Emerging technologies and the teaching profession: Ethical and pedagogical considerations based on near-future scenarios

Will today’s emerging technologies impact the teaching profession in the future? Which parts of the teaching tasks or learning processes could be substituted, enhanced and transformed through automatisation, algorithms and machines? To help educational stakeholders with strategic reflection and anticipatory thinking, eight future-oriented scenarios are outlined using foresight methods. The aim of the scenarios is to see the future as something to shape. These near-future scenarios aim to solve a number of problems that educators of today say prevent them from delivering quality education and training. They take place in classrooms, lecture halls, training centres and digital learning environments in which emerging technologies could be used to support educators in their profession. Key challenges emerging from the scenarios relate to ethical considerations (e.g. balance between human autonomy and machines, datafication of education, pedagogical models) and the evolving competence requirements of teaching professionals. At the end of the report, a number of insights for policy reflection are raised. They aim to prompt the need today to discuss the future role of emerging technologies in education and training, and their impact on the teaching profession.JRC.B.4-Human Capital and Employmen

Spontaania vuorovaikutusta kohti: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus alakoulun opettajan tavoista tukea autismikirjon oppilaan vuorovaikutusta

Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin alakoulun opettaja voi tukea autismikirjon oppilaan vuorovaikutusta sekä opettajan että toisten oppilaiden kanssa. Autismin kirjo on laaja ja autismikirjon oppilaat pyritäänkin inkluusion mukaisesti sijoittaa alakoulussa yleisopetukseen tavalliseen luokkaan. Autismikirjon piirteisiin kuuluu erityisesti vaikeudet sosiaalisissa tilanteissa ja kommunikaatiossa. Yleisopetuksessa oppilas on tekemisissä niin opettajan kuin neurotyypillisten ikäistensä oppilaiden kanssa, jolloin vuorovaikutuksen rooli osana luokkayhteisöä korostuu. Alakoulun opettaja pystyy tukemaan autismikirjon oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittymistä, mutta tämä vaatii tietoa autismikirjosta. Tämän tutkimuksen aineisto kerättiin syksyllä 2022 neljästä tietokannasta ja se sisältää seitsemän suomalaista tutkimusartikkelia liittyen alakoulun autismikirjon oppilaiden vuorovaikutuksen tukemiseen. Suurin osa tutkimuksista oli suoritettu erityisopetusluokissa tai autismipienryhmissä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla, jossa aineisto koodattiin ja teemoiteltiin niin, että aineistosta muodostui viisi pääluokkaa. Pääluokiksi aineistosta muodostui rutiinit, spontaanit ja itsenäiset vuorovaikutustilanteet, verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä, apumateriaali sekä responsiivisuus. Nämä keinot osoittautuivat olevan vuorovaikutusta tukevia toimia, mutta ne voivat myös estää spontaanin vuorovaikutuksen syntymistä, jos opettaja ei pyri keinoilla haastamaan oppilaan vuorovaikutustaitoja. Rutiinit ja materiaalit voivat toimia pohjatukena kommunikaatiolle, mutta oppilaan mahdollisuus tilanteiden vaihtelevuuteen, itselle sopivaan kommunikaatiotapaan ja oma-aloitteisuuteen vievät vuorovaikutusta spontaanimpaan suuntaan. Autismikirjon oppilaiden kanssa työskentelemiseen ei ole valmiita ratkaisuja, ja opettajan hiljainen tieto ja keräämä kokemus auttavat opettajaa tukemaan oppilasta yksilön tarpeiden mukaisesti. Tämä tutkimus osoittaa, että autismikirjon tutkimus Suomessa on vielä hyvin suppeaa, ja olisikin tarvetta tutkia, kuinka autismikirjon oppilaan vuorovaikutuksen tukeminen yleisopetuksessa toimii. Näin oppilaat saisivat tarvitsemaansa tukea, ja alakoulun opettajat kattavampaa tietoa autismikirjon oppilaiden kanssa työskentelystä

The impact of the COVID-19 pandemic on the learning and wellbeing of secondary school students: a survey in Southern Europe

The transition from the traditional model of learning and teaching to full online mode had to be implemented in many countries, in an extremely short time, as the 2020-2021 school year was in mid-stream. Secondary education, which includes students in the age range of 12-18, faced many challenges in this rapid change, as many research studies have shown. Researchers raise questions regarding the readiness of the secondary education community to transition to fully online learning. The pilot study reported in this paper deals with the impact of the transition to online learning on secondary schools in southern European countries. More specifically, this paper presents the results of a literature survey and an empirical survey using an online questionnaire which captured non-traceable responses from secondary schools that, voluntarily and anonymously, completed the questionnaire. The questions were mainly closed, with some open-ended questions for students to fill in. The study also aims to capture data on the socio-economic dimension, accessibility/ availability of the necessary technologies that enable online learning, as well as the families’ employment status and their ability to support students. A total of 90 students participated (62% female, 28% male) from three Mediterranean countries. The students’ perspectives as seen by the students themselves along with the difficulties and the issues they faced are compared and contrasted. This investigation offers a pedagogical and socio-technical analysis and highlights the needs for wellbeing as well as quality learning and teaching in the new social distance reality