Determinación de perfiles socioeconómicos y sanitarios de las personas atendidas en las campañas efectuadas como actividades curriculares de la carrera de Medicina de la UNCAus en su área de influencia

El proyecto PI N° 91, aprobado por Res. N° 332/18 CS, se desarrolla con el fin de obtener información relevante que detecte variables relacionadas con los frecuentes problemas de salud de la ciudad de Presidencia Roque Sáenz Peña (Chaco, Argentina) y su área de influencia, relacionando los pacientes con su hábitat, ecología y salud. Para ello se trabaja con la información proveniente de las actividades curriculares de vinculación comunitaria que la carrera de Medicina de la UNCAus (Universidad Nacional del Chaco Austral) realiza en los distintos barrios de la ciudad y zona de influencia; con dicha información se construye un almacén de datos (data warehouse) que es estudiado con técnicas de minería de datos, especialmente técnicas de agrupamiento (clusterización) y de árboles de decisión, a los efectos de conseguir los perfiles característicos relacionados con los distintos tipos de diagnósticos; se buscan modelos descriptivos y predictivos de minería de datos, lo cual permitiría disponer de conocimiento que permitiría mejorar la toma de decisiones en cuanto a campañas de salud hacia la población de las zonas.Red de Universidades con Carreras en Informátic

Uso de Minería de Datos Para la Determinación de Perfiles Socioeconómicos y Sanitarios en la UNCAus

El proyecto PI N° 91, aprobado por Res. N° 332/18 CS, se desarrolla con el fin de obtener información relevante que detecte variables relacionadas con los frecuentes problemas de salud en la ciudad de Presidencia Roque Sáenz Peña (Chaco, Argentina) y su área de influencia, relacionando los pacientes con su hábitat, ecología y salud. Para ello se trabaja con la información proveniente de las actividades curriculares de vinculación comunitaria que la carrera de Medicina de la UNCAus (Universidad Nacional del Chaco Austral) realiza en los distintos barrios de dicha ciudad y su zona de influencia; con dicha información se construye un almacén de datos (data warehouse) que es estudiado con técnicas de minería de datos (data mining), especialmente técnicas de agrupamiento (clusterización) y de árboles de decisión, a los efectos de conseguir los perfiles característicos relacionados con los distintos tipos de diagnósticos; en un principio se buscan modelos descriptivos de minería de datos, para pasar en el futuro a modelos predictivos, lo cual permitiría disponer de conocimiento que permitiría mejorar la toma de decisiones en cuanto a campañas de salud hacia la población de los barrios de la ciudad de P. R. Sáenz Peña. Project PI N ° 91, approved by Res. N ° 332/18 CS, was developed in order to obtain relevant information that detects variables related to frequent health problems in the city of Presidencia Roque Sáenz Peña (Chaco, Argentina) and its area of influence, relating patients to their habitat, ecology, and health. For this, we work with the information coming from the curricular activities based on the relationship with the community that the Medicine undergraduate degree program of the UNCAus (National University of Chaco Austral) carries out in the different neighborhoods of the said city and its area of influence. With this information, a data warehouse was built and studied with data mining techniques, especially clustering techniques and decision trees, in order to achieve the characteristic profiles related to the different types of diagnosis. Initially, descriptive data mining models was sought and moved on to predictive models in the future. This would result to knowledge that would lead to better decision-making regarding health campaigns towards the population of the neighborhoods of the city of P.R. Sáenz Peña

Molecular and Clinical Implications of IDH1 and EGFR Mutations in Gliomas

To improve the clinical outcome of glioma patients, there is considerable need to discover novel treatment options for patients. This firstly requires better understanding of the molecular mechanism of the driver mutations in each subgroup of gliomas. In this thesis, we report on the creation of in vitro and in vivo model systems for understanding the function of driver mutation IDH1 in LGG. We further studied the molecular pathways affected by driver mutations in LGG and GBM. For both IDH1 and EGFR mutations, we identified novel binding partners. Surgical resection of recurrent GBMs is performed only in a minority of patients and treatment strategies using targeted-therapy are heavily dependent on the molecular data of primary tumors. In this thesis, we showed that most of EGFR amplification in the primary tumor was retained at tumor recurrence therefore indicates that molecular data obtained in the primary tumor can be used to predict the EGFR status of the recurrent tumor. The final chapter of this thesis describes gene-expression analysis of samples included in the EORTC22033-26033 clinical trial. We showed that previ- ously de ned intrinsic glioma subtypes, subtypes based on unsupervised expression analysis of gene expression data, are prognostic for progression-free survival in EORTC22033-26033 clinical trial samples

Hypoglycemia

Glucose is an essential metabolic substrate of all mammalian cells being the major carbohydrate presented to the cell for energy production and also many other anabolic requirements. Hypoglycemia is a disorder where the glucose serum concentration is usually low. The organism usually keeps the glucose serum concentration in a range of 70 to 110 mL/dL of blood. In hypoglycemia the glucose concentration normally remains lower than 50 mL/dL of blood. This book provides an abundance of information for all who need them in order to help many people worldwide

Snoring in Early Childhood

Taustaa: Unenaikaiset hengityshäiriöt, jotka käsittävät sekä kuorsauksen että obstruktiivisen uniapnean, ovat lapsilla varsin yleisiä, joskin raportoidut esiintyvyydet vaihtelevat suuresti. Vaikka kuorsaus on obstruktiivista uniapneaa lievempi unenaikainen hengityshäiriö, myös siihen on osoitettu liittyvän lisääntynyt riski kohonneeseen verenpaineeseen, neurokognitiivisiin ja käyttäytymisongelmiin sekä haitallisiin muutoksiin lasten aineenvaihdunnan mittareissa. Imeväisten ja taaperoiden unenaikaisia hengityshäiriöitä koskeva tutkimustieto on rajallista verrattuna kouluikäisiin lapsiin. Tavoitteet: Tässä etenevässä tutkimuksessa tarkasteltiin kuorsauksen esiintyvyyttä imeväisiässä, sekä kuorsaukseen liittyviä riskitekijöitä ennen ja jälkeen syntymän. Lisäksi tavoitteena oli arvioida kuorsauksen esiintyvyyttä ja pysyvyyttä kahden ensimmäisen elinvuoden aikana kahdessa suomalaisessa syntymäkohortissa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös varhaislapsuuden kuorsauksen ja kasvun välistä yhteyttä sekä sydän- ja verisuonisairauksien ja aineenvaihduntahäiriöiden riskitekijöitä verinäytteiden avulla. Menetelmät: Ensimmäinen tutkimusväestö koostui 1388 imeväisestä, jotka rekrytoitiin CHILD SLEEP (CS) -syntymäkohortista Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä vuosina 2011–2013. Vanhemmille osoitetut kyselyt täytettiin ennen lapsen syntymää sekä lapsen ollessa kolmen ja kahdeksan kuukauden ikäinen. Toinen tutkimusaineisto sisälsi 947 lasta CS-kohortista sekä 1393 lasta FinnBrain (FB) -syntymäkohortista. Molemmat vanhemmat täyttivät kyselylomakkeet lapsen ollessa 24 kuukauden ikäinen, jotka sisälsivät osiot lapsen unesta sekä ympäristötekijöistä. Kolmas tutkimusjoukko koostui 78 lapsesta CS-kohortista, joille tehtiin yhden yön polysomnografiatutkimus (PSG), ja joiden vanhemmat olivat täyttäneet uni- ja ympäristötekijöitä koskevan kyselylomakkeen 24 kuukauden kohdalla. Kasvutiedot kerättiin neuvoloista, ja aineenvaihduntaverinäytteet otetiin 31 lapselta. Tulokset: Tutkimuksen mukaan vauvojen kuorsauksen esiintyvyys oli 3,2 % kolmen kuukauden iässä ja 3,0 % kahdeksan kuukauden iässä. Imeväisiällä kuorsaavilla lapsilla oli enemmän univaikeuksia. Lisäksi kolmen kuukauden iässä kuorsaavien vauvojen uni oli levottomampaa ja kestoltaan lyhyempää kuin muilla lapsilla. Vauvojen kuorsauksen riskitekijöitä olivat äidin tupakointi sekä vanhempien kuorsaus. Lisäksi korvikeruokinta ja tutinkäyttö lisäsivät vauvan kuorsauksen riskiä kolmen kuukauden iässä. Kuorsauksen yhdistetty esiintyvyys kahdessa syntymäkohortissa 24 kuukauden iässä havaittiin olevan 2,3 %, joka on merkittävästi vähäisempi kuin aiemmissa tutkimuksissa on raportoitu. Lasten, joilla oli toistuvia infektioita tai diagnosoitu astma, kuorsasivat muita todennäköisemmin säännöllisesti. Lisäksi riski lapsen kuorsaamisesta kasvoi tavallisesti, jos molemmat vanhemmat kuorsasivat joka yö. Lapsen kuorsauksen havaittiin liittyvän myös äidin alhaisempaan koulutustasoon ja alhaisempiin kuukausituloihin. Kahden ensimmäisen elinvuoden aikana kuorsanneiden lasten ja kontrolliryhmän kasvussa ei havaittu merkittäviä eroja. Kuitenkin lapsien, joiden PSG:n rekisteröimä kuorsausaika oli jakauman ylimmässä neljänneksessä, HDL-arvot olivat alhaisemmat verrattuna lapsiin, joiden kuorsausaika oli alimmassa neljännessä. Lineaariset regressiomallit paljastivat, että kuorsausaika ennusti merkittävästi alhaisempia HDL- ja ApoA1-tasoja sekä korkeampia hs-CRP-tasoja. Johtopäätökset: Yhteenvetona voidaan todeta, että säännöllisen kuorsauksen esiintyvyys suomalaisissa syntymäkohorteissa oli aiemmin raportoitua pienempi. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että vanhempien kuorsaus ja äitien tupakointi olivat kuorsauksen riskitekijöitä vauvaiässä, ja kuorsaavilla vauvoilla oli myös enemmän univaikeuksia. Riskitekijöitä kuorsaukselle kaksivuotiaana olivat vanhempien kuorsaus, äidin alhaiset tulot sekä alhainen koulutustaso. Suomalaisilla lapsilla PSG- tutkimuksessa rekisteröity kuorsausaika liittyi negatiivisiin muutoksiin seerumin metabolisissa merkkiainetasoissa. Nämä havainnot viittaavat siihen, että kuorsaus varhaislapsuudessa voi lisätä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä aikuisiässä.Background: Sleep disordered breathing (SDB) includes snoring and obstructive sleep apnea (OSA) and is common in children, with reported prevalence rates varying widely. Snoring, though less severe than OSA, can have detrimental effects on children’s health. Left untreated. it can lead to elevated blood pressure, neurocognitive and behavioral problems, and adverse impacts on metabolic profiles. Research on infants’ and toddlers’ SDB is limited compared to data on snoring in school-aged children. Objectives: This prospective study examined the prevalence of snoring during early childhood and the prenatal and postnatal risk factors for this condition. A further aim was to evaluate the prevalence and persistence of snoring during the first two years of life in two Finnish birth cohorts. Additionally, the association between snoring and growth during early childhood and the risk factors for cardiovascular and metabolic disorders, as measured by blood samples at age two, was examined. Methods: The first study population consisted of 1388 infants who were recruited from the CHILD SLEEP (CS) birth cohort in the Pirkanmaa Hospital District, Finland between 2011 and 2013. Parents completed questionnaires on sleep and background factors prenatally, as well as when the infants were three and eight months old. The second study included 947 children from the CS and 1393 children from the FinnBrain (FB) birth cohorts. At 24 months of age, both parents were given questionnaires that included sections on the child’s sleep and environmental factors. The third sample consisted of 78 children from the CS cohort who underwent full-night polysomnography (PSG) and whose parents completed a questionnaire on sleep and environmental factors at 24 months. Growth charts were obtained from well-baby clinics, and metabolic blood samples were taken from 31 children. Results: According to the study, the prevalence of habitual snoring in infants was 3.2% at three months and 3.0% at eight months. Infants who snored at these ages experienced more sleeping difficulties. At three months, snoring infants had shorter sleep duration and more restless sleep than other infants. The risk factors for infants’ snoring were maternal smoking and parental snoring. Additionally, formula feeding, and pacifier use added to the risk of an infant’s snoring at the age of three months. The combined prevalence of habitual snoring in two birth cohorts at the age of 24 months was found to be 2.3%, which is significantly lower than that reported in previous studies. Children who experienced recurrent infections or asthma were found to be more likely to snore habitually. Moreover, the risk of a child snoring habitually increased when both parents snored every night. A child’s likelihood of habitual snoring was found to be associated with a mother with lower level of education and a lower monthly income. During the first two years of life, there were no significant differences in growth parameters between the children who snored and the control group. However, children whose total sleep snoring time recorded by PSG was in the highest quartile had lower levels of high-density lipoprotein (HDL) compared to those in the lowest quartile. Linear regression models revealed that snoring time significantly predicted lower HDL and apolipoprotein A1 (ApoA1) levels and higher levels of high- sensitivity C-reactive protein (hs-CRP). Conclusions: In conclusion, the prevalence of habitual snoring in the Finnish birth cohort was lower than previously reported. Parental snoring, maternal smoking, and socioeconomic factors were linked to infant snoring. Snoring infants were reported to face more sleep difficulties, and independent risk factors included parental snoring, low maternal income, and low maternal education levels. In Finnish children, snoring was associated with adverse effects on the serum metabolic profile. These findings suggest that snoring during early childhood may increase the risk of cardiovascular disease in adulthood

Studies on Inequalities in Information Society. Proceedings of the Conference, Well-Being in the Information Society

Siirretty Doriast

The Journal of ERW and Mine Action Issue 11.1 (2007)

Feature: Eastern Europe & Caucasus | Focus: Capacity Development | Country Profiles | Research & Developmen

Identifying Health Technologies That Work: Searching for Evidence

The purpose of this report is to examine two crucial questions: 1. What are we getting out of this investment? 2. How can we improve it