Hyväksy kaikki evästeet - Käyttöliittymäkomponenttien näkyvyyden vaikutus käyttäjän suorituskykyyn

Tässä pro gradu -työssä tutkitaan miten käyttöliittymäkomponenttien näkyvyys vaikuttaa käyttäjään hänen valitessa kahden vaihtoehdon välillä. Monet palvelut ovat digitalisaatiosta johtuen siirtyneet verkkopalveluiksi ja ne pyytävät aluksi käyttäjiänsä hyväksymään palvelun käytön edellyttämiä tai palvelua parantavia evästeitä. Käyttäjiä ohjataan toimimaan palvelun tarjoajan kannalta edullisesti tarjoamalla huomiota herättävä vaihtoehto hyväksyttäväksi. Työtä varten laadittiin ohjelmisto, jossa käyttäjille esitettiin kolmenlaisia dialogeja, joissa kahdessa käyttöliittymän valittavien vaihtoehtojen välillä oli näkyvyysero. Käyttäjän valittavaksi tarjottiin kahta tavallista painiketta, tai tavallista painiketta taustavärittömän painikkeen tai linkin kanssa. Kokeeseen osallistuneiden 20 käyttäjän toimintaa seurattiin silmänliikekameralasien avulla ja heidän tehtävien suoritusnopeus ja -tarkkuus mitattiin napinpainallusten aikaleimojen avulla. Tehtävät olivat niin helppoja, että melkein kaikki osasivat valita pyydetyn vaihtoehdon, vaikka tehtävä pyydettiin tekemään mahdollisimman nopeasti. Painikkeiden ulkoasulla ei ollut tilastollisesti merkitsevää merkitystä nopeuteen, mutta painikkeen tekstillä oli: nopeinta oli valita OK-tekstin sisältänyt painike. Katseen suunnan alueiden merkitseminen ei ollut kyllin tarkkaa, jotta kokeessa olisi selvinnyt, mihin käyttäjä katsoo ensin. Tilastollisesti merkitsevästi nopeinta kuitenkin oli suoriutua tehtävästä, jossa näkyvin vaihtoehto oli oikea vaihtoehto, riippumatta katsoiko käyttäjä vain tämän vaihtoehdon puolelle vai molemmille puolille dialogia, sekä kun valittavana oli positiivinen vaihtoehto dialogin oikealla puolella. Yllättävästi, ilman tehtävän luomaa ekologisesti validia kehystystä pelkkä komponentin näkyvyys ei ollut merkitsevä tekijä, vaan merkitsevää oli käyttöliittymäkomponentin teksti.This master's thesis investigates how the saliency of user interface components affect users when they choose between two options. Many services have moved online and they usually ask their users to accept web cookies that are either necessary for the functioning of the service or improve it. Users are enticed to operate to the advantage of the service provider by offering an attention-grabbing salient option for acceptance. For this thesis, software was developed, in which users were presented with three types of dialogues, with a difference in visibility between the two UI components. The user was offered two normal buttons to choose from, a normal button with a background-free button, or a normal button with a link. The experiment had 20 participants who were monitored using eye-tracking camera glasses, and the speed and accuracy of their tasks were measured using timestamps at the clicking of a button. The tasks were so easy that almost all participants were able to choose requested action even though the task was asked to be done as fast as possible. The layout of the buttons had no statistically significant effect on speed, but the text of the button had: the quickest was to select the button that contained the text OK. In the experiment, the marking of the areas of the direction of the gaze was not precise enough to determine where the user first looks. However, statistically significant the fastest was to complete the task where the most salient option was the correct option, regardless of whether the user looked at only this side or both sides of the dialogue, or those cases where the right answer was a positive option on the right side of the dialog. Surprisingly, without the ecologically valid framing created by the task, the mere visibility of the component was not a significant factor, but the text of the UI component was

Animación, usabilidad y experiencia de usuario en el ámbito del diseño de interfaces : una nueva propuesta taxonómica

El diseño visual de una aplicación tiene como principal objetivo configurar una interfaz que resulte atractiva, fácil de usar y que permita utilizar el dispositivo eficazmente. Para conseguirlo, el diseñador selecciona tipografías y elementos gráficos, define sus atributos visuales y los dispone en la pantalla de manera que la interfaz funciona como un mensaje en el que el diseñador le hace llegar al usuario la información necesaria para que pueda utilizar el dispositivo de forma satisfactoria. Durante la interacción se establece un proceso de comunicación basado en un lenguaje visual que está compuesto por estos elementos gráficos y las animaciones que controlan cómo evoluciona su apariencia a lo largo del tiempo. El objetivo general del presente trabajo es establecer cuáles son las funciones que puede desempeñar la animación como parte de ese lenguaje visual y analizar cómo ha evolucionado su uso desde las primeras interfaces gráficas de usuario hasta el momento actual..