Manifold Fitting

While classical data analysis has addressed observations that are real numbers or elements of a real vector space, at present many statistical problems of high interest in the sciences address the analysis of data that consist of more complex objects, taking values in spaces that are naturally not (Euclidean) vector spaces but which still feature some geometric structure. Manifold fitting is a long-standing problem, and has finally been addressed in recent years by Fefferman et al. (2020, 2021a). We develop a method with a theory guarantee that fits a $d$-dimensional underlying manifold from noisy observations sampled in the ambient space $\mathbb{R}^D$. The new approach uses geometric structures to obtain the manifold estimator in the form of image sets via a two-step mapping approach. We prove that, under certain mild assumptions and with a sample size $N=\mathcal{O}(\sigma^{(-d+3)})$, these estimators are true $d$-dimensional smooth manifolds whose estimation error, as measured by the Hausdorff distance, is bounded by $\mathcal{O}(\sigma^2\log(1/\sigma))$ with high probability. Compared with the existing approaches proposed in Fefferman et al. (2018, 2021b); Genovese et al. (2014); Yao and Xia (2019), our method exhibits superior efficiency while attaining very low error rates with a significantly reduced sample size, which scales polynomially in $\sigma^{-1}$ and exponentially in $d$. Extensive simulations are performed to validate our theoretical results. Our findings are relevant to various fields involving high-dimensional data in machine learning. Furthermore, our method opens up new avenues for existing non-Euclidean statistical methods in the sense that it has the potential to unify them to analyze data on manifolds in the ambience space domain.Comment: 60 page

Geometric data understanding : deriving case specific features

There exists a tradition using precise geometric modeling, where uncertainties in data can be considered noise. Another tradition relies on statistical nature of vast quantity of data, where geometric regularity is intrinsic to data and statistical models usually grasp this level only indirectly. This work focuses on point cloud data of natural resources and the silhouette recognition from video input as two real world examples of problems having geometric content which is intangible at the raw data presentation. This content could be discovered and modeled to some degree by such machine learning (ML) approaches like deep learning, but either a direct coverage of geometry in samples or addition of special geometry invariant layer is necessary. Geometric content is central when there is a need for direct observations of spatial variables, or one needs to gain a mapping to a geometrically consistent data representation, where e.g. outliers or noise can be easily discerned. In this thesis we consider transformation of original input data to a geometric feature space in two example problems. The first example is curvature of surfaces, which has met renewed interest since the introduction of ubiquitous point cloud data and the maturation of the discrete differential geometry. Curvature spectra can characterize a spatial sample rather well, and provide useful features for ML purposes. The second example involves projective methods used to video stereo-signal analysis in swimming analytics. The aim is to find meaningful local geometric representations for feature generation, which also facilitate additional analysis based on geometric understanding of the model. The features are associated directly to some geometric quantity, and this makes it easier to express the geometric constraints in a natural way, as shown in the thesis. Also, the visualization and further feature generation is much easier. Third, the approach provides sound baseline methods to more traditional ML approaches, e.g. neural network methods. Fourth, most of the ML methods can utilize the geometric features presented in this work as additional features.Geometriassa käytetään perinteisesti tarkkoja malleja, jolloin datassa esiintyvät epätarkkuudet edustavat melua. Toisessa perinteessä nojataan suuren datamäärän tilastolliseen luonteeseen, jolloin geometrinen säännönmukaisuus on datan sisäsyntyinen ominaisuus, joka hahmotetaan tilastollisilla malleilla ainoastaan epäsuorasti. Tämä työ keskittyy kahteen esimerkkiin: luonnonvaroja kuvaaviin pistepilviin ja videohahmontunnistukseen. Nämä ovat todellisia ongelmia, joissa geometrinen sisältö on tavoittamattomissa raakadatan tasolla. Tämä sisältö voitaisiin jossain määrin löytää ja mallintaa koneoppimisen keinoin, esim. syväoppimisen avulla, mutta joko geometria pitää kattaa suoraan näytteistämällä tai tarvitaan neuronien lisäkerros geometrisia invariansseja varten. Geometrinen sisältö on keskeinen, kun tarvitaan suoraa avaruudellisten suureiden havainnointia, tai kun tarvitaan kuvaus geometrisesti yhtenäiseen dataesitykseen, jossa poikkeavat näytteet tai melu voidaan helposti erottaa. Tässä työssä tarkastellaan datan muuntamista geometriseen piirreavaruuteen kahden esimerkkiohjelman suhteen. Ensimmäinen esimerkki on pintakaarevuus, joka on uudelleen virinneen kiinnostuksen kohde kaikkialle saatavissa olevan datan ja diskreetin geometrian kypsymisen takia. Kaarevuusspektrit voivat luonnehtia avaruudellista kohdetta melko hyvin ja tarjota koneoppimisessa hyödyllisiä piirteitä. Toinen esimerkki koskee projektiivisia menetelmiä käytettäessä stereovideosignaalia uinnin analytiikkaan. Tavoite on löytää merkityksellisiä paikallisen geometrian esityksiä, jotka samalla mahdollistavat muun geometrian ymmärrykseen perustuvan analyysin. Piirteet liittyvät suoraan johonkin geometriseen suureeseen, ja tämä helpottaa luonnollisella tavalla geometristen rajoitteiden käsittelyä, kuten väitöstyössä osoitetaan. Myös visualisointi ja lisäpiirteiden luonti muuttuu helpommaksi. Kolmanneksi, lähestymistapa suo selkeän vertailumenetelmän perinteisemmille koneoppimisen lähestymistavoille, esim. hermoverkkomenetelmille. Neljänneksi, useimmat koneoppimismenetelmät voivat hyödyntää tässä työssä esitettyjä geometrisia piirteitä lisäämällä ne muiden piirteiden joukkoon

Aeronautical engineering: A continuing bibliography with indexes (supplement 272)

This bibliography lists 719 reports, articles, and other documents introduced into the NASA scientific and technical information system in November, 1991. Subject coverage includes: design, construction and testing of aircraft and aircraft engines; aircraft components, equipment, and systems; ground support systems; and theoretical and applied aspects of aerodynamics and general fluid dynamics