How the reification of merit breeds inequality: theory and experimental evidence

In a variety of social contexts, measuring merit or performance is a crucial step toward enforcing meritocratic ideals. At the same time, workable measures – such as ratings – are bound to obfuscate the intricacy inherent to any empirical occurrence of merit, thus reifying it into an artificially crisp and clear-cut thing. This article explores how the reification of merit breeds inequality in the rewards received by the winners and losers of the meritocratic race. It reports the findings of a large experiment (n = 2,844) asking participants to divide a year- end bonus among a set of employees based on the reading of their annual performance reviews. In the experiment’s non-reified condition, reviews are narrative evaluations. In the reified condition, the same narrative evaluations are accompanied by a crisp rating of the employees’ performance. We show that participants reward employees more unequally when performance is reified, even though employees’ levels of performance do not vary across conditions: most notably, the bonus gap between top- and bottom-performing employees increases by 20% between our non-reified and reified conditions, and it rises by another 10% when performance is presented as a quantified score. Further analyses suggest that reification fuels inequality both by reinforcing the authoritativeness of evaluation and by making observers more accepting of the idea that individuals can be meaningfully sorted into a merit hierarchy. This has direct implications for understanding the rise of legitimate inequality in societies characterized by the proliferation of reifying forms of evaluation

Creating shared understandings of interpersonal relationships in online settings

Contemporary social scientists describe the current societal circumstances as the late modern era, which is characterized by an abundance of both options and uncertainties. Theorists sometimes associate these characteristics with the development of information and communication technologies (ICTs). Some argue that computer-mediated, networked interaction reinforces the fragmented conditions of late modernity. Others emphasize ICTs as the ultimate opportunity to participate in global networks of interaction. To contribute to the discussion on how the development of ICTs and the conditions of late modernity are intertwined, the discussion in this dissertation presumes that online interaction provides a way to create meaningfulness and continuity in late modern life. The context of the research is the phenomenon of social network sites (SNSs): the vastly popular online services whose central feature is the public performance of connection. Building on the tenets of symbolic interactionism, I argue that the performance of connection creates shared understandings of individuals interpersonal relationships. This dissertation examines what kinds of performances of interpersonal relationships take place in online settings, what kind of challenges people attribute to these performances and how they attempt to solve those challenges. The observed practices and interpretations are then contrasted with the results of a literature review covering the conceptualizations of mediated community in academic research, to suggest future directions in investigation of the creation of shared understandings of interpersonal relationships in online settings. The research problem is assessed through the use of qualitative methods, which permit the analysis of the expressions that the participants themselves used to describe the novel opportunities and challenges that online interaction offers for the performance of interpersonal relationships. On the basis of the four individual studies included in this dissertation, I argue that 1) people engage in a variety of creative but repetitive practices of constructing shared understandings of interpersonal relationships in online settings, 2) SNSs create a new interpretational frame and impose new challenges for the creation of shared understandings, 3) people engage in collaborative efforts to resolve these challenges, and 4) extending the analysis to the intergroup level would broaden our understanding of social bonds in the networked settings of late modernity. These findings portray the performance of interpersonal relationships in online settings as creative and collaborative attempts to construct shared understandings, continuity, and coherence for transient social bonds.Verkon yhteisöpalveluissa voi tehdä ihmissuhteistaan konkreettisempia ja näkyvämpiä, vaikkapa jakamalla kuvia ystävistään tai kommentoimalla heidän jakamiaan linkkejä. Ihmissuhteita koskevien jaettujen käsitysten rakentaminen vaatii kuitenkin luovuutta ja yhteistyötä, väittää Vilma Lehtinen. Lehtinen selvittää väitöskirjassaan, minkälaisia ihmissuhteiden esittämisen keinoja verkkovuorovaikutuksessa on havaittavissa, millaisia ongelmia esityksiin liittyy, sekä miten ihmiset ratkovat näitä ongelmia. Lisäksi väitöskirja suuntaa tulevaa tutkimusta kiinnittämällä kirjallisuuskatsausartikkelin avulla huomion siihen, mitä oletuksia verkkoyhteisön käsitteeseen liittyy alan tutkimuksessa. Väitöstutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty havainnoimalla yhteisöpalveluiden käyttöä, sekä haastattelemalla eri sukupolvien edustajia siitä, miten he suhtautuvat ihmissuhteiden esittämiseen verkossa. Yksi artikkeliväitöskirjan osajulkaisuista käsittelee kotimaista yhteisöpalvelua IRC-Galleriaa, jonka suosio oli huipussaan ennen kansainvälisten sivustojen, kuten Facebookin, nousua. IRC-Gallerian teini-ikäisten käyttäjien keskuudessa tehty tutkimus havainnollisti, miten ihmissuhteita tehdään näkyväksi esimerkiksi omistamalla kuvia toisille, kirjoittamalla ystävien nimiä omaan profiiliin, sekä kommentoimalla mitä tahansa päätöntä toisen profiiliin, jolloin profiilien välille syntyy linkki. Näiden voidaan tulkita olevan luovia mutta rituaalin tapaan toistuvia käytäntöjä, jotka rakentavat jaettua käsitystä kyseessä olevista ihmissuhteista. Suurten ikäluokkien edustajien parissa tehty tutkimus puolestaan osoitti, että ihmissuhteiden esittäminen verkossa ei houkuttele, jos se on ristiriidassa niiden odotusten kanssa, joita läheisiin ihmissuhteisiin liitetään. Tutkimukseen osallistujat kokivat yhteisöpalveluiden julkisuuden epäsopivaksi siihen nähden, että he pitävät läheisissä ihmissuhteissaan tärkeimpänä yksityisyyttä ja luottamuksen säilyttämistä. Nuoremmat sukupolvet kuitenkin jakavat huolen siitä, että he saattavat vahingossa kyseenalaistaa jaetut käsitykset, joita on yhdessä yritetty rakentaa: esimerkiksi onnittelemalla uudesta työpaikasta, kun vanhat työtoverit eivät vielä tiedä asiasta. Näistä ongelmista selviäminen perustuu vahvasti yhteistyöhön. Haastattelemamme Facebookia aktiivisesti käyttävät nuoret aikuiset kuvasivat harkitsevansa tarkkaan etukäteen, minkälaista toisia ihmisiä koskevaa sisältöä jakavat. Muiden rakentamien esitysten huomioiminen kannattaa tehdä etukäteen, sillä vahinkojen paikkailu jälkikäteen voi herättää enemmän epäilyksiä elleivät ystävät sitten kuittaa koko asiaa huumorilla. Verkkoyhteisöllisyyttä, jonka eräänä muotona ihmissuhteiden esittämistä yhteisöpalveluissa voidaan pitää, on kirjallisuuskatsausartikkelin perusteella lähestytty akateemisessa tutkimuksessa lähinnä yhteisön sisäisenä prosessina. Verkkoyhteisöllisyyden tarkastelu ryhmien välisenä ilmiönä voisi kuitenkin osoittaa, että käsitys yhteenkuuluvuudesta rakentuu myös tekemällä eroja muihin ryhmiin ja että ulkopuolisilla on suuri merkitys yhteenkuuluvuuden rakentumisessa. Näiden tekijöiden tarkastelu voisi auttaa ymmärtämään vihamielisten suhteiden esittämistä, ilmiötä joka ei tämän väitöskirjan ystävyyssuhteita käsittelevissä osatutkimuksissa tullut esille. Näiden tulosten pohjalta ihmissuhteiden esittäminen verkossa näyttäytyy luovana, yhteistyöhön perustuvana toimintana, joka rakentaa jaettua ymmärrystä, jatkuvuutta ja yhtenäisyyttä myöhäismodernin, globalisoituneen yhteiskunnan hajanaisiin sosiaalisiin suhteisiin

Theoretical ecology as etiological from the start

The world’s leading environmental advisory institutions look to ecological theory and research as an objective guide for policy and resource management decision-making. In addition to various theoretical merits of doing so, it is therefore crucially important to clear up confusions about ecology’s conceptual foundations and to make plain the basic workings of inferential methods used in the science. Through discussion of key moments in the genesis of the theoretical branch of ecology, this essay elucidates a general heuristic role of teleological metaphor in ecological research and defuses certain enduring confusions and misguided criticisms of current work in ecology

Testing the Limits of Antidiscrimination Law: The Business, Legal, and Ethical Ramifications of Cultural Profiling at Work

While courts have rarely ruled in favor of plaintiffs bringing discrimination claims based on identity performance, legal scholars have argued that discrimination on the basis of certain cultural displays should be prohibited because it creates a work environment that is heavily charged with ethnic and racial discrimination. Drawing upon empirical studies of diversity management, stereotyping, and group dynamics, we describe how workplace cultural profiling often creates an unproductive atmosphere of heightened scrutiny and identity performance constraints that lead workers (especially those from marginalized groups) to behave in less authentic, less innovative ways in diverse organizational settings

Dynamics of group knowledge production in facilitated modelling workshops: an exploratory study

The term ‘facilitated modelling’ is used in the literature to characterise an approach to structuring problems, developing options and evaluating decisions by groups working in a model-supported workshop environment, and assisted by a facilitator. The approach involves an interactive process by which models are jointly developed with group members interacting face-to-face, with or without computer support. The models produced are used to inform negotiations about the nature of the issues faced by the group, and how to address them. While the facilitated modelling literature is impressive, published empirical research rarely examines what actually happens in a facilitated modelling environment. The present study addresses this gap by reporting on exploratory empirical research undertaken to closely examine the conduct of facilitated modelling within its actual context of immediate use, namely, the workshop. Drawing on the knowledge-perspective of group communication, we conducted a micro-level analysis of a transcript of a facilitated modelling workshop held with the management team of an Alternative Food Network in the UK. Our analysis suggests that facilitated modelling interactions can take the form of three distinct group knowledge production patterns: generative, collaborative and assertive. Further, each pattern is characterised by a particular mix of communicative behaviours and model-supported interactions that has implications for the creation of new knowledge within the workshop. Our findings contribute to increase our understanding of the nature of facilitated modelling within its context of use