SMEs’ decision-making at the pre-internationalization phase : The interplay of causation and effectuation

The internationalization of small and medium-sized enterprises (SMEs) has been of increas-ing interest to the research community. This is due to the important role of SMEs in national economies as well as in the global marketplace. SMEs are key players in creating jobs, boost-ing digital transformation, and helping societies to achieve Sustainable Development Goals. The SME internationalization research has two popular approaches: the traditional stages models and new phenomena, such as born globals and international new ventures. The stages models, most notably the Uppsala model, involve a pre-internationalization phase. Regardless of some models created to illustrate SMEs’ activities during this phase, it remains an understudied topic. Especially the decision-making during the pre-internationalization phase has not been researched enough. This thesis aims to study how SMEs are using the two decision-making logics – causation and effectuation - when they prepare to expand op-erations to foreign markets. The theoretical framework of this thesis consists of three chapters on major theories of in-ternationalization, the pre-internationalization phase, and SME decision making. This frame-work provides the theoretical viewpoints for conducting the research and analyzing the find-ings. Specifically, the theoretical part of this thesis introduces three major theories of inter-nationalization concerning SMEs: the Uppsala model, the network theory, and the Interna-tional new ventures theory. Further, it examines the concept of pre-internationalization and what SMEs are experiencing before the expansion to foreign markets. Lastly, it discusses SME decision making concentrating on the two different but complementary logics: causation and effectuation. The research methodology selected for conducting this study is a qualita-tive, single-case study since it offers the best tool for identifying the logic behind the case firm’s decisions. This study shows that SMEs use both logics – causation, and effectuation – during the pre-internationalization phase. However, the dominant logic behind the decisions related to the upcoming internationalization is effectuation. This study proposes which of the two logics SMEs tend to emphasize in their decisions depending on the field of operations. The author identifies four categories: target markets, product and competitors, networks, and re-sources. This study shows that decisions concerning product and competitors, networks, and resources follow effectual logic. Decisions concerning target markets follow causal logic. SMEs combine the two logics in such a way that they create synergy. The managerial implications of this study are aimed especially at the decision-makers in internationalizing SMEs who have no prior experience of international operations. Besides, the findings of this study are interest-ing for scholars studying internationalization or SME decision-making

Decision-making moon-bridge : SMEs’ usage of causation and effectuation perpetually in motion

The importance of new ventures and SMEs to the economy has been at the forefront of decision-making logic research. The growth and diversity of nascent effectuation have been reported in the literature, without forgetting the effects of the traditional causal approach. Despite the general popularity of the topic, literature on the role of decision-making logic in innovation, internationalization and business relationships is rather limited. To address this gap, this paper draws on causation and effectuation theories to develop: (1) a model that describes; (1a) the interconnectedness of the decision-making logics, (1b) matters that determine the prevailing logic, (1c) focus phenomena affected by decision-making logics, and (1d) how decision-making logic influences companies' reactions to opportunities and obstacles. (2) a concept that will assist entrepreneurs in their decision-making related considerations. The results are based on an abductive multi-case study on six Finnish energy technology firms, three of which are start-ups and three are solidly established SMEs. The main data were gathered through semi-structured interviews and observations within a time period of three years. The data indicate that these two logics are not opposites and most decisions contain at least the seeds of both logics. Actually, the findings confirm that the use of absolute causation or effectuation logic is negligible, and the usage of logics are intertwined and constantly changing. The contribution is a view of the decision-maker's role, the effects of the operational context and the subject matter topic on the definition of the prevailing decision-making logic and its effects.Uusien yritysten ja pk-yritysten tärkeys taloudelle on ollut päätöksentekologiikan tutkimuksen kärjessä. Suhteellisen uuden toimintateorian (effectuation) vahvistumista ja monimuotoisuutta on kirjallisuudessa laajalti raportoitu, unohtamatta perinteisen kausaalisen (causation) lähestymistavan vaikutuksia päätöksen¬tekoon. Kuitenkin, huolimatta aiheen yleisestä suosiosta tutkimukset päätöksentekologiikan roolista innovaatioissa, kansainvälistymisessä ja liikesuhteissa on varsin rajallista. Tämän puutteen korjaamiseksi tämä tutkimus hyödyntää ”causation” ja ”effectuation” -teorioita kehittääkseen (1) mallin, joka kuvaa; (1a) päätöksentekologiikkojen keskinäistä yhteyttä, (1b) tekijöitä, jotka määrittävät vallitsevan logiikan (1c) fokusilmiöitä, joihin päätöksentekologiikat vaikuttavat ja (1d) miten päätöksentekologiikka vaikuttaa yritysten reaktioihin mahdollisuuksiin ja esteisiin. Lisäksi tutkimus hyödyntää näitä teorioita kehittääkseen (2) konseptin, joka auttaa yrittäjiä heidän päätösten tekoon liittyvissä pohdinnoissa. Tulokset perustuvat abduktiiviseen monitapaustutkimukseen kuudessa suomalaisessa energiateknologia-alan yrityksessä, joista kolme on startup-yrityksiä ja kolme vakiintuneita pk-yrityksiä. Merkityksellisin tutkimusdata kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla ja havainnoilla kolmen vuoden seurantajakson aikana. Tulokset osoittavat, että nämä kaksi logiikkaa eivät ole toistensa vastakohtia ja useimmat päätökset sisältävät molemmista logiikoista ainakin ituja. Itse asiassa havainnot vahvistavat, että absoluuttisen ”causation” tai ”effectuation” -logiikan käyttö on vähäistä ja toisiinsa kietoutuneiden logiikkojen käyttö on jatkuvassa muutoksessa. Tutkimuksen tuotos on selvä näkemys päätöksentekijän roolista sekä ympäristön, kontekstin ja itse aiheen vaikutuksista vallitsevaan päätöksentekologiikan ja näiden vaikutusten seurauksiin.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Growth trajectories of the established companies : effectuation and causation in focus

Business growth is one of the key topics of today’s entrepreneurship research. The majority of the publications related to the growth entrepreneurship focus on exploring growth among new companies, and the public economic debate targets high expectations for growth entrepreneurship by new companies and startups. Established companies are generating growth, but their potential seems marginalized in an economical discussion. It is important to consider both new and established companies when expecting new growth from companies. The main objective of this research is to enhance our understanding of the determinants that cause a growth surge among established companies after some years of consolidation. Are these companies adapting to the situation and responding to the demands of the market with their resources (effectuation), or do they follow previously determined plans and proceed toward set goals (causation). The findings indicate the usage of both effectuation and causation logics, between which effectuation appears the dominant approach. This dissertation contributes by building a model showing that causation and Chandler’s (2011) dimensions of effectuation do have an impact on firm-level innovativeness and ultimately business growth. The developed model shows that interaction between flexibility and growth is positive and significant. This study strengthens the recent findings that effectuation and causation can work simultaneously in the same company. Moreover, the results show that effectuation research has moved on from the nascent to an intermediate stage of development, and has already taken the first steps toward the mature stage, where a growing number of scholars are currently engaging in quantitative field research to study the phenomenon in its real environment.Kasvuyrittäjyys on noussut viime vuosina yrittäjyystutkimuksen yhdeksi tärkeimmäksi osa-alueeksi. Valtaosa kasvuyrittäjyyteen liittyvistä julkaisuista keskittyy uusien ja aloittavien yritysten kasvun tutkimiseen, myös julkinen keskustelu lataa kovia kasvuodotuksia nimenomaan uusille yrityksille ja startupeille. Vakiintuneet yrityksetkin tuottavat kasvua, mutta niiden potentiaali pääsee usein unohtumaan talouskeskustelussa. Tämän tutkimuksen päätavoite on lisätä ymmärrystä tekijöistä, joiden seurauksena vakiintuneet yritykset lähtevät kasvu-uralle tasaisen kehitysvaiheen jälkeen. Tarkennettuna, tapahtuuko kasvupyrähdys toimimalla tilanteen ja kysynnän mukaisesti ja vastaamalla markkinoiden vaatimuksiin olemassa olevilla resursseilla, vai onko kasvu pikemminkin seurausta tehtyjen strategisten suunnitelmien noudattamisesta. Tulokset osoittavat sekä tilanteen mukaisen toiminnan logiikan toteuttamisen että strategian noudattamisen vaikuttavan näiden yritysten kasvuun. Hallitsevana logiikkana tutkituissa pk-yrityksissä näyttäisi esiintyvän tilanteen mukainen toiminta. Tämän väitöskirjan osuus tieteelliseen keskusteluun on rakennettu malli, joka osoittaa, että strategian noudattaminen ja joustavuus vaikuttavat yrityksen innovaatiotoimintaan ja sen myötä liiketoiminnan kasvuun. Toinen kehitetty malli osoittaa, että joustavuuden ja yrityskasvun välinen vuorovaikutus on myönteinen ja merkittävä. Tämä tutkimus vahvistaa viimeaikaisia havaintoja siitä, että tilanteen mukainen toiminta ja suunnitelmallisuus voivat toimia samanaikaisesti samassa yrityksessä. Lisäksi tulokset osoittavat, että tilanteen mukaisen toiminnan (effectuation) tutkimus on tutkimussuuntauksena siirtynyt alkukehitysvaiheesta välivaiheeseen ja ottanut jo ensimmäiset askeleet kohti kypsää tutkimusvaihetta, jossa tutkimukselle ominaisia tunnustekijöitä ovat kvantitatiiviset tutkitusmenetelmät ja ilmiön tutkiminen todellisessa tapahtumaympäristössä.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Creating New Ventures: A review and research agenda

Creating new ventures is one of the most central topics to entrepreneurship and is a critical step from which many theories of management, organizational behavior, and strategic management build. Therefore, this review and proposed research agenda is not only relevant to entrepreneurship scholars but also other management scholars who wish to challenge some of the implicit assumptions of their current streams of research and extend the boundaries of their current theories to earlier in the organization’s life. Given that the last systematic review of the topic was published 16 years ago, and that the topic has evolved rapidly over this time, an overview and research outlook are long overdue. From our review, we inductively generated ten sub-topics: (1) Lead founder, (2) Founding team, (3) Social relationships, (4) Cognitions, (5) Emergent organizing, (6) New venture strategy, (7) Organizational emergence, (8) New venture legitimacy, (9) Founder exit, and (10) Entrepreneurial environment. These sub-topics are then organized into three major stages of the entrepreneurial process—co-creating, organizing, and performing. Together, the framework provides a cohesive story of the past and a road map for future research on creating new ventures, focusing on the links connecting these sub-topics

The role of causation, effectuation and bricolage in new service development processes

This thesis examines the role of different types of entrepreneurial cognitive logics—namely causation, effectuation, and bricolage (CEB)—in new service development (NSD) processes within a new venture. To understand how entrepreneurial cognitive logics are used in the NSD process, I adopt a process research approach to study how service comes to be within a new venture in the healthcare industry. My research employs a range of methods between 2013 and 2017, including observation, interviews, and document analysis. Within current NSD models, means are not considered as part of processes which lead to new services; instead, the NSD process is assumed to start with a conscious intent to create a new service. My research has identified that NSD processes are often means driven and that the service developers ask themselves means-driven questions considered to represent effectuation logic. Hence, I shift the attention of NSD research from stable and resource-rich environments to dynamic and resource-constrained ones. As a result, I suggest that effectuation and bricolage are key perspectives in understanding NSD in uncertain and resource-scarce environments. In doing so, I challenge the predominantly causation-based formal and linear NSD stage model typically proposed in existing research. The findings show how CEB logics interplay and shift in a complex manner over time. Situational triggers, resource position, and unanticipated consequences, along with actor-dependent responses to internal and external influences, add to the complexity of how CEB logics interplay and shift over time. Furthermore, researching CEB logics on individual, team, and organisational levels reveals that the different logics may also cause conflict, thus leading not only to positive outcomes but also to frustration and tensions within the new venture

Internationalization of online service providers: networks perspective

The study examines the internationalization process of online service providers in terms of network. Online service providers (OSPs) depend on digital delivery over the internet, thus, undertaking internationalization faster than traditional firms. The literature describes such phenomenon as ‘born global’ also means that OSPs can overcome geographical borders easily. Network theory emphasized the importance of pre-existing knowledge and network relationships of the entrepreneur both business and social. That drives OSPs to the new markets in more efficient, less risky and faster way. This study also reveals the trust-building aspect of networks as well as the role of strong and weak ties in the internationalization process. The technologically complex nature of online services and the importance of building local network relationships could explain why the case company used a controlled mode of entry. World wide web provides new ways and tools to build relationships, thus giving the chance for individuals to have a larger number of network relationships. Social media such as LinkedIn or Facebook create a base with useful and easily reachable contacts, which could facilitate internationalization of OSPs. All in all, this study contributes to the existed researches and demonstrates the internationalization process of recently launched international start-ups providing services through online channels

The commercialization process of high technologies : case studies of high technologies from ICT, cleantech and life sciences industries

Commercialization of high technologies refers to a process that transforms radical and disruptive innovations into consumable products, services and solution packages. This process generates returns on research and development investments, employs highly educated people, empowers semi-skilled persons and makes business enterprises prosperous and sustainable. Hence, this study investigated the commercialization process purposely to provide in-depth knowledge of it. The study aimed to investigate how high technologies are commercialized, especially in ICT, Cleantech and the Life Sciences industries to provide a better understanding of the commercialization process. This understanding is essential due to the increase in new high technologies and rapid changes in these industries. The study employed a case study research method to achieve its goal. It used interviews, an online survey, observations and documentary for data collection, and content and thematic methods for data analysis. It used primary and secondary data that were collected between 2012 and 2017. Its participants represented stakeholders of the above-mentioned industries. The participants mostly came from Finland, but some came from other European countries. The study found that the commercialization process models are rooted in the Technology Acceptance Model (TAM), Unified Theory of Acceptance and Use of Technology (UTAUT), Stage-gate, Effectuation, Bricolage and Lean Start-up theoretical frameworks. Similarly, it found that the process makes use of a mixture of linear and non-linear logic. Additionally, it found that the commercialization process starts during the pre-innovation phase and continues after the innovation’s marketing phase, and that commercialization activities must be performed in parallel (simultaneously). Most interestingly, the study revealed that digitalization has changes on the commercialization process. Based on the findings, the study proposed a new model for commercializing high technologies in the above-mentioned industries; a framework termed the “Integrative Commercialization Process” (ICP). The model was built on theories, theoretical frameworks and models of the innovation process, New Product Development (NPD), Entrepreneurship, Spinoff, Transfer of Technology (TOT) and Marketing. Similarly, the model was built on the context of ICT, Cleantech and the Life Sciences. Hence, the study offered insights into the theoretical frameworks of the innovation, the NPD, Spinoff and marketing fields. Furthermore, the study provided practical insight for the stakeholders of the aforementioned industries, especially potential entrepreneurs (e.g., scientists and engineers), technology entrepreneurs, entrepreneurship educators, commercialization practitioners, universities and research institutes and companies. Therefore, this study makes contributions to the theory and practice of commercialization.Korkean teknologian kaupallistamisella viitataan prosessiin, jossa radikaalit ja disruptiiviset innovaatiot kehittyvät kulutettaviksi tuotteiksi, palveluiksi tai ratkaisuiksi. Kaupallistaminen tuottaa vastinetta tehdyille investoinneille, työllistää koulutettuja ihmisiä sekä luo menestyvää ja kestävää liiketoimintaa. Tässä väitöskirjassa on tutkittu kaupallistamisprosessia ja tuotettu syvällisempää uutta tietoa siitä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millä tavoin korkean teknologian kaupallistaminen tapahtuu, erityisesti ICT-, Life Sciences-, sekä Cleantech – aloilla sekä tuottaa parempaa ymmärrystä kaupallistamisprosessista näillä aloilla. Näillä teknologianaloilla kasvu on nopeaa ja isoja muutoksia tapahtuu jatkuvasti. Korkean teknologian kasvavasta merkityksestä ja nopeista muutoksista johtuen näiden alojen kaupallistamisprosessin ymmärtäminen on erittäin tärkeää. Tutkimus on toteutettu tapaustutkimuksena. Tutkimusaineistoa on kerätty haastatteluin sekä kyselytutkimuksen, dokumenttiaineiston ja havainnoinnin keinoin. Tutkimusaineisto on analysoitu sisältöanalyysin sekä temaattisen analyysin avulla. Primäärinen ja sekundäärinen tutkimusaineisto on kerätty ajanjaksolla 2012-2017. Tutkimukseen informantit ovat yllämainittujen alojen edustajia. Suurin osa informanteista oli Suomesta, mutta joitakin osallistujia oli myös muista Euroopan maista. Tehdyn tutkimuksen perusteella kaupallistamisen prosessi pohjautuu Technology Acceptance-malliin (TAM), Unified Theory of Acceptance and Use of Technology (UTAUT) -teoriaan, sekä Stage-gate-, Effectuation-, Bricolage-, ja Lean Start-up -viitekehyksiin. Samoin tutkimuksessa havaittiin, että prosessi on yhdistelmä lineaarista ja epälineaarista logiikkaa. Lisäksi havaittiin, että kaupallistamisprosessi alkaa jo ennen innovaatiovaihetta, jatkuu vielä innovaation markkinointivaiheen jälkeen sekä edellyttää eri kaupallistamisaktiviteettien samanaikaista toteuttamista. Mielenkiintoista on, että digitalisaatio muuttaa kaupallistamisprosessia. Tutkimustuloksiin perustuen, tutkimus esittää uuden mallin korkean teknologian kaupallistamiseksi edellä mainituilla toimialoilla: ”Integrative Commercialization Process” (ICP). Tämä malli perustuu teorioihin, teoreettisiin viitekehyksiin sekä innovaatioprosessin malleihin: uuden tuotteen kehittämisprosessi (New Product Development, NPD), Yrittäjyys (Entrepreneurship), Spinoff-prosessi, teknologiansiirto (Transfer of Technology, TOT) ja markkinointi (Marketing) Malli on rakennettu ICT-, Cleantech- sekä Life Science-alan konteksteissa ja se tarjoaa uusia näkökulmia innovaatioiden teoreettisiin viitekehyksiin, uuden tuotteen kehittämisprosessiin, spinoff-toimintaan sekä markkinointiin. Lisäksi tutkimus tarjoaa käytännön tietoa yllämainittujen alojen sidosryhmille, erityisesti potentiaalisille yrittäjille (esimerkiksi tutkijat ja insinöörit), teknologiayrittäjille, yrittäjyyden kouluttajille, kaupallistamisen asiantuntijoille, yliopistoille, tutkimuslaitoksille ja yrityksille. Tämä tutkimus tuottaa kontribuutiota niin kaupallistamisen tieteelliseen keskusteluun kuin käytäntöön

Developing brand identities for international new ventures under uncertainty : Decision-making logics and psychic distance

While many models describe efforts to build brand identity, none specifies the brand identity development for small firms facing uncertainty, such as rapidly internationalizing international new ventures. By examining four such case firms informed by interviews and archival data spanning five years, this study identifies three brand identity development states: unbranded, sporadically branded, and focused branded international new ventures. Brand values, brand personality, and brand relationships are critical brand identity dimensions that manifest in the three states. A related model and propositions help explicate how uncertainty owing to psychic distance moderates the impact of decision-making logics on brand identity development. We show how the role of decision-making logic affects the prominence given to different dimensions of brand identity in the developmental states. Moreover, we reveal the associated change and state mechanism allowing for the rapid advancement of brand identity states in international new ventures.© 2021 The Authors. Published by Elsevier Ltd. This is an open access article under the CC BY license (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/).We acknowledge the financial support received from the Foundation for Economic Education, Yksityisyrittäjäin Säätiö (Private Entrepreneurs’ Foundation), and Business Finland.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Effectuation as a Framework for Organizational Partnership Building : Making a structure from apparently unstructured behaviour

Tässä väitöskirjassa tutkitaan, miten effektuaatio ilmenee yritysten kumppanuuspäätösten tekemisessä ja miten effektuaation avulla voi selittää kumppanuuksiin liittyviä, strategiaperusteisia aktiviteetteja erilaisissa tilanteissa. Kumppanuuksien oletetaan olevan tämän päivän liiketoiminnan keskeisiä menestystekijöitä, ja myös tutkimuksissa niitä on käsitelty runsaasti erilaisista näkökulmista. Effektuaatio ja kausaatio ovat yrityksen päätöksentekoon liittyviä, pääperiaatteiltaan vastakkaisia prosessipiirteistöjä. Kausaatio luonnehtii suunnitteluloogisia lähestymistapoja, joissa liiketoimintapäätökset tehdään perustuen ennustedataan, tarkasti määriteltyyn tavoitteeseen sekä näistä johdettuun, ennalta valmisteltuun suunnitelmaan. Effektuaation peruspiirteisiin kuuluu liiketoimintamahdollisuuksien luominen kokeilujen, käytettävissä olevien resurssien hyödyntämisen, ja dynaamisten kumppanuuksien kautta. Ennalta määriteltyjen tavoitteiden sijasta ne syntyvät effektuaalisten prosessien tuotteena. Effektuaation oletetaan dominoivan sellaisissa tilanteissa, joissa yrityksen toimintaympäristöä luonnehtii erityisen suuri epävarmuus. Tällainen tilanne on tyypillisesti esimerkiksi yritystoiminnan alkuvaihe, mutta myös muut liiketoiminnan tai markkinan muutokset, joissa keskeisiin liiketoiminta-artefaktoihin (esim. liiketoimintamalli, tarjooma, asiakkaat) liittyy erityisen paljon muutoksia. Tutkimuksen tavoite oli sekä vahvistaa effektuaation teorian perusrakenteita että tuottaa uutta ymmärrystä kumppanuuksien muodostamiseen niissä tilanteissa, joissa effektuaalisen päätöksenteon odotetaan ilmenevän voimakkaana. Tutkimus kohdistuu suomalaisiin ohjelmistoyrityksiin, ja se toteutettiin neljän yrityksen tapaustutkimuksena, jossa haastateltiin yritysten avainpositioissa työskentelevät henkilöt. Haastatteluaineisto analysoitiin effektuaatioteoriaa vasten, pyrkien vahvistamaan sitä. Lisäksi aineisto analysoitiin etsien siitä sellaista uutta tietoa kumppanuksien muodostamisesta, jota effektuaation avulla voitaisiin selittää ja tutkia lisää. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että effektuaatio on havaittavissa päätöksenteon rakenteena vaikuttaen voimakkaasti myös kumppanuuspäätösten tekemiseen. Tulokset syventävät aikaisempaa ymmärrystä effektuaation ja kumppanuuksien yhteydestä, ja kuvaavat erityisesti effektuaatioon liittyvän kumppanuusajattelun erityispiirteitä. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu kumppanuuksien voivan kuulua sekä effektuaatioon että kausaatioon, mutta eroja näihin kahteen liittyvässä kumppanuusajattelussa ei ole juurikaan tutkittu aiemmin. Tulokset tuottavat uutta tietoa myös effektuaation ja kausaation yhteistyöstä, ja selkeyttävät näiden kahden roolia keskenään erilaisina, mutta tilannekohtaisesti hyödyllisinä päätöksenteon tapoina. Tutkimuksen tuloksena syntyi myös alustava malli kumppanuuksien muodostamisen erilaisista arkkityypeistä. Arkkityypit kuvaavat avainmuuttujien kautta neljä erilaista kumppanuuskäyttäytymisen mallia, ja tarjoavat vaihtoehtoisen tavan lähestyä kumppanuuksien rakentamista tulevissa tutkimuksissa. Tutkimustuloksista on hyötyä myös käytännön johtamistyölle: effektuaation ymmärtäminen ja toteuttaminen suunniteltuna käytäntönä voi auttaa saavuttamaan sille spesifejä hyötyjä, kuten laajempaa innovaatiopotentiaalin havaitsemista, nopeampaa ympäristöstä nousseiden mahdollisuuksien liiketoimintakelpoisuuden testaamista sekä tarkoituksenmukaisempia, tasapainoisempia kumppanuuksia. Tulosten perusteella tulevissa tutkimuksissa olisi hyödyllistä mm. tarkastella kumppanuuksien solmimisen taustatekijöitä effektuaalisen logiikan vallitessa yhä pidemmälle ja jatkaa tässä tutkimuksessa esitellyn arkkityyppimallin iteratiivista kehittämistä yhä tarkemmaksi.This doctoral thesis aims to discover how effectuation appears in organizational partnership building. The research also aims to explore how contextual factors affect partnership building, and how effectuation may help to explain contextually different partnership-building acts. Partnerships are currently considered as crucial success factors in all industries. A vast literature base exists that approaches partnerships from various viewpoints. Effectuation and causation are two contrasting processes regarding decision making in organizations. Causation is coherent with planning approaches that are founded on finding opportunities, conducting predictions and pre-defined goals. Effectuation is coherent with learning/adaptive approaches and is characterized by experimentation, creating opportunities by utilizing the contingencies and resources at hand, and dynamic partnerships. Rather than pursuing pre-defined goals, the goals emerge as an output of an effectual process. Effectuation is linked to business settings that are characterized by a high level of uncertainty. Such settings are typical of start-up companies but may occur for established companies as well. The objectives of this research were to strengthen and confirm the effectuation theory in the context of partnership building and to form new knowledge on partnership building particularly under the dominance of effectuation. The research was conducted as a comparative case study of four firms operating in Finnish software companies. The collected data, mostly based on interviews of top management, was analysed through the lens of effectuation theory. Furthermore, the data was also analysed in an open-ended way to enable new findings on effectual partnership building. The findings of this research indicate that effectuation is strongly detectable in partnership-building acts in particular contexts. The findings deepen prior knowledge of the connection between effectuation and partnership building, particularly describing the special characteristics of effectual partnership building. Prior research has provided empirical evidence of partnership orientation in both the effectual and causal approaches. However, the differences in these two partnership-building processes have not been very comprehensively covered in the prior literature. The results of this thesis also contribute to the co-existence and interplay of effectuation and causation. The research clarifies the roles of these two processes as different, yet effective partnership-building approaches when utilized in an appropriate situation. As a result of this research, a suggested model of partnership-building archetypes was formed. These archetypes illustrate four different partnership-building profiles, defined by certain key variables. Although the model is preliminary, it may be useful in outlining future research attempts on effectuation and partnership building. The model contributes to practical management work as well: understanding effectuation helps companies to attain the unique benefits that effectuation may provide. Such benefits include higher sensitivity for innovations, lower costs for testing the viability of new business ideas, and overall more relevant and sustainable partnerships. The research suggests further research avenues for deepening the understanding on the contextual factors that affect partnership building. Furthermore, the iterative refining of the presented model of partnership-building archetypes is proposed

Effectual framework for supporting sustainable entrepreneurship with development cooperation: case study of Mozambique

This thesis aims to develop a new framework for better supporting sustainable entrepreneurship with development cooperation. The thesis first presents the context of development cooperation. Global (OECD-DAC members) official development assistance expenditures amounted to 125.6 billion USD (0.29 % of GNI) in 2012. Finland used slightly over 1 billion EUR (0.53 % of GDP) for official development assistance in 2012. Development cooperation is often performed through programmes and projects which are designed utilising the Logical Framework Approach (LFA). Sustainable development is viewed to consist of environmental, social and economic dimensions. A commonly cited definition for sustainable development is that of the UN World Commission "Brundtland Report". One view of sustainability by Turner is that in the concept of "strong sus-tainability" the three dimensions are not interchangeable. In addition, the environmental dimen-sion sets the outer limit for sustainability. Sustainable entrepreneurship aims to create environmental, social and economic value. One en-trepreneurship theory is the effectuation theory by Sarasvathy, according to which expert entre-preneurs start from the means they control and think what they can accomplish with those means instead of defining a final goal and the most suitable path to get to that goal. The theoretical frame of reference of this thesis assumes both development cooperation and sustainable entrepreneur-ship have a common objective of supporting sustainable development and are thus complemen-tary. The empirical section of the thesis includes inductive research for developing a framework for supporting sustainable entrepreneurship with development cooperation through a case study of Mozambique. Mozambique in South-Eastern Africa is one of Finland's long-term development cooperation partners. The empirical research included field observations, archival research at the Ministry for Foreign Affairs of Finland and expert interviews. "Aid for Entrepreneurship (AfE)" is proposed as a new development cooperation category sepa-rate from "Aid for Trade (AfT)" and "aid for infrastructure development". This thesis also intro-duces a new effectual framework for supporting sustainable entrepreneurship with development cooperation. The framework was named "Sustainable Effectuation Framework Approach (SEFA)" and is a management tool comparable to the LFA used by development aid agencies worldwide. The inability to field test the newly developed SEFA was a limitation of the research. Suggestions for further research also include developing measurement tools and indicators for holistic value creation and evaluation of holistic value creation opportunities