Design for cognitive assistance

In Sweden over the last twenty years, many people with developmental disabilities have chosen to move into their own apartments with different types of assistance. For most of them it has resulted in increased personal responsibility for household chore

The invisibles. Power, policy and right to the public space.

Public space is commonly defined as a place that is open and accessible for all. This thesis aims to investigate and contest the nature of the public space by examining it with the perspective of the homeless people. With this approach the study seeks to identify and analyze the factors that make the public space either exclusive or inclusive. The instruments of exclusion are not always visible or easy to recognize, because they are targeted for those who are unwanted to the public and thus overlooked by the others. The study argues that in order to develop democratic, equal and socially sustainable cities, we must comprehend how the urban environment is experienced by those, who are usually discriminated against in society. Hereby the thesis contemplates if different people have equal rights to the public space. Most importantly, the thesis emphasizes that planners need a comprehensive account of the problem to guide us in our choice of intervention strategies that will be appropriate at various stages in the cycle of homelessness. The thesis seeks to provide answers to the following questions: What makes public spaces less approachable for some social groups? Can urban planning instruments contribute in preventing segregation, or even homelessness? Who has the right to the city? How does exclusive and unequal public space reflect the society, and how to involve people in urban planning, who are left outside of the society? The study strives to answer these questions by utilizing literature review and qualitative research methods. The qualitative, mixed methods included: direct observation, art-based research and community-based participatory research. The focus area of the study is the area of central Helsinki, including areas with visible homelessness.Julkisesta tilasta käytetään usein määrittelyä “kaikille avoin, helposti saavutettava tila.” Tämän diplomityön tavoitteena on tutkia ja kyseenalaistaa julkista tilaa sekä sen luonnetta lähestymällä aihetta kodittomien ihmisten näkökulmasta. Tällä tavoin pyrimme tunnistamaan ja analysoimaan niitä tekijöitä, jotka tekevät julkisesta tilasta poissulkevan, tai päinvastoin, vastaanottavaisen. Poissulkevat elementit jäävät usein havaitsematta, sillä yleensä vain he, joiden oleskelua näillä tekijöillä pyritään rajaamaan, kiinnittävät niihin huomiota. Jotta pystyisimme kehittämään demokraattisia, tasa-arvoisia ja sosiaalisesti kestäviä kaupunkeja, meidän on hyvä ymmärtää miten kodittomat ihmiset, joihin usein kohdistuu yhteiskunnallista syrjintää, kokevat ja käyttävät julkista tilaa. Tämän myötä Diplomityö pohtii sitä, onko kaikilla ihmisryhmillä tasa-arvoiset oikeudet julkisen tilan käyttöoikeuksiin. Tärkeimpänä väitteenä tutkimuksessa tuodaan esille kaupunkisuunnittelijoiden tiedontarpeen kodittomuuden ongelmasta ja sen syklin eri vaiheista, jotta suunnittelun interventiostrategiat olisivat johdonmukaisia ja tarkoituksenmukaisia. Tämä työ etsii vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Mikä tekee kaupunkitilasta vaikeammin lähestyttävän joillekin ihmisryhmille? Kenellä on oikeus kaupunkiin? Voiko kaupunkisuunnittelun keinoin vaikuttaa eriarvoistumisen ja jopa kodittomuuden ehkäisyyn? Miten osallistaa ihmisiä jotka kokevat jääneensä yhteiskunnan ulkopuolelle? Näihin kysymyksiin pyritään vastaamaan kirjallisuustutkimuksen ja kvalitatiivisten metodien avulla. Tutkimuksessa käytetyt kvalitatiiviset ja monimenetelmälliset tutkimusmetodit ovat osallistuva havainnointi, taiteellinen tutkimus sekä osallistava yhteisötutkimus. Tutkimuksen kohdealueena on Helsingin kantakaupunki ja erityisesti alueet, joissa kodittomuus on näkyvillä

SVARNE - an expert system based on tacit knowledge

The SVARNE project investigates how an expert system may be used when dealing with occurrences of violence within the care of people with cognitive impairments. The method used is potentially applicable in many other areas where the expert knowledge is m