How Discourses Cast Airport Security Characters: A Discourse Tracing and Qualitative Analysis of Identity and Emotional Performances

abstract: Since the September 11, 2001 terrorist attacks and subsequent creation of the Transportation Security Administration (TSA), airport security has become an increasingly invasive, cumbersome, and expensive process. Fraught with tension and discomfort, "airport security" is a dirty phrase in the popular imagination, synonymous with long lines, unimpressive employees, and indignity. In fact, the TSA and its employees have featured as topic and punch line of news and popular culture stories. This image complicates the TSA's mission to ensure the nation's air travel safety and the ways that its officers interact with passengers. Every day, nearly two million people fly domestically in the United States. Each passenger must interact with many of the approximately 50,000 agents in airports. How employees and travelers make sense of interactions in airport security contexts can have significant implications for individual wellbeing, personal and professional relationships, and organizational policies and practices. Furthermore, the meaning making of travelers and employees is complexly connected to broad social discourses and issues of identity. In this study, I focus on the communication implications of identity and emotional performances in airport security in light of discourses at macro, meso, and micro levels. Using discourse tracing (LeGreco & Tracy, 2009), I construct the historical and discursive landscape of airport security, and via participant observation and various types of interviews, demonstrate how officers and passengers develop and perform identity, and the resulting interactional consequences. My analysis suggests that passengers and Transportation Security Officers (TSOs) perform three main types of identities in airport security contexts--what I call Stereotypical, Ideal, and Mindful--which reflect different types and levels of discourse. Identity performances are intricately related to emotional processes and occur dynamically, in relation to the identity and emotional performances of others. Theoretical implications direct attention to the ways that identity and emotional performances structure interactions, cause burdensome emotion management, and present organizational actors with tension, contradiction, and paradox to manage. Practical implications suggest consideration of passenger and TSO emotional wellbeing, policy framing, passenger agency, and preferred identities. Methodologically, this dissertation offers insight into discourse tracing and challenges of embodied "undercover" research in public spaces.Dissertation/ThesisPh.D. Communication Studies 201

A Phenomenological approach to media art environments: The Immersive art experience and the Finnish art scene

This research focuses on immersive art, defined as a multimedia experience where visitors interact with artwork whilst immersed in a range of sensory experiences. In this dissertation, I investigate the immersive art experience from the perspective of art history, social theory, and media studies situated within a phenomenological theoretical framework. I present a comparative analysis of forms of immersive spatiality, including projected moving-image art, spatial environments, participatory installations, video art installations and interactive environments in the international art scene. One of my objectives is to emphasise the role of video art in the development of interactive and immersive art environments. The growing importance of spectators for giving meaning to the artwork allows immersivity to be analysed in relation to the notions of spectacle and spectatorship. I connect disciplines, practices and concepts by adopting principles from Maurice Merleau-Ponty’s phenomenological writings. Spatiality and motility are pivotal points in immersive experiences. Immersive art, as an embodied mutual experience, materialises the phenomenological concepts of spectatorship, corporeality, motility, porosity, chiasm, and encounter. I have selected a group of relevant Finnish artists from different generations to characterise the development of media art and, particularly, immersive media art in an international context. The group includes Eija-Liisa Ahtila, Lauri Astala, Laura Beloff, Hanna Haaslahti, Tuomas A. Laitinen, Erkka Nissinen, and Marjatta Oja. I examine the historical dissemination of phenomenology in Finland and a renewed interest in the 1990s which coincided with the spatialisation of video art and the emergence of immersivity. I also investigate the opening of Kiasma Museum of Contemporary Art and its impact on Finnish culture, and the recent Amos Rex Museum, specifically built for immersive exhibitions. Regarding the unstable nature of media art, I analyse the changes in displaying art collections and exhibitions, the new commitments of art museums and the innovative directions taken by media conservators. My examination of immersive art, with its performativity and transience, reveals environmentally friendly and sustainable aspects.Fenomenologinen tulokulma mediataideympäristöihin. Immersiivinen taidekokemus ja Suomen taidekenttä Tämä tutkimus käsittelee immersiivistä taidetta multimediaalisena kokemuksena. Immersiossa kävijät ovat erilaisten aistimellisten kokemusten ympäröiminä vuorovaikutuksessa taiteen kanssa. Tutkin väitöskirjassani immersiivistä taidekokemusta fenomenologisessa teoriakehyksessä taidehistorian, yhteiskuntateorian ja mediatutkimuksen näkökulmasta. Esitän vertailevan analyysin immersiivisistä tilallisuuden muodoista, joihin sisällytän liikkuvan kuvan projisoinnit, tilateokset, osallistavat installaatiot, videoinstallaatiot ja interaktiiviset ympäristöt kansainvälisen taidekentän ilmiöinä. Yhtenä pyrkimyksenäni on painottaa videotaiteen merkitystä interaktiivisen ja immersiivisen taiteen kehityksessä. Katsojien kasvava rooli taideteoksen merkityksen muodostuksessa tarjoaa perustan immersion analyysille nimenomaan spektaakkelin ja katsojuuden viitekehyksessä. Yhdistän eri tieteenaloja, käytäntöjä ja käsitteitä toisiinsa Maurice Merleau-Pontyn fenomenologisten kirjoitusten avulla. Tilallisuus ja liike ovat immersiivisten kokemusten ytimessä. Jaettuna ruumiillisena kokemuksena immersiivinen taide ilmentää materiaalisesti fenomenologisia katsojuuden, ruumiillisuuden, liikkeessä olemisen, huokoisuuden, kiasman ja kohtaamisen käsitteitä. Olen valinnut joukon eri sukupolvia edustavia suomalaistaiteilijoita hahmot-taakseni mediataiteen ja erityisesti immersiivisen mediataiteen kansainvälisiä kehityskulkuja. Heihin lukeutuvat Eija-Liisa Ahtila, Lauri Astala, Laura Beloff, Hanna Haaslahti, Tuomas A. Laitinen, Erkka Nissinen ja Marjatta Oja. Käsittelen fenomenologian saapumista Suomeen sekä siihen 1990-luvulla videotaiteen tilallistumisen ja immersion esiin nousun yhteydessä uudelleen virinnyttä mielenkiintoa. Tarkastelen myös Nykytaiteen museo Kiasman perustamista ja sen vaikutusta suomalaiseen kulttuuriin, samoin kuin vastikään avattua Amos Rex -taidemuseota, joka on rakennettu erityisesti immersiivisiä näyttelyitä silmällä pitäen. Analysoin muutoksia taidekokoelmien ja näyttelyiden esillepanossa, taidemuseoiden uudenlaisia sitoumuksia ja mediataiteen kuratoinnin uutta luovia suuntia suhteessa mediataiteen nopeasti muuttuvaan luonteeseen. Painottamalla performatiivisuutta ja hetkellisyyttä nostan immersiivisen taiteen analyysissani näkyville sen ympäristöystävällisiä ja kestäviä ulottuvuuksia

Winona Daily News

https://openriver.winona.edu/winonadailynews/2063/thumbnail.jp

Winona Daily News

https://openriver.winona.edu/winonadailynews/1963/thumbnail.jp

Faktor Pengaruh Bahasa Inggeris dalam Pembelajaran Bahasa Mandarin Sebagai Bahasa Asing

Salah satu nilai tambah yang amat diperlukan pada masa kini ialah penguasaan bahasa asing. Pelan Pembangunan Pendidikan Malaysia 2013-2015 telah mengetengahkan pembelajaran bahasa ketiga. Menurut Teori Bahasa Halliday, kanak-kanak menjadi mahir dalam bahasa kerana mereka perlu berinteraksi dengan orang di persekitaran mereka. Ini bermakna untuk memenuhi keperluan asas mereka, kanak-kanak itu perlu berinteraksi dengan orang ramai pada peringkat awal. Fenomena ini tidak berlaku dalam sampel. Oleh itu, pelajar Melayu yang hanya berbahasa Melayu dan Inggeris tidak akan mempelajari bahasa Mandarin dengan baik. Kajian awal ini bertujuan untuk menganalisis faktor-faktor yang menyumbang kepada pengaruh bahasa Inggeris dalam kalangan pelajar Melayu semasa mempelajari bahasa Mandarin. Sampel kajian melibatkan 10 orang pelajar Melayu di sebuah universiti awam. Instrumen yang digunakan dalam kajian ini ialah soal selidik. Dapatan kajian ini diharapkan dapat membantu ahli akademik dalam melahirkan graduan yang berkualiti tinggi dengan kebolehan bertutur dalam bahasa ketiga dengan fasih. Selain itu, ia juga akan meningkatkan reputasi universiti dengan pencapaian pelajar yang cemerlang, sekali gus memberi manfaat kepada pembangunan negara khususnya dalam hubungan antarabangsa

Faktor Pengaruh Bahasa Inggeris dalam Pembelajaran Bahasa Mandarin Sebagai Bahasa Asing Nur Farrah Atiqah Amran & Muhammad Nazirul Mohd Noor

Salah satu nilai tambah yang amat diperlukan pada masa kini ialah penguasaan bahasa asing. Pelan Pembangunan Pendidikan Malaysia 2013-2015 telah mengetengahkan pembelajaran bahasa ketiga. Menurut Teori Bahasa Halliday, kanak-kanak menjadi mahir dalam bahasa kerana mereka perlu berinteraksi dengan orang di persekitaran mereka. Ini bermakna untuk memenuhi keperluan asas mereka, kanak-kanak itu perlu berinteraksi dengan orang ramai pada peringkat awal. Fenomena ini tidak berlaku dalam sampel. Oleh itu, pelajar Melayu yang hanya berbahasa Melayu dan Inggeris tidak akan mempelajari bahasa Mandarin dengan baik. Kajian awal ini bertujuan untuk menganalisis faktor-faktor yang menyumbang kepada pengaruh bahasa Inggeris dalam kalangan pelajar Melayu semasa mempelajari bahasa Mandarin. Sampel kajian melibatkan 10 orang pelajar Melayu di sebuah universiti awam. Instrumen yang digunakan dalam kajian ini ialah soal selidik. Dapatan kajian ini diharapkan dapat membantu ahli akademik dalam melahirkan graduan yang berkualiti tinggi dengan kebolehan bertutur dalam bahasa ketiga dengan fasih. Selain itu, ia juga akan meningkatkan reputasi universiti dengan pencapaian pelajar yang cemerlang, sekali gus memberi manfaat kepada pembangunan negara khususnya dalam hubungan antarabangsa

Bowdoin Orient v.61, no.1-27 (1931-1932)

https://digitalcommons.bowdoin.edu/bowdoinorient-1930s/1001/thumbnail.jp