The Influence of Weather, Season, Climate, and Disasters on Non-Communicable Diseases

Background. The environment has a major impact on human beings. Extreme environmental conditions such as hot temperatures can have huge health impacts, as shown during the heat wave in Europe that occurred during the summer 2003. The main causes of death were non-communicable diseases (NCDs) such as respiratory and cardiovascular diseases. Natural and man-made disasters can cause the collapse of health infrastructure through a combination of marked increase in demand due to injuries, diseases and increased stress levels and the physical disruption/destruction of hospital buildings, roads and transport that follows such disasters. Extreme weather events and disasters are predicted to increase in the course of the ongoing climate change. Therefore, impacts on NCDs are very likely to increase, which raises the importance of the hitherto paucity of knowledge about this research area. Aims. This study investigates the associations of weather conditions, temporal variations, in addition to the impact of a disaster, namely the bombings of Helsinki during the Second World War (WWII) on NCDs, specifically for coronary heart disease (CHD), cerebrovascular disease, type 1 diabetes mellitus (T1DM), hypertension, and obesity. Materials. Three main data sets were used for this study: 1) All fatal and non-fatal coronary events in seven cities in Finland recorded in the years 1983, 1988, and 1993 (n=9243), 2) Data that originate from the Helsinki Birth Cohort Study (HBCS) include information about birth characteristics and about life-long disease outcomes in addition to deaths of subjects born in Helsinki between 1934-1944 (n=13 039), 3) Data that originate from the DiaMond project including standardized data from 112 centers in 56 countries of all children aged between 0-14 years with diagnosis of T1DM during 1990-1999 (n=31 091) Methods. The following methods were used to achieve the specific aims: 1) Comparison of regression models with weather and temporal variation variables for the prediction of coronary events was implemented for the assessment of the influence on the case-fatality of the events, 2) Log-linear regression with Fourier terms were used to assess seasonal patterns for the incidence of childhood T1DM in different geographical locations, 3) Survival analysis and regression models were used to assess life-long health outcome due to exposure to bombings in utero, and to outdoor ambient temperature at the time of conception. Results. Influences of temperature at the time of conception for hypertension and obesity were observed. Women who were conceived during the months with the warmest mean temperatures of the time-series were found to have a significantly higher probability of developing hypertension in adult life. Furthermore, women conceived during those months with very low mean temperatures had lower BMI, lower risk of obesity and also lower fat percentage in adult life. The seasonality of the incidence of the T1DM in children was demonstrated to be a global phenomenon. In addition it was shown that the further from the equator a location is in terms of latitude the higher is the probability of that location to exhibit a seasonality pattern for T1DM. A slight positive influence for the life-long development of CHD and cerebrovascular disease was found for women who were in utero during the bombings of Helsinki in WWII. Furthermore, the case fatality of coronary events during the 1983-1993 period turned out to be negatively influenced by temporal variation. Case-fatality of CHD was higher in the December holidays and on Sundays. An attempt to predict coronary events on the basis of the weather forecast for the same study period appeared not to have any useful value. Conclusions. This study contributes to the research of the fundamentals about the influence of weather, temporal variation, and disasters on NCDs. The results showed that hypertension, obesity, T1DM, CHD, and cerebrovascular disease were particularly affected by those factors. The ongoing climate change will potentially increase the impacts on NCDs. Preparedness for these increases - including the prevention of disease and the prevention of the further exacerbation of a disease – is an important task for the near future. Further, the collection of data in developing countries where data are sparse needs close collaboration between interdisciplinary scientific teams in order to address the complexity of this type of research and to contribute to the preparedness of health authorities in such challenging regions.Tausta. Ympäristön vaikutus ihmiseen on merkittävä. Vuoden 2003 helleaalto Euroopassa osoitti, että ääriolosuhteet, kuten esimerkiksi korkea lämpötila, voivat vaikuttaa terveyteen suuresti. Merkittävimmät kuolinsyyt liittyivät pitkäaikaissairauksiin, kuten hengityselinten ja sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin. Lisäksi ihmisen aiheuttamilla katastrofeilla ‒ kuten aseellisilla yhteenotoilla sekä myös luonnonkatastrofeilla, kuten tulvilla ja myrskyillä ‒ on äärimmäisiä vaikutuksia terveyteen, esimerkiksi kohonneiden stressitasojen ja terveydenhoitojärjestelmän pettämisen takia. Sään ääri-ilmiöiden ja muiden luonnonkatastrofien on ennustettu lisääntyvän ilmastonmuutoksen edetessä. Tästä johtuen näitten vaikutukset pitkäaikaissairauksiin todennäköisesti lisääntyvät, mikä entisestään korostaa kyseisen tutkimusaiheen merkitystä. Tavoitteet. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sääolosuhteiden ja lämpötilan vaihtelun yhteyttä pitkäaikaissairauksiin, erityisesti sepelvaltimotautiin, aivoverenkiertosairauksiin, tyypin 1 diabetekseen, kohonneeseen verenpaineeseen ja lihavuuteen liittyen. Lisäksi tarkastellaan yksittäisen katastrofin, Helsingin toisen maailmansodan aikaisten pommitusten, vaikutuksia pitkäaikaissairauksiin. Aineistot. Pääasialliset tutkimusaineistot koostuvat: 1) Sydäninfarktitapauksista (9243 kpl) seitsemässä suomalaisessa kaupungissa vuosina 1983, 1988 ja 1993; 2) Helsingin syntymäkohorttiainestosta, jossa tiedot synnytyksiin liittyvistä ominaispiirteistä, myöhemmin havaituista sairauksista ja kuolemista ovat saatavilla (13 039 kpl) vuosina 1934-1944; 3) DiaMond-hankkeessa kerätystä aineistosta mukaan lukien 112 tutkimuskeskuksen 56 maassa kerätyt kaikki 0‒14-vuotiaat lapset (31 091 kpl), joilla todettiin tyypin 1 diabetes vuosina 1990‒1999. Menetelmät. Tutkimuksessa käytetyt menetelmät olivat 1) säätä ja lämpötilanvaihteluita selittävinä tekijöinä käyttävien regressiomallien vertailu sydänkohtausten ennustamiseksi sekä tapausten kuolinriskin arvioimiseksi 2) maailmanlaajuinen tilastollinen analyysi jaksollisen, toistuvan vuodenaikaisvaihtelun vaikutuksesta lapsuusiän tyypin 1 diabeetikoiden sairastuvuuteen 3) eloonjäämisanalyysi ja -mallit arvioitaessa sikiöaikaisen pommituksille altistumisen sekä hedelmöittymishetken ulkolämpötilan yhteyttä myöhempään, elämänikäiseen terveydentilaan. Tulokset. Hedelmöittymishetkellä vallinneen ulkoilman lämpötilan havaittiin liittyvän aikuisiän kohonneeseen verenpaineeseen ja lihavuuteen. Naisten oli merkittävästi todennäköisempää sairastua kohonneeseen verenpaineeseen aikuisiällä, mikäli hedelmöitys oli tapahtunut kuukausina, jolloin ulkoilman keskilämpötila oli korkeimmillaan. Kylmimpinä kuukausina siitetyillä naisilla oli aikuisiällä matalampi painoindeksi, pienempi lihavuusriski sekä alhaisempi rasvaprosentti kuin lämpiminä kuukausina syntyneillä naisilla. Lasten tyypin I diabeteksen sairastuvuuden vuodenaikaisvaihtelun voitiin osoittaa olevan maailmanlaajuinen ilmiö. Lisäksi osoitettiin, että mitä kauempana asuinpaikka sijaitsee päiväntasaajasta, sitä todennäköisempää on havaita vuodenaikaisvaihtelua. Niillä naisilla, jotka olivat syntymäänsä edeltävänä sikiökaudellaan olleet läsnä Helsingin toisen maailmansodan aikaisissa pommituksissa, havaittiin esiintyvän hieman keskimääräistä vähemmän sepelvaltimotauteja ja aivoverenkierron sairauksia aikuisiällä. Vuodenaikaisvaihtelusta havaittiin, että todennäköisyys menehtyä sepelvaltimoperäiseen sairaskohtaukseen 28 päivän kuluessa oli korkeampi joululomakauden aikaan sekä sunnuntaisin (1983-88). Edellä mainittuja sairaskohtauksia ei sen sijaan kyetty ennustamaan säätilan avulla samalla ajanjaksolla. Johtopäätökset. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sään, lämpötilavaihteluiden ja katastrofien vaikutuksia pitkäaikaissairauksiin. Tutkimuksessa voitiin osoittaa näitten ympäristötekijöiden liittyvän erityisesti kohonneen verenpaineen, lihavuuden, tyypin 1 diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja aivoverenkiertosairauksien syntyyn. Meneillään oleva ilmastonmuutos saattaa lisätä vaikutuksia pitkäaikaissairauksiin. Lähitulevaisuudessa on tärkeää valmistautua tähän muutokseen niin sairauksien ennaltaehkäisyä kuin niiden pahenemista ajatellen. Erityisesti kehitysmaissa, joissa tietoa on saatavilla niukasti, tarvitaan lisää aineiston keräämistä sekä monitieteellistä yhteistyötä tämän monimutkaisen ilmiön tutkimiseen, jotta paikalliset terveysviranomaiset/-tahot voisivat paremmin valmistautua tulevaisuuden mahdollisiin haasteisiin

The Influence of Weather, Season, Climate, and Disasters on Non-Communicable Diseases

Background. The environment has a major impact on human beings. Extreme environmental conditions such as hot temperatures can have huge health impacts, as shown during the heat wave in Europe that occurred during the summer 2003. The main causes of death were non-communicable diseases (NCDs) such as respiratory and cardiovascular diseases. Natural and man-made disasters can cause the collapse of health infrastructure through a combination of marked increase in demand due to injuries, diseases and increased stress levels and the physical disruption/destruction of hospital buildings, roads and transport that follows such disasters. Extreme weather events and disasters are predicted to increase in the course of the ongoing climate change. Therefore, impacts on NCDs are very likely to increase, which raises the importance of the hitherto paucity of knowledge about this research area. Aims. This study investigates the associations of weather conditions, temporal variations, in addition to the impact of a disaster, namely the bombings of Helsinki during the Second World War (WWII) on NCDs, specifically for coronary heart disease (CHD), cerebrovascular disease, type 1 diabetes mellitus (T1DM), hypertension, and obesity. Materials. Three main data sets were used for this study: 1) All fatal and non-fatal coronary events in seven cities in Finland recorded in the years 1983, 1988, and 1993 (n=9243), 2) Data that originate from the Helsinki Birth Cohort Study (HBCS) include information about birth characteristics and about life-long disease outcomes in addition to deaths of subjects born in Helsinki between 1934-1944 (n=13 039), 3) Data that originate from the DiaMond project including standardized data from 112 centers in 56 countries of all children aged between 0-14 years with diagnosis of T1DM during 1990-1999 (n=31 091) Methods. The following methods were used to achieve the specific aims: 1) Comparison of regression models with weather and temporal variation variables for the prediction of coronary events was implemented for the assessment of the influence on the case-fatality of the events, 2) Log-linear regression with Fourier terms were used to assess seasonal patterns for the incidence of childhood T1DM in different geographical locations, 3) Survival analysis and regression models were used to assess life-long health outcome due to exposure to bombings in utero, and to outdoor ambient temperature at the time of conception. Results. Influences of temperature at the time of conception for hypertension and obesity were observed. Women who were conceived during the months with the warmest mean temperatures of the time-series were found to have a significantly higher probability of developing hypertension in adult life. Furthermore, women conceived during those months with very low mean temperatures had lower BMI, lower risk of obesity and also lower fat percentage in adult life. The seasonality of the incidence of the T1DM in children was demonstrated to be a global phenomenon. In addition it was shown that the further from the equator a location is in terms of latitude the higher is the probability of that location to exhibit a seasonality pattern for T1DM. A slight positive influence for the life-long development of CHD and cerebrovascular disease was found for women who were in utero during the bombings of Helsinki in WWII. Furthermore, the case fatality of coronary events during the 1983-1993 period turned out to be negatively influenced by temporal variation. Case-fatality of CHD was higher in the December holidays and on Sundays. An attempt to predict coronary events on the basis of the weather forecast for the same study period appeared not to have any useful value. Conclusions. This study contributes to the research of the fundamentals about the influence of weather, temporal variation, and disasters on NCDs. The results showed that hypertension, obesity, T1DM, CHD, and cerebrovascular disease were particularly affected by those factors. The ongoing climate change will potentially increase the impacts on NCDs. Preparedness for these increases - including the prevention of disease and the prevention of the further exacerbation of a disease – is an important task for the near future. Further, the collection of data in developing countries where data are sparse needs close collaboration between interdisciplinary scientific teams in order to address the complexity of this type of research and to contribute to the preparedness of health authorities in such challenging regions.Tausta. Ympäristön vaikutus ihmiseen on merkittävä. Vuoden 2003 helleaalto Euroopassa osoitti, että ääriolosuhteet, kuten esimerkiksi korkea lämpötila, voivat vaikuttaa terveyteen suuresti. Merkittävimmät kuolinsyyt liittyivät pitkäaikaissairauksiin, kuten hengityselinten ja sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin. Lisäksi ihmisen aiheuttamilla katastrofeilla ‒ kuten aseellisilla yhteenotoilla sekä myös luonnonkatastrofeilla, kuten tulvilla ja myrskyillä ‒ on äärimmäisiä vaikutuksia terveyteen, esimerkiksi kohonneiden stressitasojen ja terveydenhoitojärjestelmän pettämisen takia. Sään ääri-ilmiöiden ja muiden luonnonkatastrofien on ennustettu lisääntyvän ilmastonmuutoksen edetessä. Tästä johtuen näitten vaikutukset pitkäaikaissairauksiin todennäköisesti lisääntyvät, mikä entisestään korostaa kyseisen tutkimusaiheen merkitystä. Tavoitteet. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sääolosuhteiden ja lämpötilan vaihtelun yhteyttä pitkäaikaissairauksiin, erityisesti sepelvaltimotautiin, aivoverenkiertosairauksiin, tyypin 1 diabetekseen, kohonneeseen verenpaineeseen ja lihavuuteen liittyen. Lisäksi tarkastellaan yksittäisen katastrofin, Helsingin toisen maailmansodan aikaisten pommitusten, vaikutuksia pitkäaikaissairauksiin. Aineistot. Pääasialliset tutkimusaineistot koostuvat: 1) Sydäninfarktitapauksista (9243 kpl) seitsemässä suomalaisessa kaupungissa vuosina 1983, 1988 ja 1993; 2) Helsingin syntymäkohorttiainestosta, jossa tiedot synnytyksiin liittyvistä ominaispiirteistä, myöhemmin havaituista sairauksista ja kuolemista ovat saatavilla (13 039 kpl) vuosina 1934-1944; 3) DiaMond-hankkeessa kerätystä aineistosta mukaan lukien 112 tutkimuskeskuksen 56 maassa kerätyt kaikki 0‒14-vuotiaat lapset (31 091 kpl), joilla todettiin tyypin 1 diabetes vuosina 1990‒1999. Menetelmät. Tutkimuksessa käytetyt menetelmät olivat 1) säätä ja lämpötilanvaihteluita selittävinä tekijöinä käyttävien regressiomallien vertailu sydänkohtausten ennustamiseksi sekä tapausten kuolinriskin arvioimiseksi 2) maailmanlaajuinen tilastollinen analyysi jaksollisen, toistuvan vuodenaikaisvaihtelun vaikutuksesta lapsuusiän tyypin 1 diabeetikoiden sairastuvuuteen 3) eloonjäämisanalyysi ja -mallit arvioitaessa sikiöaikaisen pommituksille altistumisen sekä hedelmöittymishetken ulkolämpötilan yhteyttä myöhempään, elämänikäiseen terveydentilaan. Tulokset. Hedelmöittymishetkellä vallinneen ulkoilman lämpötilan havaittiin liittyvän aikuisiän kohonneeseen verenpaineeseen ja lihavuuteen. Naisten oli merkittävästi todennäköisempää sairastua kohonneeseen verenpaineeseen aikuisiällä, mikäli hedelmöitys oli tapahtunut kuukausina, jolloin ulkoilman keskilämpötila oli korkeimmillaan. Kylmimpinä kuukausina siitetyillä naisilla oli aikuisiällä matalampi painoindeksi, pienempi lihavuusriski sekä alhaisempi rasvaprosentti kuin lämpiminä kuukausina syntyneillä naisilla. Lasten tyypin I diabeteksen sairastuvuuden vuodenaikaisvaihtelun voitiin osoittaa olevan maailmanlaajuinen ilmiö. Lisäksi osoitettiin, että mitä kauempana asuinpaikka sijaitsee päiväntasaajasta, sitä todennäköisempää on havaita vuodenaikaisvaihtelua. Niillä naisilla, jotka olivat syntymäänsä edeltävänä sikiökaudellaan olleet läsnä Helsingin toisen maailmansodan aikaisissa pommituksissa, havaittiin esiintyvän hieman keskimääräistä vähemmän sepelvaltimotauteja ja aivoverenkierron sairauksia aikuisiällä. Vuodenaikaisvaihtelusta havaittiin, että todennäköisyys menehtyä sepelvaltimoperäiseen sairaskohtaukseen 28 päivän kuluessa oli korkeampi joululomakauden aikaan sekä sunnuntaisin (1983-88). Edellä mainittuja sairaskohtauksia ei sen sijaan kyetty ennustamaan säätilan avulla samalla ajanjaksolla. Johtopäätökset. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sään, lämpötilavaihteluiden ja katastrofien vaikutuksia pitkäaikaissairauksiin. Tutkimuksessa voitiin osoittaa näitten ympäristötekijöiden liittyvän erityisesti kohonneen verenpaineen, lihavuuden, tyypin 1 diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja aivoverenkiertosairauksien syntyyn. Meneillään oleva ilmastonmuutos saattaa lisätä vaikutuksia pitkäaikaissairauksiin. Lähitulevaisuudessa on tärkeää valmistautua tähän muutokseen niin sairauksien ennaltaehkäisyä kuin niiden pahenemista ajatellen. Erityisesti kehitysmaissa, joissa tietoa on saatavilla niukasti, tarvitaan lisää aineiston keräämistä sekä monitieteellistä yhteistyötä tämän monimutkaisen ilmiön tutkimiseen, jotta paikalliset terveysviranomaiset/-tahot voisivat paremmin valmistautua tulevaisuuden mahdollisiin haasteisiin

Effects of simulated heat waves on cardiovascular functions in senile mice

The mechanism of the effects of simulated heat waves on cardiovascular disease in senile mice was investigated. Heat waves were simulated in a TEM1880 meteorological environment simulation chamber, according to a heat wave that occurred in July 2001 in Nanjing, China. Eighteen senile mice were divided into control, heat wave, and heat wave BH4 groups, respectively. Mice in the heat wave and heat wave BH4 groups were exposed to simulated heat waves in the simulation chamber. The levels of ET-1, NO, HSP60, SOD, TNF, sICAM-1, and HIF-1a in each group of mice were measured after heat wave simulation. Results show that heat waves decreased SOD activity in the myocardial tissue of senile mice, increased NO, HSP60, TNF, sICAM-1, and HIF-1a levels, and slightly decreased ET-1 levels, BH4 can relieve the effects of heat waves on various biological indicators. After a comprehensive analysis of the experiments above, we draw the followings conclusions regarding the influence of heat waves on senile mice: excess HSP60 activated immune cells, and induced endothelial cells and macrophages to secrete large amounts of ICAM-1, TNF-a, and other inflammatory cytokines, it also activated the inflammation response in the body and damaged the coronary endothelial cell structure, which increased the permeability of blood vessel intima and decreased SOD activity in cardiac tissues. The oxidation of lipoproteins in the blood increased, and large amounts of cholesterol were generated. Cholesterol penetrated the intima and deposited on the blood vessel wall, forming atherosclerosis and leading to the occurrence of cardiovascular disease in senile mice. These results maybe are useful for studying the effects of heat waves on elderly humans, which we discussed in the discussion chapter.Peer reviewedComputer Scienc

Environmental heat and acute kidney injury in older adults: A matched case-control study

This matched case-control study examined the association between environmental heat exposure and hospital encounters with acute kidney injury (AKI) among adults, 66 years and older, in the province of Ontario, Canada. We matched 52,913 cases who had an AKI event during the warm seasons (April to September) of 2005 to 2012 with 174,222 controls who did not have an AKI event. We matched cases to controls on date, age, sex, residential status, income, and history of chronic kidney disease using a variable one to four matching ratio. We classified heat periods as three consecutive days where the 95th percentile of area-specific daily maximum temperature was reached or exceeded. We determined associations using conditional logistic regression. Compared to non-heat periods, high heat periods were significantly associated with greater risk of AKI (adjusted odds ratio 1.11, 95% confidence interval 1.00 to 1.23)

Health-related quality of life in rhinologic patients

Diseases of the nose and sinus (rhinologic diseases) are quite common. It is estimated that almost 11% of Europeans already suffer from chronic rhinosinusitis (CRS) and 23% from allergic rhinitis (AR) alone. Studies on the health-related quality of life (HRQoL) of rhinologic patients have been completed on specific diagnostic groups (CRS and AR patients), but, to our knowledge, none have evaluated unselected rhinologic patients. In our study, we examined the quality of life (QoL) of 337 patients referred to the Helsinki University Hospital’s (HUS’s) Department of Otorhinolaryngology – Head and Neck Surgery due to rhinologic disease or symptoms in 2014, and then compared the HRQoL for both the population and other patients with chronic diseases to that of rhinologic patients. The generic HRQoL of rhinologic patients was statistically and clinically significantly worse than that for the age- and sex-standardised control population. Moreover, their QoL was also lower than that of many other patient groups (e.g., patients with head and neck cancer or Addison’s disease). In addition, seasonal variation has been reported for many diseases, which may also be related to air temperature and humidity. Seasonal variation affects the morbidity, symptoms, and severity of an illness. Amongst the elderly, the risk of institutionalisation and even mortality increases during the cold winter months. Seasonality has been found in patients with rheumatic diseases, hypertension, and sleep apnoea. Seasonal trends can also be observed in the QoL of the general population. Some research suggests that the season should be taken into account, especially when conducting QoL research. To our knowledge, only one study of the seasonal variation in the HRQoL of rhinologic patients has been previously conducted and applied exclusively to CRS patients. Therefore, we recruited 301 patients from the rhinologic clinic at HUS in 2014 for our study and determined their disease-specific (Sino-Nasal Outcome Test 22, SNOT-22) and general (15-dimension questionnaire, 15D) HRQoL questionnaire during the four seasons. We found no significant seasonal variation in patients’ QoL amongst our study population. Notably, however, we identifed very few patients suffered from seasonal allergies (2.3% of study patients). However, given that limitation, we can conclude that these HRQoL questionnaires can be used during clinical follow-up, for example, after surgery, with no significant impact from the seasons. In addition, exposure to specific occupational sensitisers (low-molecular weight [LMW] and high-molecular weight [HMW] sensitisers) or irritants serves as a risk for the development of chronic rhinitis and rhinosinusitis. However, little is known about the role of occupational exposure on patients’ rhinologic symptoms. Moreover, the HRQoL of rhinologic patients and its relationship to occupational exposures has primarily been studied amongst patients with rhinitis. Our study, then, aimed to assess the extent to which patients referred to specialist care due to rhinologicF diseases exhibited worsening rhinologic symptoms at work and whether these were related to exposure to specific workrelated sensitisers or irritants. Exposure was also compared to both diseasespecific and generic HRQoL. In addition, we also examined the need for sick leave reported by patients due to their rhinologic disease during the preceding year. For the 177 unselected adult rhinologic patients in employment recruited for our study, we found that exposure to specific occupational exposures did not affect patients’ symptoms at work or their HRQoL. However, the majority of rhinologic patients reported disease exacerbation at work. It appears that their increasing symptoms were, therefore, more likely related to unspecific respiratory triggers. In our study, we found that rhinologic diseases cause substantial work absenteeism. Furthermore, HRQoL has traditionally been evaluated using paper questionnaires. However, in order to implement HRQoL measurements in everyday clinical practice and, thus, increase the amount of HRQoL data available, efforts have recently focused on converting the forms to electronic formats. Our study aimed to determine whether the generic 15D questionnaire can be converted to an electronic format without impacting its reliability and measurement equivalence or diminishing the response rates (RRs). We also assessed patient experiences and preferences between different formats. To do so, we recruited 159 patients from the Department of Otorhinolaryngology at HUS between April and June 2019 for our study and randomised them into four different study groups. In each group, patients completed the paper version of the 15D and one of two electronic versions (a web-based or an application-based format). Based on our findings, the 15D can be converted to an electronic version without compromising its reliability. Patients also preferred electronic formats (74.1%) over paper versions (16.5%). However, the RRs for the electronic surveys remained lower than that for the paper-based questionnaire. To conclude, we found that the HRQoL of rhinologic patients seems to decrease and does not show marked seasonal variation. Patients reported symptom exacerbation at work, but this was not clearly related to specific occupational exposures. Absenteeism due to rhinologic diseases remains high. As such, rhinologic diseases cause a remarkable burden both to the individual and to society as a whole.Nenä- ja sivuontelosairaudet (rinologiset sairaudet) ovat hyvin yleisiä. Pelkästään pitkäaikaista sivuontelotulehdusta (CRS) sairastaa arviolta jo lähes 11 % ja allergista nuhaa 23 % eurooppalaisista. Rinologisten potilaiden elämänlaadusta on paljon tutkimustuloksia, mutta tutkimukset ovat koskeneet yksittäisiä diagnoosiryhmiä. Tutkimusaineistomme koostui 337 Helsingin yliopistolliseen keskussairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikalle rinologisen sairauden tai oireen vuoksi lähetetystä potilaasta. Vertasimme potilaiden elämänlaatua sekä koko väestön että muiden kroonisista sairauksista kärsivien potilaiden elämänlaatuun. Rinologisten potilaiden yleinen elämänlaatu oli merkittävästi huonompi kuin ikä- ja sukupuolivakioidulla verrokkiväestöllä. Heidän elämänlaatunsa oli myös heikompi kuin monella muulla potilasryhmällä (esimerkiksi pään ja kaulan alueen syöpää tai Addisonin tautia sairastavilla potilailla). Monissa sairauksissa esiintyy selvää vuodenaikavaihtelua, jonka on todettu liittyvän muun muassa ilman lämpötilaan ja kosteuteen. Vuodenaikavaihtelu vaikuttaa sairastuvuuteen, oireisiin ja sairauden vaikeusasteeseen. Myös väestön elämänlaadussa on nähtävillä vuodenaikavaihteluita. Onkin esitetty, että vuodenaika tulisi ottaa huomioon erityisesti elämänlaatua koskevia tutkimuksia tehtäessä. Rinologisten potilaiden elämänlaadun vuodenaikavaihtelusta ei ole tietääksemme tehty kuin yksi ainoastaan CRS-potilaita koskeva tutkimus. Rekrytoimme vuonna 2014 tutkimukseemme 301 Helsingin yliopistollisen keskussairaalan rinologisen poliklinikan potilasta ja selvitimme heidän tautispesifisen ja yleisen elämänlaatunsa neljänä eri vuodenaikana. Tutkimuspotilaiden elämänlaadussa ei ollut merkittävää vuodenaikavaihtelua. On kuitenkin huomioitava, että aineistossa oli hyvin vähän kausiallergiasta kärsiviä potilaita (2,3 % tutkimuspotilaista). Tämä rajoite huomioon ottaen voimme kuitenkin todeta, että tutkittuja elämänlaatukaavakkeita voidaan käyttää esimerkiksi leikkauksen jälkeisessä seurannassa ilman, että vuodenaikaa tarvitsisi merkittävästi ottaa huomioon. Spesifeille työperäisille sisäilma-altisteille (pienen molekyylipainon [LMW] ja suuren molekyylipainon [HMW] altisteet) altistuminen on riskitekijä kroonisen nuhan ja sivuontelotulehduksen kehittymiselle. Työperäisten altisteiden merkityksestä potilaiden rinologisiin oireisiin on kuitenkin hyvin vähän tietoa. Rinologisten potilaiden elämänlaatua ja sen yhteyttä työn altisteisiin on tutkittu pitkälti vain nuhapotilailla. Havaitsimme 177:n tutkimukseemme rekrytoidun valikoimattoman rinologisen klinikkapotilaan aineistosta, että spesifeille työperäisille altisteille altistuminen ei vaikuttanut potilaiden oireisiin työssä eikä heidän elämänlaatuunsa. Pääosa tutkimuspotilaista kuitenkin koki, että heidän oireilunsa lisääntyi töissä. Todennäköisesti heidän oireilunsa liittyikin näin ollen epäspesifeihin sisäilmaärsykkeisiin. Tutkimuksemme osoitti myös, että rinologiset sairaudet lisäävät selvästi potilaiden sairauspoissaoloja ja potilaat ovat niiden vuoksi sairauslomalla keskimäärin 7,7 päivää vuodessa. Potilaiden elämänlaatua on kartoitettu perinteisesti paperisilla lomakkeilla. Tutkimustiedon helppokäyttöisyyden ja laajempien tutkimusaineistojen kokoon saamiseksi on kuitenkin jo pitkään pyritty saattamaan kaavakkeet sähköiseen muotoon. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää, voidaanko yleistä elämänlaatua mittaava 15D-kysely siirtää sähköiseen muotoon ilman, että sillä on vaikutuksia tutkimuksen tuloksiin. Halusimme myös selvittää potilaiden kokemuksia eri lomakemuotojen välillä. Tutkimusaineistomme koostui 159:stä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan rinologisen ja otologisen poliklinikan potilaasta. Havaitsimme, että 15D-kaavake voidaan siirtää sähköiseksi versioksi ilman, että sen luotettavuus kärsii. Potilaat myös pitävät sähköisistä lomakemuodoista enemmän kuin paperisista. Vastausasteet sähköisissä kyselyissä jäivät paperisia kyselyitä matalammiksi. Nenä- ja sivuontelosairauksista kärsivien potilaiden elämänlaatu on alentunut eikä selvää vuodenaikavaihtelua havaita tässä tutkimuksessa. Rinologisten potilaiden oireilu hankaloituu töissä, mutta tämä ei liity erityisesti spesifeihin työperäisiin altisteisiin. Rinologiset potilaat ovat sairauslomalla keskimääräistä työntekijää enemmän. Rinologiset sairaudet siis rasittavat huomattavasti sekä potilasta että yhteiskuntaa

Climate and Health in Ukraine

Radomska Szkoła Wyższa w Radomiu, Poland А. Goncharenko Climate and Health in Ukraine Radom 2017 Radomska Szkoła Wyższa w Radomiu, Poland A. Goncharenko Climate and Health in Ukraine Bydgoszcz 2017 Goncharenko A. Climate and Health in Ukraine. RSW, Radom, Poland. 2017. 204 p. Bibliography of 182 items. ISBN 9781387222315. DOI http://dx.doi.org/10.5281/zenodo.885948 PBN Poland https://pbn.nauka.gov.pl/sedno-webapp/works/831196 Reviewers: dr hab. M. Napierała (Poland) dr hab. W. Zukow (Poland) The monograph analyzes the current situation of climatic conditions in Ukraine and the world. Dependencies of the state of health of the population of Ukraine in connection with climate change are indicated. The situation in the regions of Ukraine is analyzed. Cover http://welcometoua.net/about-ukraine/ukraine (access 15.12.2017). © The Author(s) 2017. This monograph is published with Open Access. Open Access This articles is distributed under the terms of the Creative Commons Attribution Noncommercial License which permits any noncommercial use, distribution, and reproduction in any medium, provided the original author(s) and source are credited. Attribution — You must attribute the work in the manner specified by the author or licensor (but not in any way that suggests that they endorse you or your use of the work). Noncommercial — You may not use this work for commercial purposes. Share Alike — If you alter, transform, or build upon this work, you may distribute the resulting work only under the same or similar license to this one. Zawartość jest objęta licencją Creative Commons Uznanie autorstwa-Użycie niekomercyjne-Na tych samych warunkach 4.0 ISBN 9781387222315 DOI http://dx.doi.org/10.5281/zenodo.885948 PBN Poland https://pbn.nauka.gov.pl/sedno-webapp/works/831196 Radomska Szkoła Wyższa w Radomiu, Polska ul. 1905 roku 26/28 26-600 Radom tel: 048 383 66 05 E-mail: [email protected] 204 p. Number of characters: 205 000 (with abstracts). Number of images: 81 x 1000 characters (lump sum) = 81 000 characters. Total: Number of characters: 286 000 (with abstracts, summaries and graphics) = 7,15 sheet publications. Content Foreword ………………………………………………… INFLUENCE OF PRESENT-DAY MANIFESTATIONS OF CLIMATE CHANGE ON HEALTH OF THE POPULATION ………………………………………….. "Ozone Holes" in the stratosphere …………………… Health effects of temperature and precipitation changes …………………………………………………. Morbidity and mortality associated with an increase in air temperature ………………………………………….. Infectious diseases and climate change and ecosystems ……………………………………………… Consequences for the seas ……………………………. Stocks of food and food of people …………………….. Influence on the health of natural disasters and raising the sea level ……………………………………. Effect on the health of the destruction of the ozone layer ………………………………………………………. Direct effect on the health of ultraviolet B-radiation …. Indirect effects on the health of ultraviolet B-radiation. Hydrometeorological observations in Ukraine ………………………………………………… Hydrometeorological Observations in the South of Ukraine …………………………………………………… MEDICAL CLASSIFICATIONS OF CLIMATE AND WEATHER ………………………………………………. TRENDS ON THE INFLUENCE OF CURRENT CONSEQUENCES OF CLIMATE CHANGE ON HEALTH OF THE UKRAINIAN POPULATION ……… Prevention of heliometreactions ………………………. Influence of emergency situations on the health of the population of Ukraine …………………………… Trends in the impact of modern manifestations of climate change on health on the example of the population of the southern regions of Odesa region … Conclusion ……………………………………………….. References ………………………………………………. 6 8 13 14 14 16 20 21 21 23 23 24 25 45 52 75 85 96 114 146 149 Foreword It is known that the effect of environmental factors include the phenomena that affect the health of the population, which at present encourages singling out of the so-called eco-dependent diseases into a separate group. However, in recent years, the problem has bee complicated by the fact that there were significant changes in the environment on the Earth, primarily due to anthropogenic technogeneous influence. As a consequence, climate changes occur and progress. The latter become one of the trends of the changing nature of our planet. Such changes, first, violate those evolutionarily conditioned connections between man and the environment. And, secondly, there are new climatic factors (qualitatively new or more intense), to which adaptation is impossible or significantly reduced. This problem is considered as one of the most important civilization modern challenges. As a consequence, there is an increase in morbidity, a decrease in life expectancy, and finally, mortality. The foregoing sets out the most important tasks for all mankind - studying the causes and predicting possible anthropogenic climate changes in order to prevent them. However, along with this, the problem arises of how to manage the consequences of climate change. In this regard, an important task is facing health care, which must eliminate or reduce the negative effects of climate change on the health of the population. Our state and domestic health care should also be ready to solve such issues. The key to this is the study and adaptation of world experience in preventing the negative impact of climate change on the health of the population of Ukraine. The author hopes that the proposed work will play a role in the preparation and solution of medical issues to neutralize possible consequences of climate change in Ukraine

Case mix, outcomes and comparison of risk prediction models for admissions to adult, general and specialist critical care units for head injury: a secondary analysis of the ICNARC Case Mix Programme Database

INTRODUCTION: This report describes the case mix and outcome (mortality, intensive care unit (ICU) and hospital length of stay) for admissions to ICU for head injury and evaluates the predictive ability of five risk adjustment models. METHODS: A secondary analysis was conducted of data from the Intensive Care National Audit and Research Centre (ICNARC) Case Mix Programme, a high quality clinical database, of 374,594 admissions to 171 adult critical care units across England, Wales and Northern Ireland from 1995 to 2005. The discrimination and calibration of five risk prediction models, SAPS II, MPM II, APACHE II and III and the ICNARC model plus raw Glasgow Coma Score (GCS) were compared. RESULTS: There were 11,021 admissions following traumatic brain injury identified (3% of all database admissions). Mortality in ICU was 23.5% and in-hospital was 33.5%. Median ICU and hospital lengths of stay were 3.2 and 24 days, respectively, for survivors and 1.6 and 3 days, respectively, for non-survivors. The ICNARC model, SAPS II and MPM II discriminated best between survivors and non-survivors and were better calibrated than raw GCS, APACHE II and III in 5,393 patients eligible for all models. CONCLUSION: Traumatic brain injury requiring intensive care has a high mortality rate. Non-survivors have a short length of ICU and hospital stay. APACHE II and III have poorer calibration and discrimination than SAPS II, MPM II and the ICNARC model in traumatic brain injury; however, no model had perfect calibration

Optimizing Cardiovascular Disease Prediction: A Synergistic Approach of Grey Wolf Levenberg Model and Neural Networks

Background: One of the latest issues in predicting cardiovascular disease is the limited performance of current risk prediction models. Although several models have been developed, they often fail to identify a significant proportion of individuals who go on to develop the disease. This highlights the need for more accurate and personalized prediction models. Objective: This study aims to investigate the effectiveness of the Grey Wolf Levenberg Model and Neural Networks in predicting cardiovascular diseases. The objective is to identify a synergistic approach that can improve the accuracy of predictions. Through this research, the authors seek to contribute to the development of better tools for early detection and prevention of cardiovascular diseases. Methods: The study used a quantitative approach to develop and validate the GWLM_NARX model for predicting cardiovascular disease risk. The approach involved collecting and analyzing a large dataset of clinical and demographic variables. The performance of the model was then evaluated using various metrics such as accuracy, sensitivity, and specificity. Results: the study found that the GWLM_NARX model has shown promising results in predicting cardiovascular disease. The model was found to outperform other conventional methods, with an accuracy of over 90%. The synergistic approach of Grey Wolf Levenberg Model and Neural Networks has proved to be effective in predicting cardiovascular disease with high accuracy. Conclusion: The use of the Grey Wolf Levenberg-Marquardt Neural Network Autoregressive model (GWLM-NARX) in conjunction with traditional learning algorithms, as well as advanced machine learning tools, resulted in a more accurate and effective prediction model for cardiovascular disease. The study demonstrates the potential of machine learning techniques to improve diagnosis and treatment of heart disorders. However, further research is needed to improve the scalability and accuracy of these prediction systems, given the complexity of the data associated with cardiac illness. Keywords: Cardiovascular data, Clinical data., Decision tree, GWLM-NARX, Linear model function