Morphological annotation of Korean with Directly Maintainable Resources

This article describes an exclusively resource-based method of morphological annotation of written Korean text. Korean is an agglutinative language. Our annotator is designed to process text before the operation of a syntactic parser. In its present state, it annotates one-stem words only. The output is a graph of morphemes annotated with accurate linguistic information. The granularity of the tagset is 3 to 5 times higher than usual tagsets. A comparison with a reference annotated corpus showed that it achieves 89% recall without any corpus training. The language resources used by the system are lexicons of stems, transducers of suffixes and transducers of generation of allomorphs. All can be easily updated, which allows users to control the evolution of the performances of the system. It has been claimed that morphological annotation of Korean text could only be performed by a morphological analysis module accessing a lexicon of morphemes. We show that it can also be performed directly with a lexicon of words and without applying morphological rules at annotation time, which speeds up annotation to 1,210 word/s. The lexicon of words is obtained from the maintainable language resources through a fully automated compilation process

A Finite State and Data-Oriented Method for Grapheme to Phoneme Conversion

A finite-state method, based on leftmost longest-match replacement, is presented for segmenting words into graphemes, and for converting graphemes into phonemes. A small set of hand-crafted conversion rules for Dutch achieves a phoneme accuracy of over 93%. The accuracy of the system is further improved by using transformation-based learning. The phoneme accuracy of the best system (using a large set of rule templates and a `lazy' variant of Brill's algoritm), trained on only 40K words, reaches 99% accuracy.Comment: 8 page

Painolliset äärellistilaiset menetelmät oikaisulukuun

This dissertation is a large-scale study of spell-checking and correction using finite-state technology. Finite-state spell-checking is a key method for handling morphologically complex languages in a computationally efficient manner. This dissertation discusses the technological and practical considerations that are required for finite-state spell-checkers to be at the same level as state-of-the-art non-finite-state spell-checkers. Three aspects of spell-checking are considered in the thesis: modelling of correctly written words and word-forms with finite-state language models, applying statistical information to finite-state language models with a specific focus on morphologically complex languages, and modelling misspellings and typing errors using finite-state automata-based error models. The usability of finite-state spell-checkers as a viable alternative to traditional non-finite-state solutions is demonstrated in a large-scale evaluation of spell-checking speed and the quality using languages with morphologically different natures. The selected languages display a full range of typological complexity, from isolating English to polysynthetic Greenlandic with agglutinative Finnish and the Saami languages somewhere in between.Tässä väitöskirjassa tutkin äärellistilaisten menetelmien käyttöä oikaisuluvussa. Äärellistilaiset menetelmät mahdollistavat sananmuodostukseltaan monimutkaisempien kielten, kuten suomen tai grönlannin, sanaston sujuvan käsittelyn oikaisulukusovelluksissa. Käsittelen tutkielmassani tieteellisiä ja käytännöllisiä toteutuksia, jotka ovat tarpeen, jotta tällaisia sananmuodostukseltaan monimutkallisempia kieliä voisi käsitellä oikaisuluvussa yhtä tehokkaasti kuin yksinkertaisempia kieliä, kuten englantia tai muita indo-eurooppalaisia kieliä nyt käsitellään. Tutkielmassa esitellään kolme keskeistä tutkimusongelmaa, jotka koskevat oikaisuluvun toteuttamista sanarakenteeltaan monimutkaisemmille kielille: miten mallintaa oikeinkirjoitetut sanamuodot äärellistilaisin mallein, miten soveltaa tilastollista mallinnusta monimutkaisiin sanarakenteisiin kuten yhdyssanoihin, ja miten mallintaa kirjoitusvirheitä äärellistilaisin mentelmin. Tutkielman tuloksena esitän äärellistilaisia oikaisulukumenetelmiä soveltuvana vaihtoehtona nykyisille oikaisulukimille, tämän todisteena esitän mittaustuloksia, jotka näyttävät, että käyttämäni menetelmät toimivat niin rakenteellisesti yksinkertaisille kielille kuten englannille yhtä hyvin kuin nykyiset menetelmät että rakenteellisesti monimutkaisemmille kielille kuten suomelle, saamelle ja jopa grönlannille riittävän hyvin tullakseen käytetyksi tyypillisissä oikaisulukimissa