Automatic Personality Assessment through Movement Analysis

Obtaining accurate and objective assessments of an individual’s personality is vital in many areas including education, medicine, sports and management. Currently, most personality assessments are conducted using scales and questionnaires. Unfortunately, it has been observed that both scales and questionnaires present various drawbacks. Their limitations include the lack of veracity in the answers, limitations in the number of times they can be administered, or cultural biases. To solve these problems, several articles have been published in recent years proposing the use of movements that participants make during their evaluation as personality predictors. In this work, a multiple linear regression model was developed to assess the examinee’s personality based on their movements. Movements were captured with the low-cost Microsoft Kinect camera, which facilitates its acceptance and implementation. To evaluate the performance of the proposed system, a pilot study was conducted aimed at assessing the personality traits defined by the Big-Five Personality Model. It was observed that the traits that best fit the model are Extroversion and Conscientiousness. In addition, several patterns that characterize the five personality traits were identified. These results show that it is feasible to assess an individual’s personality through his or her movements and open up pathways for several research.This research was partially funded by the Spanish National Project, grant number RTI2018- 101857-B-I00. Additionally, by Instituto Salud Carlos III, grant number DTS21/00091. It has been also partially supported by Ministerio de Ciencia e Innovación PID2020-114911GB-I00

Challenges and paradoxes in decolonising HCI: A critical discussion

The preponderance of Western methods, practices, standards, and classifications in the manner in which new technology-related knowledge is created and globalised has led to calls for more inclusive approaches to design. A decolonisation project is concerned with how researchers might contribute to dismantling and re-envisioning existing power relations, resisting past biases, and balancing Western heavy influences in technology design by foregrounding the authentic voices of the indigenous people in the entire design process. We examine how the establishment of local Global South HCI communities (AfriCHI and ArabHCI) has led to the enactment of decolonisation practices. Specifically, we seek to uncover how decolonisation is perceived in the AfriCHI and ArabHCI communities as well as the extent to which both communities are engaged with the idea of decolonisation without necessarily using the term. We drew from the relevant literature, our own outsider/insider lived experiences, and the communities’ responses to an online anonymised survey to highlight three problematic but interrelated practical paradoxes: a terminology, an ethical, and a micro-colonisation paradox. We argue that these paradoxes expose the dilemmas faced by local non-Western researchers as they pursue decolonisation thinking. This article offers a blended perspective on the decolonisation debate in HCI, CSCW, and the practice-based CSCW scholarly communities and invites researchers to examine their research work using a decolonisation lens

A Deep Dive on the Impact of COVID-19 in Software Development

Context: COVID-19 pandemic has impacted different business sectors around the world. Objective. This study investigates the impact of COVID-19 on software projects and software development professionals. Method: We conducted a mining software repository study based on 100 GitHub projects developed in Java using ten different metrics. Next, we surveyed 279 software development professionals for better understanding the impact of COVID-19 on daily activities and wellbeing. Results: We identified 12 observations related to productivity, code quality, and wellbeing. Conclusions: Our findings highlight that the impact of COVID-19 is not binary (reduce productivity vs. increase productivity) but rather a spectrum. For many of our observations, substantial proportions of respondents have differing opinions from each other. We believe that more research is needed to uncover specific conditions that cause certain outcomes to be more prevalent

Implications of immersive technologies in healthcare sector and its built environment

ObjectivesThis research focuses on how built environment experts can contribute to the MXR-enabled digital innovation as part of the multidisciplinary team effort to ensure post-pandemic resilience in healthcare built environment. The goal of this research is to help healthcare providers, built environment experts, and policy makers respectively: (1) Advocate the benefits of MXR for innovating health and social care; (2) Spark debate across networks of expertise to create health-promoting environment; and (3) Understand the overriding priorities in making effective pathways to the implementation of MXR.MethodsTo highlight the novelty of this research, the study relies on two qualitative methodologies: exploratory literature review and semi-structured interviews. Based on the evaluation of prior works and cross-national case studies, hypotheses are formulated from three arenas: (1) Cross-sectional Initiatives for Post-pandemic Resilience; (2) Interoperability and Usability of Next-gen Medicines; and (3) Metaverse and New Forms of Value in Future Healthcare Ecosystems. To verify those hypotheses, empirical findings are derived from in-depth interviews with nine key informants.ResultsThe main findings are summarized under the following three themes: (1) Synergism between Architecture and Technology; (2) Patient Empowerment and Staff Support; and (3) Scalable Health and Wellbeing in Non-hospital and Therapeutic Settings. Firstly, both built environment and healthcare sectors can benefit from the various capabilities of MXR through cross-sectional initiatives, evidence-based practices, and participatory approaches. Secondly, a confluence of knowledge and methods of HCI and HBI can increase the interoperability and usability of MXR for the patient-centered and value-based healthcare models. Thirdly, the MXR-enabled technological regime will largely affect the new forms of value in healthcare premises by fostering more decentralized, preventive, and therapeutic characteristics in the future healthcare ecosystems.ConclusionWhether it's virtual or physical, our healthcare systems have placed great emphasis on the rigor of evidence-based approach linking health outcome to a clinical environment. Henceforth, built environment experts should seek closer ties with the MXR ecosystems for the co-production of scalable health and wellbeing in non-hospital and therapeutic settings. Ultimately, this is to improve resource efficiency in the healthcare sector while considering the transition of health resources towards in silico status by increasing the implementation of MXR

Work Zone Safety: Virtual Reality-Based Traffic Co-simulation Platform for Workforce Training and Pedestrian Behavior Analysis

First, an assessment was conducted to evaluate the suitability of VR in replicating reality and to compare worker behaviors in real-world and virtual environments. Second, an existing VR-based traffic co- simulation platform was enhanced by incorporating realistic worker and pedestrian behavior. This improvement allows for more accurate simulations of movement, including restrictions, tasks, and random movements. The platform also enables users to modify variables to adjust worker behavior. Finally, VR-based training modules were implemented and evaluated against traditional methods to enhance worker preparedness for hazards

A Gamified Mobile Application to support Societal Participation of Youth of Different Cultures in Finland

Youth are always the major stakeholders of society, and they should be taught about the value of society as they are the future of every society. Country like Finland, where a significant population is of internationals, it is important to have more societal participation of youth for the right development of society and country. Although Finnish youth is the key stakeholder of this society but participation of youth of other backgrounds also has the significant value. It is significant to mention that previous studies have shown that Finnish youth are facing the challenges of societal participation due to lack of information, lack of social integration and lack of interest. Youth of age 16-25 from different backgrounds including Asian, Finnish, and European were invited to discover the reasons and challenges for societal participation. The study has determined the challenges of social integration which includes shy nature of Finnish citizens, differences of language, lack of interest and lack of information about system and society. Gamification is an effective approach which is majorly appreciated by youth, and it could help in learning new concepts. Therefore, to support the youth in social integration and societal participation, the study has suggested a gamified mobile application which gives the opportunity to youth to integrate and to get information about societal participation with attracting gamified elements. Furthermore, mentorship could be the motivation and a way of attraction for youth in societal participation as they are facing the challenges of lack of information, shy nature and hesitance due to difference of cultures

Telecommunication Economics

This book constitutes a collaborative and selected documentation of the scientific outcome of the European COST Action IS0605 Econ@Tel "A Telecommunications Economics COST Network" which run from October 2007 to October 2011. Involving experts from around 20 European countries, the goal of Econ@Tel was to develop a strategic research and training network among key people and organizations in order to enhance Europe's competence in the field of telecommunications economics. Reflecting the organization of the COST Action IS0605 Econ@Tel in working groups the following four major research areas are addressed: - evolution and regulation of communication ecosystems; - social and policy implications of communication technologies; - economics and governance of future networks; - future networks management architectures and mechanisms

Les expériences des femmes dans le monde de la restauration – le cas des publications du compte d’Instagram @jedisnonchef

Dans ce mémoire de master, nous nous intéressons au discours numérique dans un compte Instagram @jedisnonchef. Plus précisément, nous observons les récits personnels anonymes des femmes qui travaillent dans la restauration. Nous présenterons deux questions de recherche : d’abord, notre but est d’examiner de quels types d’expériences les femmes ont dans le domaine de la restauration en France. Par la suite, nous examinons comment le pouvoir opère dans l’industrie de la restauration et comment ce pouvoir est traduit dans le discours selon les récits personnels partagés par les femmes anonymes sur le compte Instagram @jedisnonchef. Dans le cadre de cette étude, nous commencerons par présenter le contexte des femmes travaillant dans des secteurs dominés par les hommes. Ensuite, nous passerons en revue les termes les plus importants de notre étude. La théorie est basée sur l'analyse du discours et plus particulièrement sur les études critiques du discours et le discours numérique. Notre corpus est constitué de 120 publications issues du compte Instagram @jedisnonchef. Ce compte publie de manière anonyme des histoires personnelles de femmes travaillant dans le secteur de la restauration. Nous catégorisons les publications en fonction de leur contenu et de leurs thèmes. Il y a deux catégories principales : le récit personnel et les messages. Les deux catégories ont des sous- catégories et il y a en tout huit sous-catégories. Notre objectif est d’étudier de quels types d’expériences les femmes rencontrent dans le monde du travail, en particulier dans un secteur dominé par les hommes et plus précisément dans un secteur de la gastronomie. Avec l’analyse qualitative du discours, qui se concentre sur l'interprétation de l'utilisation du langage dans son contexte social, et l'étude critique du discours, qui s'intéresse aux relations de pouvoir et à la manière dont le langage est utilisé pour maintenir ou remettre en question les idéologies dominantes, nous pouvons étudier les façons dont la langue est utilisée pour maintenir des structures de pouvoir sexistes et patriarcales. En tant que conclusions, nous avons constaté que la dynamique du pouvoir est très bien perçue et comprise à travers les expériences des femmes. Très souvent, le chef utilise un langage inapproprié ou un harcèlement physique afin d'humilier et de rabaisser les femmes. Il utilise son pouvoir sur les femmes et les traite comme des objets. De manière générale, notre corpus illustre la manière dont le langage et les récits personnels peuvent être utilisés pour transmettre des expériences de harcèlement et mettre en lumière la prévalence et l'impact de tels comportements dans les milieux professionnels.Johdanto Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen Instagram käyttäjä @jedisnonchef julkaisuja. Julkaisut käsittelevät Ranskassa ravintola-alalla työskentelevien naisten kokemuksia. Kyseisen Instagram-tilin käyttäjä kerää naisten kokemuksia Google Forms -kyselylomakkeen avulla, joka sijaitsee profiilissa. Naiset saavat vastata kyselyyn ja kertoa omin sanoin kokemuksiaan, jonka jälkeen käyttäjä julkaisee tarinat postauksina. Suurin osa kokemuksista käsittelee seksuaalista ahdistelua ja hyväksikäyttöä, jota naiset kokevat ravintola-alalla. Ravintola-ala Ranskassa on hierarkkinen ja miesvaltainen, jonka takia naiset kokevat helposti ahdistelua ja alemmuudentunnetta. Heidän ammattitaitoaan kyseenalaistetaan ja vähätellään. Seuraavaksi esittelen tutkimuskysymykseni: 1. Instagram-tilin @jedisnonchef mukaan, millaisia kokemuksia naisilla on ravintola-alalla Ranskassa? 2. Miten naisten Instagram-tilillä @jedisnonchef jakamat henkilökohtaiset tarinat tuovat esiin sen, miten valtaa käytetään ravintola-alalla, ja miten valta ilmaistaan diskursseissa Tarkastelen, millaisia erilaisia kokemuksia naisilla on, sekä miten valta ilmaistaan postauksissa. Tavoitteenani on myös selvittää, miten huumori näkyy naisten viesteissä toisilleen ja ahdistelijoilleen sekä millaisia solidaarisuuden merkkejä julkaisuissa on näkyvissä. 1. Teoreettinen viitekehys Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että seksismi työpaikalla heikentää naisten mielenterveyttä, työtyytyväisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tämä pätee erityisesti miesvaltaisilla aloilla. Naiset voivat kokea kaikenlaista häirintää ja hyväksikäyttöä työpaikalla. (Rubin ym., 2019; Bergman & Hallberg, 2002; Malik ym., 2014.) Hyödynnän Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) julkaisemaa artikkelia " What is sexual harassment?", koska siinä esitetään terminologia, joka sisältää tutkimuksemme kannalta tärkeitä termejä. Seksismi: Eri sukupuolta olevan henkilön asenne, joka pitää itseään parempana kuin toista sukupuolta olevaa henkilöä. Esimerkiksi mies ajattelee, että naiset ovat liian heikkoja. Tai nainen ajattelee, että miehet ovat sovinistisia (www12) Seksuaalinen häirintä: ei-toivottua käytöstä, joka on luonteeltaan seksuaalista. (EEOC) määrittelee sen YK:n artikkelissa seuraavasti: ei-toivottuja seksuaalisia lähentelyjä, seksuaalisten palvelusten pyytämistä ja muuta sanallista tai fyysistä käytöstä, joka on luonteeltaan seksuaalista, kun: - tällaiseen käyttäytymiseen alistumista pidetään nimenomaisesti tai epäsuorasti henkilön työsuhteen ehtona, tai - henkilön alistumista tällaiseen käyttäytymiseen tai sen hylkäämistä käytetään perusteena kyseiseen henkilöön vaikuttavissa työsuhdepäätöksissä, tai - Tällaisella käytöksellä on tarkoitus tai vaikutus, joka kohtuuttomasti häiritsee yksilön työsuoritusta tai luo uhkaavan, vihamielisen tai loukkaavan työympäristön. (www12). Sopimaton kielenkäyttö: Kielenkäyttö, jota pidetään epäkunnioittavana, loukkaavana tai halventavana ryhmiä tai yksilöitä kohtaan heidän sukupuolensa, seksuaalisen suuntautumisensa, rotunsa tai minkä tahansa muun ominaisuuden vuoksi. El-Amirin (2019) mukaan sopimaton kielenkäyttö voidaan jakaa kolmeen luokkaan: loukkaukset, loukkaava kielenkäyttö ja kiroilu. Loukkauksiin kuuluu halventavien ilmaisujen käyttö toisten loukkaamiseksi tai vähättelemiseksi, loukkaavaan kieleen kuuluu kielen käyttö, jota pidetään tunteettomana tai syrjivänä tiettyjä ryhmiä kohtaan, ja kiroiluun kuuluu ruman kielen tai kirosanojen käyttö, (El-Amir, 2019: 5). Henkilökohtainen kertomus: Henkilökohtainen kertomus on diskurssi tai kirjallinen teksti, jossa yksilöt kertovat tositarinoita henkilökohtaisista kokemuksistaan, jotka perustuvat tuleviin, toistuviin tai menneisiin tapahtumiin (Frausel et al., 2021: 520). Se voi olla monessa muodossa, kuten muistelmat, luova tietokirjallisuus ja omaelämäkerralliset esseet. Kyseessä on kirjoitustyyppi, jossa kerrotaan kirjoittajan henkilökohtaisista kokemuksista, ajatuksista tai tunteista. Ne sisältävät henkilökohtaisia yksityiskohtia ja pohdintoja, joiden avulla lukija voi kokea tarinassa kuvatut tunteet ja tapahtumat. Niissä "kirjoittaja on mukana osallistujana tai tarkkailijana ja kuvaa jotakin elämänsä osa-aluetta" (Kasten, 2008: 48). 1.1 Diskurssianalyysi Koska tutkimuksen aiheena on, miten naiset ilmaisevat kokemuksiaan, on tärkeää käsitellä diskurssianalyysi käsitteenä. Tämä tarkoittaa, että tutkimuksen kohteena on: mitä sanotaan, miten ja milloin ja millaisin seurauksin. (Kallinen & Kinnunen, n.d.) Jouven & Perretin (2016) mukaan "diskurssianalyysi on tapa tutkia kielen ja yhteiskunnan välistä suhdetta ja tutkia tapoja, joilla kieltä käytetään merkitysten rakentamiseen ja sosiaalisten suhteiden neuvottelemiseen" (Jouve & Perret, 2016: 1). Julkaisujen analyysin avulla voidaan ymmärtää tekijöiden viestinnälliset tavoitteet. Toisin sanoen, miten he asemoivat itsensä suhteessa tapahtumaan, "ymmärtääkseen sen merkityksen ja panokset". (Górecka, 2019: 47.) Yhteenvetona voidaan todeta, että diskurssianalyysi on tärkeä väline sen ymmärtämiseksi, miten kieltä käytetään merkitysten rakentamiseen ja sosiaalisten suhteiden neuvottelemiseen eri yhteyksissä. Sitä sovelletaan kirjallisiin, poliittisiin ja mediateksteihin sen tutkimiseksi, miten ne rakentavat ja heijastavat kulttuurista, sosiaalista ja poliittista todellisuutta. Diskurssianalyysi on yleensä hyvin empiiristä ja sisältää monenlaisia erilaisia lähestymistapoja kielen analysointiin. Sillä ei ole yhtä ainoaa metodologiaa tai teoriaa. 1.2 Kriittinen diskurssitutkimus Kriittinen diskurssitutkimus (Critical discourse studies) on tieteidenvälinen lähestymistapa kielenkäyttöön. Siinä keskitytään tutkimaan, miten diskurssi näkyy yhteiskunnallisissa rakenteissa ja miten vallan väärinkäyttöä ja sosiaalista eriarvoisuutta toistetaan ja torjutaan diskurssien ja tekstien avulla poliittisissa ja yhteiskunnallisissa yhteyksissä. (Flowerdew & Richardson, 2018; van Dijk, 1994). Se ei ole diskurssianalyysin menetelmä vaan pikemminkin näkökulma, asenne tai kriittinen kanta diskurssianalyysin monitieteisen tieteenalan sisällä. (van Dijk, 2009: 62.) 1.3 Digitaalinen diskurssi Digitaalinen viestintä koostuu kaikenlaisesta vuorovaikutuksesta, jossa viestejä lähetetään tai välitetään sähköisten laitteiden ja/tai telemaattisten verkkojen välityksellä. Se on yleistermi, joka kuvaa mitä tahansa ihmisten välistä viestintää, mukaan lukien "erityyppiset viestintätilanteet sähköpostin, pikaviestien, foorumien, chattien, sosiaalisten verkostojen alustojen jne. välityksellä" (Marcoccia, 2016:16.) (Marcoccia, 2016:16.) Lacazen (2020: 2) mukaan digitaaliset diskurssit ovat diskursseja, joita tuotetaan internetissä, kuten Twitterin ja Instagramin kaltaisilla digitaalisilla alustoilla. Internetissä digitaaliset diskurssit ja niiden kieli eivät koostu kokonaan "puhtaasti kielellisestä materiaalista", vaan niihin sisältyy lisäksi ei-kielellisiä, teknisiä elementtejä (Develotte & Paveau, 2017: 205). 2. Korpus ja tutkimusmenetelmä Tutkimuksen korpus koostuu julkaisuista Instagram-tilillä @jedisnonchef, jonka Camille Aumont Carnel loi heinäkuussa 2018. Hän on Ferrandin gastronomiakoulun alumni (www7; www11). Hän loi kyselylomakkeen Google Forms -alustalle (https://tinyurl.com/4m97rpx9). Lomake käsittelee seksuaalista häirintää ja väkivaltaa ja antaa naisille mahdollisuuden kertoa kokemuksistaan avoimesti. Kyselylomake on anonyymi ja se on avoin ja aktiivinen edelleen, joten naiset voivat aina lähettää nimettömiä kokemuksiaan. Tämän jälkeen tilin omistaja tekee tarinoista ja kokemuksista lyhyemmät versiot ja julkaisee ne. Hänen tilillään on 36,5 tuhatta seuraajaa Instagramissa. Korpus koostuu seitsemästä kuvajulkaisusta ja 113 tekstijulkaisusta, ja tutkimuksessa keskitytään vain tekstiä sisältäviin julkaisuihin. Korpuksen keräämiseksi kirjoitin julkaisujen sisällön yksi kerrallaan Excel-taulukkoon. Meemi- ja valokuvajulkaisuista otin kuvakaappauksia ja kopioin ja liitin ne samaan taulukkoon. Julkaisut koodattiin kronologisesti julkaisupäivän mukaan, joista ensimmäinen on IG1, jota seuraavat IG2, IG3, IG4 jne. Korpuksen julkaisut ja niiden koodit löytyvät tämän työn liitteistä. (Liite 1.) Korpuksen aineisto on arkaluontoista sekä henkilökohtaista, joten kohtelin aineistoa mahdollisimman kunnioittavasti ja eettisesti. Postaukset olivat jo valmiiksi anonyymejä, koska kyselylomake johon naiset vastaavat ei kysy mitään henkilötietoja. Tästä syytä tutkimuksessa ei tarvinnut tehdä erikseen julkaisuja tunnistamattomaksi. Tavoitteenani oli kuitenkin ottaa mahdollisimman laaja määrä julkaisuja, jotta saisin laajan kuvan naisten kokemuksista ja kunnioittaisin heidän kaikkien kokemuksia. Valitsin analyysiin laadullisen sisällön analyysimenetelmän. Kallisen ja Kinnusen (n.d.) mukaan laadullisessa analyysissä keskitytään siihen, mitä kerätty aineisto kuvaa, millaisia teemoja se käsittelee ja mistä tekstit kertovat. Tavoitteena on rakentaa selkeä selitys tutkittavasta ilmiöstä. Tutkimukseni keskittyy julkaisujen teemoihin ja tekstijulkaisujen sisältöön. Lähestyn korpusta myös kriittisen diskurssintutkimuksen (CDS) kautta ja pohdin aineistossa näkyvää vallan väärinkäyttöä. Tarkastelen hyökkääjän ja uhatun näkökulmaa, vastarinnan diskurssia ja sitä, näkyykö se naisten julkaisuissa ja kertomuksissa. Miten teksti rakentuu, onko siinä merkkejä vastarinnasta ja mikä on julkaisujen sisältö. Sanovatko hyväksikäytön uhrit mitään takaisin hyväksikäyttäjille, näkyykö tämä julkaisuissa. 3. Keskeiset tulokset Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat hyvin, miten valtaa käytetään sanallisesti ja kuinka naisia alistetaan ja pienennetään niin sanallisin kuin fyysisin keinoin. Olen kääntänyt seuraavat esimerkit ranskasta suomeen. 1. IG5: "eräälle kokille, joka kysyi minulta joka päivä, voisinko näyttää hänelle rintojani tai voisiko hän työntää kielensä korvaani". Esimerkki 1. osoittaa miten häirintä on ollut toistuvaa ja alistavaa. Se myös kertoo kuinka, häiritsijä on ollut juuri esimiesasemassa oleva kokki. 2. IG6: tiimin johtaja: tunnettu lausahdus "onko sun kuukautiset alkaneet" tai "etkö harrasta nykyään tarpeeksi seksiä?" heti, kun sinulla on epäonni olla eri mieltä hänen kanssaan. Esimerkki 2. osoittaa esimiesasemassa olevan kokin ala-arvoisen ja loukkaavan asenteen naista kohtaan viitaten siihen, että nainen olisi vain erimieltä, koska hänen kuukautisensa ovat alkaneet. Lisäksi sanojen " tunnettu lausahdus" käyttö viittaa siihen, että tämäntyyppinen käyttäytyminen on työpaikalla yleistä tai hyvin tunnettua, mikä voi edistää häirinnän kulttuuria ja vaikeuttaa naisten puhumista. 3. IG81 "salivastaava: hän lukitsi minut kylmähuoneeseen, laittoi minut seinää vasten ja sormetti minua. Sitten hän lähti ulos täysin viattomana ja jatkoi asiakkaiden palvelemista. Esimerkki 3. osoittaa väkivaltaisen teon. Lukitsemalla uhrin kylmähuoneeseen ja sormettamalla häntä ilman hänen suostumustaan, henkilö käyttää valtaa uhriin ja kohtelee häntä esineenä, jota voi käyttää omaksi ilokseen. Se, että tekijä pystyi jatkamaan asiakkaiden palvelemista ilman seuraamuksia ja viattomana, korostaa tämän käytöksen normalisoitumista työpaikalla. Loppupäätelmät Kriittisen diskurssitutkimuksen avulla voidaan nähdä, että korpus vahvistaa ravintola-alalla vallitsevia patriarkaalisia ja seksistisiä valtarakenteita. Esimerkeissä keittiömestari käyttää usein valta-asemaansa tehdäkseen alaiselleen seksuaalisesti vihjailevan kommentin, mikä ylläpitää ajatusta, että naiset ovat esineitä, joita miehet voivat esineellistää ja seksualisoida. Keräämässäni aineistossa vallan dynamiikka on hyvin havaittavissa ja ymmärrettävissä naisten kokemusten kautta. Hyvin usein esimies käyttää sopimatonta kieltä tai fyysistä häirintää nöyryyttääkseen ja vähätelläkseen naisia. Hän käyttää valtaansa naisiin nähden ja kohtelee heitä esineinä. Solidaarisuus näkyy joissakin julkaisuissa. Sen huomaa esimerkiksi tavassa, jolla kirjoittaja puhuttelee muita naisia ja häirinnän uhreja suoraa. Niissä puhutaan "meistä" ja heidän kokemuksistaan tavalla, jolla vain uhrit voivat todella ymmärtää viestien syvyyden. Lisäksi käytetään huumoria, ironiaa, joka omalla tavallaan yhdistää naisia. He käyttävät sarkasmia ja ironiaa kertoessaan tarinoitaan. Se tuo naisten välille solidaarisuuden tunteen, koska yhdessä he voivat nauraa miesten idiotismille, vaikka he käyvät läpi näitä kauheita kokemuksia. Sillä he myös osoittavat vastarintaa miehiä kohtaan. Huumori voidaan nähdä selviytymiskeinona, jolla voidaan puhua kauheista kokemuksista ja tehdä asioista hieman pienempiä. Kokemukset ovat enemmän suullisen häirinnän puolella, johon kuuluu seksistisiä kommentteja ja huomautuksia naisten vartalosta, kysymyksiä heidän seksielämästään jne. Toinen yleinen häirinnän muoto on pieni ei-toivottu fyysinen kontakti, kuten naisten pakaroiden koskettelu. Jos tätä tutkimusta jatkettaisiin tai jos haluttaisiin tehdä lisää, naisten reaktioita voitaisiin tutkia tarkemmin esimerkiksi viestien alla olevien kommenttien avulla. Olisi myös mahdollista tehdä haastattelu ja kysyä ravintola-alalla työskenteleviltä naisilta heidän kokemuksistaan. Lisäksi vertailu Suomen ja Ranskan ravintola-alalla työskentelevien naisten välillä voisi antaa lisätietoa ongelman laajuudesta ja siitä, onko se esimerkiksi Ranskassa keskittynyt enemmän alalle