EmC-ICDSST 2019: 5th International Conference on Decision Support System Technology - ICDSST 2019 & EURO Mini Conference 2019 on "Decision Support Systems: Main Developments & Future Trends"

info:eu-repo/semantics/publishedVersio

Efficient Algorithms for Coastal Geographic Problems

The increasing performance of computers has made it possible to solve algorithmically problems for which manual and possibly inaccurate methods have been previously used. Nevertheless, one must still pay attention to the performance of an algorithm if huge datasets are used or if the problem iscomputationally difficult. Two geographic problems are studied in the articles included in this thesis. In the first problem the goal is to determine distances from points, called study points, to shorelines in predefined directions. Together with other in-formation, mainly related to wind, these distances can be used to estimate wave exposure at different areas. In the second problem the input consists of a set of sites where water quality observations have been made and of the results of the measurements at the different sites. The goal is to select a subset of the observational sites in such a manner that water quality is still measured in a sufficient accuracy when monitoring at the other sites is stopped to reduce economic cost. Most of the thesis concentrates on the first problem, known as the fetch length problem. The main challenge is that the two-dimensional map is represented as a set of polygons with millions of vertices in total and the distances may also be computed for millions of study points in several directions. Efficient algorithms are developed for the problem, one of them approximate and the others exact except for rounding errors. The solutions also differ in that three of them are targeted for serial operation or for a small number of CPU cores whereas one, together with its further developments, is suitable also for parallel machines such as GPUs.Tietokoneiden suorituskyvyn kasvaminen on tehnyt mahdolliseksi ratkaista algoritmisesti ongelmia, joita on aiemmin tarkasteltu paljon ihmistyötä vaativilla, mahdollisesti epätarkoilla, menetelmillä. Algoritmien suorituskykyyn on kuitenkin toisinaan edelleen kiinnitettävä huomiota lähtömateriaalin suuren määrän tai ongelman laskennallisen vaikeuden takia. Väitöskirjaansisältyvissäartikkeleissatarkastellaankahtamaantieteellistä ongelmaa. Ensimmäisessä näistä on määritettävä etäisyyksiä merellä olevista pisteistä lähimpään rantaviivaan ennalta määrätyissä suunnissa. Etäisyyksiä ja tuulen voimakkuutta koskevien tietojen avulla on mahdollista arvioida esimerkiksi aallokon voimakkuutta. Toisessa ongelmista annettuna on joukko tarkkailuasemia ja niiltä aiemmin kerättyä tietoa erilaisista vedenlaatua kuvaavista parametreista kuten sameudesta ja ravinteiden määristä. Tehtävänä on valita asemajoukosta sellainen osa joukko, että vedenlaatua voidaan edelleen tarkkailla riittävällä tarkkuudella, kun mittausten tekeminen muilla havaintopaikoilla lopetetaan kustannusten säästämiseksi. Väitöskirja keskittyy pääosin ensimmäisen ongelman, suunnattujen etäisyyksien, ratkaisemiseen. Haasteena on se, että tarkasteltava kaksiulotteinen kartta kuvaa rantaviivan tyypillisesti miljoonista kärkipisteistä koostuvana joukkonapolygonejajaetäisyyksiäonlaskettavamiljoonilletarkastelupisteille kymmenissä eri suunnissa. Ongelmalle kehitetään tehokkaita ratkaisutapoja, joista yksi on likimääräinen, muut pyöristysvirheitä lukuun ottamatta tarkkoja. Ratkaisut eroavat toisistaan myös siinä, että kolme menetelmistä on suunniteltu ajettavaksi sarjamuotoisesti tai pienellä määrällä suoritinytimiä, kun taas yksi menetelmistä ja siihen tehdyt parannukset soveltuvat myös voimakkaasti rinnakkaisille laitteille kuten GPU:lle. Vedenlaatuongelmassa annetulla asemajoukolla on suuri määrä mahdollisia osajoukkoja. Lisäksi tehtävässä käytetään aikaa vaativia operaatioita kuten lineaarista regressiota, mikä entisestään rajoittaa sitä, kuinka monta osajoukkoa voidaan tutkia. Ratkaisussa käytetäänkin heuristiikkoja, jotkaeivät välttämättä tuota optimaalista lopputulosta.Siirretty Doriast

Systems between information and knowledge : In a memory management model of an extended enterprise

The research question of this thesis was how knowledge can be managed with information systems. Information systems can support but not replace knowledge management. Systems can mainly store epistemic organisational knowledge included in content, and process data and information. Certain value can be achieved by adding communication technology to systems. All communication, however, can not be managed. A new layer between communication and manageable information was named as knowformation. Knowledge management literature was surveyed, together with information species from philosophy, physics, communication theory, and information system science. Positivism, post-positivism, and critical theory were studied, but knowformation in extended organisational memory seemed to be socially constructed. A memory management model of an extended enterprise (M3.exe) and knowformation concept were findings from iterative case studies, covering data, information and knowledge management systems. The cases varied from groups towards extended organisation. Systems were investigated, and administrators, users (knowledge workers) and managers interviewed. The model building required alternative sets of data, information and knowledge, instead of using the traditional pyramid. Also the explicit-tacit dichotomy was reconsidered. As human knowledge is the final aim of all data and information in the systems, the distinction between management of information vs. management of people was harmonised. Information systems were classified as the core of organisational memory. The content of the systems is in practice between communication and presentation. Firstly, the epistemic criterion of knowledge is not required neither in the knowledge management literature, nor from the content of the systems. Secondly, systems deal mostly with containers, and the knowledge management literature with applied knowledge. Also the construction of reality based on the system content and communication supports the knowformation concept. Knowformation belongs to memory management model of an extended enterprise (M3.exe) that is divided into horizontal and vertical key dimensions. Vertically, processes deal with content that can be managed, whereas communication can be supported, mainly by infrastructure. Horizontally, the right hand side of the model contains systems, and the left hand side content, which should be independent from each other. A strategy based on the model was defined.Tutkimuksen tavoitteena oli määrittää, miten tietojärjestelmiä voidaan käyttää organisaatioiden tietämyksen hallintaan. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että järjestelmillä voidaan tukea, mutta ei korvata tietojohtamista. Tietojärjestelmiä voidaan käyttää lähinnä organisaation episteemisen tiedon muistina, prosessoitavan tiedon varastointiin. Oleellista lisäarvoa saadaan, jos viestintäteknologiaa käytetään tietojärjestelmien tukena. Kommunikaatiota ei kuitenkaan voida johtaa, sillä se ei perustu prosesseihin, vaan enintään työnkulkuun ja sitä vapaampaan viestintään. Hallitun informaation ja viestinnän välille syntyy knowformaatioksi nimetty kerros, lähinnä organisaatioiden lyhytkestoiseen muistiin. Uusi knowformaatio-käsite on käytännön tapaustutkimusten tulos. Vastaavaa ei aiemmissa tietojohtamisen tutkimuksissa ole esitetty. Tietojohtamisen kirjallisuuden taustaksi tutkittiin fysiikan, filosofian, viestinnän ja tietojenkäsittelytieteen luokitukset. Tapaustutkimuksissa tarkasteltiin useita datan hallinnan, dokumentaation ja tietojohtamisen järjestelmiä organisaation sisäisissä ryhmissä, organisaation laajuisesti sekä organisaation yhteistyökumppaneiden kanssa. Tapauksissa tutkittiin niin järjestelmien ominaisuudet kuin myös eri sidosryhmien kokemukset. Tutkimuksessa tietojärjestelmät luokiteltiin organisaation muistin ytimeen. Knowformaation kerrosta tarvitaan toisaalta koska filosofisen tiedon episteemistä kriteeriä ei edellytetä järjestelmien sisällöltä (eikä tietojohtamisen kirjallisuuden käsitemäärittelyissä) ja toisaalta koska tiedon uudelleenkonstruoinnissa merkitys muuttuu. Tulevien järjestelmien suunnitteluun tarvitaan uusi näkökulma, koska data, informaatio ja knowledge tasojen hierarkia ei erotu eri järjestelmätyyppien käyttäjien sosiaalisesti konstruoidussa todellisuudessa. Tieteen filosofian skaala positivistisesta konstruktivistiseen oli mallin muodostuksessa oleellinen, ja sen validiuden todentamisen jälkeen eksplisiittinen piiloinen -dikotomia mallinettiin uudelleen knowformaatio-käsitteen avulla. Uusi tietomalli ja knowformaatio-käsite tarvitaan työn päätuloksessa, jatketun organisaation muistin hallintamallissa. Sen ääripäihin kuluvat kommunikaatio, jota tuetaan, ja toisessa päässä prosessit, joita hallitaan. Kahden muun entiteetin, järjestelmien ja niiden sisällön, tulisi olla riippumattomia toisistaan. Knowformaatio elää näiden kokonaisuuksien implisiittisillä rajoilla, informaation ja tiedon välisellä harmaalla alueella

Continual improvement: A bibliography with indexes, 1992-1993

This bibliography lists 606 references to reports and journal articles entered into the NASA Scientific and Technical Information Database during 1992 to 1993. Topics cover the philosophy and history of Continual Improvement (CI), basic approaches and strategies for implementation, and lessons learned from public and private sector models. Entries are arranged according to the following categories: Leadership for Quality, Information and Analysis, Strategic Planning for CI, Human Resources Utilization, Management of Process Quality, Supplier Quality, Assessing Results, Customer Focus and Satisfaction, TQM Tools and Philosophies, and Applications. Indexes include subject, personal author, corporate source, contract number, report number, and accession number