixed and multiple ethnic belongings as well as other categories of identity in the region. Tapping extensive fieldwork by the author, the research systematically identifies, analyses and contextualises the processes and consequences of displacement as one of the most profound social transformations of the twentieth century in the Arctic. The consequences discussed include a chronic housing shortage, changed gender relations, skewed dynamics in boarding schools, self-harming behaviour, and social rifts that persist to this day. Perspectives characteristic of the state are juxtaposed with grassroots experiences. This work is in many ways a historical anthropology of suffering, one laying bare mechanisms of scapegoating and social exclusion. Yet traumatic events are dealt with in ways acknowledging that victims can be simultaneously agents who accommodate, subvert and resist. The stages and consequences of displacement are contextualised within the larger frame of social engineering undertaken by modern nation-states across the circumpolar world, thus relativising Soviet–Western dichotomies. Conceived as a historical-anthropological inquiry, the study draws on empirical materials produced and gathered using a combined approach of open-ended biographical interviewing, participant observation and archival research. Ethical questions prompted by this co-productive approach with a long-term commitment to field partners are taken up as an additional strand of the research. The main methodological principle of this thesis is that the production and the analysis of materials should be phenomenologically driven and rooted in a radically interpretive, non-positivist approach. Embracing this commitment, the work tries to show that the common — but mostly unspoken — link between oral history and anthropology lies in phenomenological philosophy as the study of experience. Making this link more explicit is an important and long overdue task, because xperience is the pivot between the universal and the singular.Väitöskirja keskittyy ihmisten kokemuksiin neuvostoajasta ja valtion toimeenpanemasta väestön siirrosta ja takaisin asuttamisesta Kuolan niemimaalla sekä siihen, mitä tästä kaikesta on seurannut. Lähteiden perusteella saamelaiset ovat kärsineet prosessista eniten. Väitöskirjassa pyritään ensimmäistä kertaa luomaan holistinen kuva Kuolan saamelaisten kokemasta sosiaalisesta muutoksesta unohtamatta alueen etnisen diversiteetin ja muiden identiteettikategorioiden realiteetteja. Laajan kenttätyön pohjalta tutkija identifioi, analysoi ja kontekstualisoi siirtoprosesseja ja niiden seurauksia yhtenä arktisen alueen vaikuttavimmista sosiaalisista transformaatioista 1900-luvulla. Tekijän pohtimia seurauksia ovat muun muassa jatkuva asuntopula, sukupuolten välisten suhteiden muutos, sisäoppilaitosten vääristyneet käytännöt, itsetuhoinen käytös ja vielä tänä päivänä vallitseva sosiaalinen epätasa-arvo. Tutkimuksessa vertaillaan valtiollisia lähtökohtia ja ruohonjuuritason kokemuksia. Se on eräänlainen kärsimyksen antropologinen kuvaus, jossa syitä vieritetään muiden niskaan ja ihmiset päätyvät yhteiskunnan ulkopuolelle. Traumaattisia tapahtumia silti käsitellään pitäen mielessä, että uhrit voivat samalla olla mukautuvia, mitätöiviä ja vastustavia toimijoita. Siirtojen vaiheita ja seurauksia verrataan nykyajan kansallisvaltioiden sosiaaliseen suunnitteluun kaikkialla sirkumpolaarisessa maailmassa, mikä antaa mittasuhteet neuvostojärjestelmän ja länsimaisen järjestelmän väliselle dikotomialle. Tutkimuksen lähestymistapa pohjautuu historialliseen antropologiaan ja sen empiirinen materiaali on tuotettu ja kerätty avointen biografisten haastattelujen, osallistujahavaintojen ja arkistotutkimuksen keinoin. Tämän pitkään sitoutumiseen perustuvan, yhteistuotannollisen metodin esiin nostamat eettiset kysymykset poikivat ylimääräisen tutkimushaaran. Väitöskirjan metodologinen pääperiaate on, että materiaalia tulee tuottaa ja analysoida fenomenologisista lähtökohdista ja lähestymistavan tulee olla vahvasti tulkinnallinen ja ei-positivistinen. Tätä silmällä pitäen tutkimus pyrkii osoittamaan, että suullisen historian ja antropologian yhdistävä – joskin vaiettu – yhteys juontuu kokemuksen tutkimukseen osana fenomenologista filosofiaa. Tämä yhteys tulee viimeinkin saada selkeämmin esille, koska juuri kokemus on universaalin ja erityisyyden keskipisteessä

Indigenous knowledge systems and climate change management in Africa

Climate change presents a profound challenge to food security and sustainable development in Africa. Its negative impacts are likely to be greatest in the African region, which is already food insecure. In the face of global climate change and its emerging challenges and unknowns, it is essential that decision makers base policies on the best available knowledge. In recent years, the knowledge of local and indigenous people, often referred to as indigenous knowledge (IK) has been increasingly recognised as an important source of climate knowledge and adaptation strategies

Abstracts from the 50th European Society of Human Genetics Conference: Posters

International audienc

Arctic Human Development Report : Regional Processes and Global Linkages

The goals of the second volume of the AHDR – Arctic Human Development Report: Regional Processes and Global Linkages – are to provide an update to the first AHDR (2004) in terms of an assessment of the state of Arctic human development; to highlight the major trends and changes unfolding related to the various issues and thematic areas of human development in the Arctic over the past decade; and, based on this assessment, to identify policy relevant conclusions and key gaps in knowledge, new and emerging Arctic success stories. The production of AHDR-II on the tenth anniversary of the first AHDR makes it possible to move beyond the baseline assessment to make valuable comparisons and contrasts across a decade of persistent and rapid change in the North. It addresses critical issues and emerging challenges in Arctic living conditions, quality of life in the North, global change impacts and adaptation, and Indigenous livelihoods. The assessment contributes to our understanding of the interplay and consequences of physical and social change processes affecting Arctic residents’ quality of life, at both the regional and global scales. It shows that the Arctic is not a homogenous region. Impacts of globalization and environmental change differ within and between regions, between Indigenous and non-Indigenous northerners, between genders and along other axes