Fuzziness in LGBT Non-Profit ICT Use

This note reports on the use of ICTs by a small nonprofit organization that serves LGBT youth. Our work centers on a reective evaluation of the use of online communities for LGBT community through qualitative interviews with the organization. Perceived issues around ICT use in the organi- zation were shaped by the blurred lines between professional and personal interactions online, the small size of the com- munity and ubiquity of social media use, and ambivalence of members toward online communication. The project models one way for researchers in ICT4D to work within communi- ties to develop an understanding of self-identified issues in vulnerable populations

Fuzziness in LGBT non-profit ICT use

This note reports on the use of ICTs by a small nonprofit organization that serves LGBT youth. Our work centers on a reflective evaluation of the use of online communities for LGBT community through qualitative interviews with the organization. Perceived issues around ICT use in the organization were shaped by the blurred lines between professional and personal interactions online, the small size of the community and ubiquity of social media use, and ambivalence of members toward online communication. The project models one way for researchers in ICT4D to work within communities to develop an understanding of self-identified issues in vulnerable populations

Queering Online Place: LGBT+ Performances Motivate Social Media Design

Despite political advances, LGBT+ experiences on social media are affected by a history of marginalization. LGBT+ people adjust the presentation of their gender and sexual identities in response to social pressures, but their level of visibility differs between social media. We interviewed seventeen LGBT+ students at a socially-conservative university to investigate: (1) how do social media affect LGBT+ user experience of managing self presentation; and (2) how do social media affect participation in LGBT+ communities? We found that LGBT+ users prefer to present their identities through sharing photos and political articles. LGBT+ users benefit from impersonal communities on reddit and more personal bonds on Tumblr. LGBT+ users rely on the perceived difficulty-of-use of a social network to an intolerant audience to gauge how visible they can be. We develop implications for design that motivate queer social media, which give people abilities to define their visibility on social media, in contrast with the HCI design principle of indiscriminate ‘making visible’

Queering Online Place: LGBT+ Performances Motivate Social Media Design

Despite political advances, LGBT+ experiences on social media are affected by a history of marginalization. LGBT+ people adjust the presentation of their gender and sexual identities in response to social pressures, but their level of visibility differs between social media. We interviewed seventeen LGBT+ students at a socially-conservative university to investigate: (1) how do social media affect LGBT+ user experience of managing self presentation; and (2) how do social media affect participation in LGBT+ communities? We found that LGBT+ users prefer to present their identities through sharing photos and political articles. LGBT+ users benefit from impersonal communities on reddit and more personal bonds on Tumblr. LGBT+ users rely on the perceived difficulty-of-use of a social network to an intolerant audience to gauge how visible they can be. We develop implications for design that motivate queer social media, which give people abilities to define their visibility on social media, in contrast with the HCI design principle of indiscriminate ‘making visible’

Contributing to the UN Sustainable Development Goals in the world’s largest PC manufacturing companies : What development, for whom, and how much?

Tämä on monitapaustutkimus siitä, miten suurten kansainvälisten PC-valmistajien sitoutuminen YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin näkyy yrityksissä: mitä uusia toimenpiteitä yritykset ovat aloittaneet näiden pohjalta, keitä yritykset pyrkivät hyödyttämään näillä toimenpiteillä, ja kuinka yritykset mittaavat edistymistään kestävän kehityksen tavoitteita kohti. Aiempaa tutkimusta aiheesta ei löydetty. Tutkimuksen tarkoitus on ymmärtää mitä mahdollisuuksia ja rajoituksia liittyy siihen, että yritykset ottavat roolia kehitystoimijoina Agenda 2030:n kautta. Tämän tutkielma tukeutuu verraten laajaan teoreettiseen keskusteluun. Aihe liittyy globalisaatiota, vallan yksityistämistä, globaalia kehityspolitiikkaa ja globaalia hallintaa käsitteleviin teorioihin sekä niin valtavirtaiseen yritysvastuuajatteluun kuin kriittisiin yritysvastuuteorioihin. Lähestymistavaksi valittiin monitapaustutkimus, koska mikään yksittäinen yritys ei vaikuttanut riittävän ainutlaatuiselta tapaukselta. Tapausten määrä on rajattu kolmeen teoriapohjaisin perustein. Tutkimukseen valittiin kolme suurinta PC-valmistajaa Dell, HP ja Lenovo, jotka yhdessä edustavat yli puolta alan globaalista kaupasta. Kaikki kolme ovat ilmaisseet sitoutumisensa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, ja kaksi yrityksistä myös raportoi edistymisestään tavoitetasolla (engl. Goal). Yritysten julkisista materiaaleista tehtiin dokumenttianalyysi. Siinä tutkittiin yritysten yritysvastuuraportteja vuosilta 2016 ja 2014 sekä yritysten globaaleja blogeja ja lehdistötiedotteita loka-joulukuulta 2017. Vuoden 2016 raportit olivat uusimmat saatavilla olevat raportit materiaalin keräämisen aikaan. Vuoden 2014 raporteista saatiin vertailukelpoista tietoa siitä, mitkä aktiviteetit oli aloitettu yrityksissä jo ennen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden julkistamista. Blogeja ja lehdistötiedotteita analysoitiin, jotta saatiin ymmärrystä siitä kuinka tärkeitä kestävän kehityksen tavoitteet ovat näissä yrityksissä yleisellä tasolla. Dokumenttianalyysi koostui yrityskohtaisista sisällönanalyyseista sekä temaattisesta analyysistä, jolla eri tapausten löydökset ryhmiteltiin informatiivisiin teemoihin. Päälöydöksinä voidaan todeta, että positiivisesta viestinnästä ja sinällään hyvistä aloitteista huolimatta YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden pohjalta oli aloitettu varsin vähän uutta näissä kolmessa yrityksessä. Raportointi edistymisestä on epämääräistä, eikä usein pohjaudu todellisiin pitkäaikaisten kehitysvaikutusten mittauksiin. Tutkimuksessa mukana olevat yritykset ovat tulkinneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden hyödynsaajia liiketoiminnan kautta, ja ovat näin jättäneet huomiotta suuren osan Agenda 2030:n hengestä ”ketään ei jätetä”. Vaikuttaa siltä, että yritykset ovat hyödyntäneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteita keinona todistaa, että niiden olemassa olevat yritysvastuuohjelmat ovat riittäviä ja että niiden liiketoiminnat ovat oikeutettuja. Yritykset eivät vaikuta käyttäneen YK:n kestävän kehityksen tavoitteita raportoimiensa toimenpiteiden suunnittelussa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yritysten nykyinen panos ei välttämättä olennaisesti edistä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Parhaimmillaan yritykset voivat tarjota lisäresursseja kehitysyhteistyöhön, mutta koska ne asettavat omat tarpeensa suunnittelun keskiöön, niiltä jää usein huomiotta toiminnan todelliset kehitysvaikutukset ja niihin liittyvät mahdollisuudet. Teollisuudenalojen aloitteet, jotka asettavat yrityksille selkeät minimivaatimukset, saattavat olla tehokkaampi keino saavuttaa positiivisia kehitysvaikutuksia yrityksissä kuin yleisluontoiset kehitysagendat, kuten YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.This is a multiple-case study about how large international PC manufacturers’ commitment to the UN Sustainable Development Goals (SDGs) are reflected in the companies: what new activities have been triggered, whom do companies seek to benefit with these activities, and how the companies measure their progress towards the SDGs. No previous research was found on the topic. The purpose of this thesis is to understand what possibilities and limitations there may be related to companies taking a role as development actors through the Agenda 2030. This thesis relies on a relatively wide theoretical discussion. The topic relates to theories of globalization, privatization of power, global development policy, global governance and both mainstream as well as critical corporate responsibility theories. A multiple-case study approach was chosen as no single company seems to provide a unique case enough on its own. The number of cases is limited to three based on theoretical guidance. The three case companies Dell, HP and Lenovo are the largest in PC manufacturing and together they represent over half of the global business. They all express a commitment to the SDGs and two of them report about their SDG progress on the Goal level. A document analysis was conducted on the companies’ public materials: the companies’ corporate responsibility reports from 2016 and 2014 and the companies’ global blog posts and press releases during October–December 2017. The 2016 reports were the latest reports available at the time of the data collection. The 2014 reports were used to confirm whether the reported SDG activities are truly started after the SDGs were launched. Blog posts and press releases were analyzed to gain understanding of how important the SDGs are for the company as a whole. The document analysis consisted of a content analysis of the chosen materials of each company separately and a thematic analysis for grouping the findings from all cases into themes of information. The key findings are that despite positive communication and good initiatives as such, the SDGs have in fact triggered very little new activities in the three companies. Also, reporting of progress is fuzzy and is not based on actual measurements of long-term development impacts. The companies have interpreted the beneficiaries of the SDGs through the business logic and by doing so, they have lost much of the Agenda 2030 spirit of “leaving no one behind”. It seems like the companies use the SDGs as a frame to prove that their established corporate responsibility activities are sufficient and that their business operations are legitimate. They seem not to have used the SDGs as a basis for planning their SDG activities. It can be concluded that the companies’ current contribution does not necessarily advance the SDGs in any relevant manner. At best, companies can add resources to development cooperation, but by putting the company and its priorities in the center of the planning, they often disregard a true development focus and the development opportunities in their activities. Industry specific initiatives that set clear minimum requirements for companies may be more efficient means for gaining positive development impacts in companies than generic development agendas, such as the SDGs