Semantic discovery and reuse of business process patterns

Patterns currently play an important role in modern information systems (IS) development and their use has mainly been restricted to the design and implementation phases of the development lifecycle. Given the increasing significance of business modelling in IS development, patterns have the potential of providing a viable solution for promoting reusability of recurrent generalized models in the very early stages of development. As a statement of research-in-progress this paper focuses on business process patterns and proposes an initial methodological framework for the discovery and reuse of business process patterns within the IS development lifecycle. The framework borrows ideas from the domain engineering literature and proposes the use of semantics to drive both the discovery of patterns as well as their reuse

Luokanopettajien käsityksiä ilmiöpohjaisesta opetuksesta

Tiivistelmä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 tuodaan esille velvoite toteuttaa opetuksessa vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa. Yksi tapa toteuttaa monialainen oppimiskokonaisuus on ilmiöpohjainen opetus, joka on käsitteenä noussut esille vuosien 2007–2008 välisenä aikana. Ilmiöpohjaisuudella viitataan pedagogiseen lähestymistapaan, jossa yhdistetään eri oppiaineita ja pyritään rakentamaan syvällinen ymmärrys tutkittaessa todellisen maailman ilmiötä. Ilmiöpohjaisessa oppimisessa tärkeää on oppilaan aktiivinen rooli ja aito toimijuus. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää luokanopettajien käsityksiä ilmiöpohjaisesta opetuksesta. Näkökulma tutkimuksessa on luokanopettajien käsityksissä ja heidän tavoissaan toteuttaa ilmiöpohjaisia oppimiskokonaisuuksia. Tutkimus on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin fenomenografisella tutkimusotteella. Fenomenografia pyrkii selvittämään, kuinka ympärillä oleva maailma tulee esille ja rakentuu ihmisen tietoisuudessa. Jokainen ihminen rakentaa omanlaisensa käsityksen tietystä, samasta ilmiöstä. Tässä tutkimuksessa ilmiönä on ilmiöpohjainen opetus ja tutkimuksen kohteena on luokanopettajien käsitykset aiheesta. Tutkimuksen empiirinen osio toteutettiin kyselylomakkeen avulla. Kysely julkaistiin talven 2015–2016 aikana kahdella internetissä olevalla foorumilla, ja sen lisäksi se lähetettiin sähköpostitse joukolle opettajia. Kyselyyn vastasi yhteensä 11 luokanopettajaa. Luokanopettajien kokemukset ilmiöpohjaisesta opetuksesta vaihtelivat melko paljon. Osa oli opettanut ilmiöpohjaisesti kahden oppimiskokonaisuuden verran, kun taas osalla kokemusta oli kertynyt jopa 25 kokonaisuuden verran tai opetus tapahtui pääosin ilmiöpohjaisuuteen perustuen. Tutkimustuloksista nousee monia hyödyllisiä näkökulmia ilmiöpohjaisuuteen liittyen. Tutkimustuloksista ilmenee, että luokanopettajien käsitykset ilmiöpohjaisuudesta vastasivat suhteellisen hyvin tutkimusta varten kerättyä teoreettista viitekehystä. Tämä ei kuitenkaan näkynyt aina käytännössä, sillä luokanopettajien tavoissa toteuttaa ilmiöpohjaista opetusta oli välillä eroavaisuuksia tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen kanssa. Eroavaisuuksia ilmeni muun muassa oppimiskokonaisuuksien kestoissa sekä oppilaiden osallistamisessa oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun. Oppilaan rooli nähtiin oppimiskokonaisuuksissa aktiivisena toimijana, mutta tämä ei toteutunut läheskään aina vielä kokonaisuuksien suunnittelussa. Haasteena ilmiöpohjaisessa opetuksessa nähtiin erityisesti arvioinnin toteuttaminen, oppilaiden aito osallisuus sekä ajankäyttö. Sen sijaan ilmiöpohjaisen opetuksen eduiksi nähtiin oppimisen ilo, mielekkyys ja kokonaisvaltaisuus

Multidisciplined Individuals: Defining the Genre

Much of literature is predicated upon the assumption that learning occurring inside the workplace is related to developing expertise associated with the tasks for which the individual is employed and has a background in. This research investigates those individuals who acquire expertise in other disciplines and how the application of that additional expertise changes and enhances the individual and the organisation. By combining perspectives across the disciplinary boundaries and developing multidisciplinary expertise, these individuals demonstrate better methods of achieving business objectives, leading to faster, more imaginative solutions, more frequently, and with significantly less effort. The literature review commenced with defining “multidisciplinary” before addressing communities that cluster around disciplines such as professional societies and Communities of Practice, Aspects of organisational, team and “learning by participation” (Ashton, 2004) literature were also considered. The study took an inductive approach using an ethnographical perspective to data collection and analysis to achieve its aim of determining the existence of multidisciplined individuals and how they acquire additional disciplines. The study used interviewing as its primary method yielding both qualitative and quantitative data from a cross sectional sample set inside a medium sized oil and gas consultancy offering technical and management advice. The disciplines inside the case organisation were mapped to ascertain boundaries where the richest learning opportunities lie. Measuring learning across the disciplines confirmed the existence of multidisciplined individuals with evidence pointing towards the integrated multidisciplined team being the ideal learning environment. The study was able to use Threshold Concepts (Meyer and Land, 2003) to demonstrate the multidisciplinary individual development process. Moreover, having examined the social interaction learning processes the potential negative impacts of Communities of Practice in encouraging this type of multidiscipline approach was highlighted. The study concluded that developing multidisciplined individuals was worthwhile but required organisations to be willing to provide the appropriate platform for such learning by more adventurous individuals who held the appropriate underlying abilities required by the additional discipline (s)