United Nations forest policy: does bioenergy matter?

Este trabajo focaliza en la agenda del Comité Forestal de la Organización de las Naciones Unidas para la Alimentación y la Agricultura durante 2009 y 2010 para saber por qué la bioenergía no tuvo relevancia en dichas reuniones. Sostengo que esto se debió a un cambio de prioridades producido en 2009. La bioenergía y el cambio climático estuvieron presentes como temas de agenda en reuniones previas del Comité Forestal, mientras que el sector forestal de la FAO impulsaba bilateralmente el desarrollo de la bioenergía. Esta situación cambió en 2009. El cambio climático pasó a predominar en las prioridades de sus miembros y el proyecto de promover a la bioenergía continuó desarrollándose a través de acciones bilaterales de este organismo internacional.Este trabalho centra-se na agenda do Comitê Florestal da Organização para a Alimentação e a Agricultura, em 2009 e 2010, para descobrir porque a bioenergia não tinha relevância nessas reuniões. Defendo que isso se deve a uma mudança nas prioridades que ocorreu em 2009. A bioenergia e as mudanças climáticas estavam presentes como itens da agenda de reuniões anteriores da Comissão de Silvicultura, enquanto a florestal FAO bilateralmente impulsionou o desenvolvimento da bioenergia. Isso mudou em 2009. A questão da mudança climática se tornou dominante nas prioridades dos seus membros e do projeto para promover a bioenergia e continuou a se desenvolver por meio de ações bilaterais desta organização internacional.Fil: Lorenzo, Cristian A.. Consejo Nacional de Investigaciones Científicas y Técnicas. Centro Austral de Investigaciones Científicas; Argentin

ROMANIA'S ENERGY POTENTIAL OF RENEWABLE ENERGIES IN THE CONTEXT OF SUSTAINABLE DEVELOPMENT

The concept of \"sustainable development\" and the necessity for its realization has gone a long way in order to be unanimously accepted. Over time many authors have written about the problem regarding resources depletion, about the effects of pollution and their economic, ecological and social aspects of it. From the observation of the pollution phenomenon and its implications and until this problem has been acknowledged and accepted by a large number of people this problem has been extensively described by various authors be they economists, ecologists, biologists or psychologists and discussed at multiple conferences conducted in order to find a solution to this problem. In the last century, the use of fossil fuels (coal, gas, oil) has had disastrous effects, catastrophic even on the environment, greater than any human activity in history. Among these effects we can enumerate: global warming, the emergence of acid rains, thinning of the ozone layer, etc. In consequence, the use of alternative energy resources becomes imminent for the today world. Among these resources we can include the sun, the wind, geothermal water, biomass, water, etc., which have the capacity to generate alternative energy namely solar energy, wind energy, hydro energy, wave energy, geothermal energy, bioenergy (biofuels), biodiesel, etc. that have the as purpose the reduction of the thermal, radioactive and chemical pollution anywhere on the globe. Renewable energy sources are largely indigenous; they are not based on the future availability of conventional sources of energy, and natural or predominantly decentralized makes that the respective economy to be less vulnerable in front of the supply with volatile energy. Therefore, they constitute a key element of a sustainable energy future. This paper is meant to highlight the need for achieving a sustainable development both in terms of the problem that humanity faces which threatens the entire ecosystem and namely the environmental pollution as well as the depletion of the conventional resources that are highly polluting, highlighting the energy potential that renewable energy resources Romania has. This issue will be extensively discussed in the thesis entitled \"The necessity and importance of sustainable development of Romania. Case study on the use of renewable energies for heating the population in the western part of Romania" which I intend to realize and support at The West University of Timisoara, Faculty of Economics and Business Administration, under the guidance of Professor Doctor Laura Cismaș.Sustainable development, solar energy, geothermal energy, biomass, wind energy

Orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointi, levittäminen ja annostelu

Biolaitokset käsittelevät huomattavia määriä biomassoja ympäri vuoden, mutta niistä jalostettavien lannoitevalmisteiden käyttö on mahdollista vain kasvukauden aikana. Tuotteiden varastointi valmistuksesta käyttöön on biolaitoksille ongelma ja toisaalta niiden varastointi on ongelma myös viljelijöille. Hankkeen tavoitteena oli saada tietoa orgaanisten maanparannusaineiden patteroinnista syntyvistä valumista ja selvittää keinot, joilla mahdollinen ympäristönkuormitus voidaan estää. Orgaanisten maanparannusaineiden kuljetukseen liittyy kiinteänä osana kuormaus ja purku sekä varastointi, joka tapahtuu täysin eri tavoin kiinteiden tai nestemäisten materiaalien kohdalla. Ympäristön kannalta kestävä mutta kustannuksiltaan kohtuullinen peltopatterointi ja logistiikka vaativat selvitystyötä ja malliratkaisujen tarjoamista yleiseen käyttöön. Orgaanisten lannoitevalmisteiden oikeista levitystekniikoista ja oikeasta annostelusta viljelykäytössä on ollut epäselvyyttä. Tarvittiin tietoa eri levityslaitteiden soveltuvuudesta orgaanisille lannoitevalmisteille ja ohjeita laitteiden oikeista säädöistä. Orgaanisten tuotteiden käyttömäärää rajoittavat yleensä nitraattiasetuksen kokonaistypen levitysraja 170 kg/ha, jos raaka-aineena on yli 10 % lantaa, ja ympäristökorvauksen fosforilannoitusrajat, jos tila kuuluu siihen. Joskus käyttömäärää on voinut rajoittaa lannoitevalmistelain haitallisten metallien hehtaarikohtainen kuormitusraja. Liukoisen typen tarkka annostelu on erittäin tärkeää hyvän sadon määrän ja laadun kannalta. Liukoisen typen määrän ja sen käyttökelpoisuuden vaihtelu orgaanisissa lannoitevalmisteissa tuovat suuria haasteita oikean annoksen ja riittävän hyvän levitystasaisuuden saavuttamiselle. Sopivan suhteen löytäminen orgaanisesta tuotteesta ja täydennyslannoituksesta tulevan liukoisen typen määrille on kompromissi levityskustannusten ja tuotantovaikutuksen välillä. Käytännölliset ohjeet orgaanisten tuotteiden levitystekniikkaan ja käyttöön ovat tarpeellisia viljelijöiden, tuotevalmistajien ja lannoitevalmisteiden tulevan kysynnän kannalta. Tavoitteena oli määrittää erilaisille orgaanisille lannoitevalmistetyypeille soveltuvat levitystekniikat, käyttötavat, logistiikka ja peltopatterointi. Hanketta toteutettiin neljällä ELY-alueella: Kaakkois-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Uusimaa. Kaakkois-Suomessa esimerkkituotteena oli termofiilisen prosessin mädätysjäännös. Etelä-Pohjanmaalla esimerkkituotteena oli puhdistamolietteen ja biojätteen mesofiilisen mädätysprosessin jäännöksestä termisesti pelletöity maanparannusrae (tyyppinimi kuivarae tai -jauhe). Pohjois-Pohjanmaalla esimerkkituotteena oli Kemicond-käsittelyllä kemiallisesti hapetettu puhdistamoliete. Kenttäkokeissa oli mukana myös lietepohjainen kuivarae. Uudellamaalla esimerkkituotteena oli lietepohjainen maanparannuskomposti. Patteroinnit alkoivat talvella pellon routaannuttua ja päättyivät keväällä. Peltovarastointi aiheutti liukoisen typen pitoisuuden nousun vain peltopatterin kohdalla olevassa maassa. Patterien purkamisen aikaan maan pintakerrosten ammoniumtyppi oli kohonnut korkeintaan 30 cm syvyydessä patterin alla. Ammoniumtyppi voi kasvukauden aikana muuntua huuhtoutumiselle alttiiksi nitraattitypeksi, joten typen siirtymistä patterin alla oleviin maakerroksiin on ehkäistävä. Pistekuormitus voidaan minimoida auman rakenteellisilla ratkaisuilla. Orgaaninen nestettä ja ammoniumtyppeä sitova pohjakerros lannoitevalmisteen alla voi sitoa ravinteita maahan valuvasta nesteestä. Yksi mahdollinen ratkaisu voi olla myös lannoitevalmisteen väliaikaisvarastointi ja typpipitoisen nesteen ”valutus” valmistuslaitoksella. Pellolla varastoitavan maanparannusaineen kuiva-aineen tulee 1.4. voimaan tulleen Nitraattiasetuksen (VnA 1250/2014) mukaan olla yli 30 prosenttia. Täsmällinen ja ajantasainen tuoteseloste on viljelyssä tärkeä työkalu. Tasainen kuiva-ainepitoisuus on erityisesti levittämisen yhteydessä tärkeää, koska se vaikuttaa levityskuvioon. Levitysmenetelmiä valittaessa on huomioitava orgaanisen lannoitevalmisteen raekoko, kosteus ja tasalaatuisuus sekä valittava levityskalusto sopivaksi kyseiselle materiaalille. Levityskaluston käyttöä on syytä harjoitella juuri kyseisellä tuotteella tai jopa kyseisellä tuote-erällä. Kiinteän maanparannusaineen tasainen levitys onnistuu yleensä sitä paremmin mitä kuivempaa ja tasalaatuisempaa levitettävä massa on. Tasainen levitys on tärkeää, jotta liukoisen typen annos on tasainen ja sato valmistuu tasaisesti. Tasainen levitys voi viedä enemmän aikaa, mutta huolimattomasti levitetyt suuret massat tuovat enemmän vaikeuksia kuin tyytyväisiä asiakkaita. Orgaanisten lannoitevalmisteiden annostelussa on yleensä syytä keskittyä liukoisen typen oikeaan annokseen. Orgaanisen liukenemattoman typen satovaikutus on useimmiten vähäinen. Muiden ravinteiden satovaikutuksen tarkastelu ei ole orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön yhteydessä mielekästä, koska typen vaikutus peittää alleen muiden ravinteiden vaikutuksen. Liukoisen typen pitoisuus orgaanisissa lannoitevalmisteissa vaihtelee paljon. Lisäksi typen liukoisuus vaihtelee orgaanisen lannoitevalmisteen lähtömateriaalin mukaan, joten tuotteiden välinen vertailu on haastavaa. Tiettyjen kuivien tuotteiden osalta orgaanisten lannoitevalmisteiden annostelua kannattaa tarkastella liukoisen typen lisäksi myös kokonaistyppipohjalta. Tällaisia eläinperäisiä, muusta kuin lannasta valmistettuja, lannoitevalmisteita ovat esimerkiksi maitopohjainen kuivarae ja lihaluujauho-pohjaiset tuotteet. Näissä tuotteissa liukenematon orgaaninen typpi mineralisoituu kasvukauden kuluessa niin nopeasti, että viljelykasvit ehtivät hyötyä niistä. Orgaanisten maanparannusaineiden sopiva levitysmäärä on noin 20 t/ha (lukuun ottamatta kuivarakeita ja -jauheita). Suurin sallittu levitysmäärä määräytyy yleensä kokonaistyppipitoisuuden perusteella niin, että kerta-annos on 170 kg/ha kokonaistyppeä, vaikka kyseinen ns. nitraattiasetuksen raja ei enää lietetuotteita koskekaan. Jos fosforimäärä tai haitallisten metallien kuormitus ei mahdu sallittuihin rajoihin viiden vuoden tasausjakso huomioon ottaen, alennetaan levitysmäärää. Kun tämä sallittu ja järkevä taso on löytynyt, pidetään mieluummin välivuosia kuin pienennettään annosta. Kylvön yhteydessä annettavan täydennystyppiannoksen määrän kannattaa usein olla vähintään 60 kg/ha, jos liukoisen typen tavoitetaso on luokkaa 100 kg/ha ja maanparannusaineen liukoisen typen pitoisuus on matala. Mikäli maanparannusaineessa on runsaasti liukoista typpeä (esim. 3-4 kg/t), kannattaa silloinkin tavoitella käytännössä toimivaa levitysmäärää (noin 20 t/ha) ja täydentää kylvölannoituksessa tarvittava typpimäärä, mikäli liukoisen typen sallittu käyttömäärä sen mahdollistaa. Tätä pienemmät levitysmäärät olisivat käytännössä hankalia levittää. Myös logistiset kustannukset (kuljetukset, organisointi) kasvavat tuoteyksikköä kohti yksittäisten kohteiden levitysmäärien pienentyessä. Kuivarakeiden tai -jauheiden sopiva käyttömäärä on kokonaistypen perusteella noin 5 t/ha. Fosforirajat saattavat kuitenkin helposti ylittyä tällä levitysmäärällä, jos lohkon fosforiluku on välttävä tai sitä korkeampi. Kuivarakeiden levitykseen sopivat lähinnä kalkinlevittimet. Tavanomaisten mineraalilannoitteiden levittämiseen tarkoitetut keskipakoislevittimet eivät yleensä ole tarpeeksi kestäviä näille tuotteille, ja ne on suunniteltu selvästi pienemmille mineraalilannoitteiden levityksessä käytettäville levitysmäärille. Peltokäytön uudet säännökset Nitrattiasetuksessa ja Ympäristökorvausjärjestelmässä aiheuttavat haasteita kierrätysravinnetuotteiden käytölle keväällä 2015. Sallitut fosforin käyttömäärät peltoviljelyssä tiukentuvat sekä fosforin levitysmäärien että kokonaisfosforin käyttökelpoisuuden osalta, jolloin lietepohjaisten tuotteiden käyttö ja kysyntä muuttuu väistämättä. Tarvitaan edelleen tietoisia kehittämistoimia, jotta kierrätysravinteiden käyttö on tulevaisuudessa kestävää ja mielekästä toimijoiden kannalta.201

Oportunidades e desafios para as bioenergias : acordos de cooperação internacional em I&D

Cerca de 80% da energia primária mundial provém da queima de combustíveis fósseis, com implicações a nível de emissões de gases que provocam o efeito de estufa, levando a opções de substituição com diversificação energética. A Bioenergia é uma das mais significativas contribuições no domínio das energias renováveis, sendo o recurso biomassa caracterizado pela sua versatilidade, e quando produzida e usada de forma sustentável é considerada como uma fonte neutra em carbono, o que se traduz numa significativa contribuição para a redução do nível de emissões de CO2. Em termos de recursos há que considerar prioritariamente a utilização de resíduos, da agricultura, florestais, das indústrias de processamento e transformação da madeira e agro‐indústrias, colocando‐se também opções de obter produções a partir de culturas energéticas numa base de desenvolvimento regional e em condições de garantia de que não existe competição na produção de alimentos

Potencial agronômico de genótipos de sorgo biomassa.

O sorgo biomassa [Sorghum bicolor (L.) Moench] apresenta-se como interessante matéria-prima para produção de bioenergia. Neste trabalho objetivou-se identificar genótipos que possuam maior potencial agronômico para produção de biomassa e maior chance de serem utilizados para a geração de bioenergia.Foram avaliados 16 genótipos de sorgo biomassa, sendo 14 destes híbridos sensíveis ao fotoperíodo e duas cultivares, como testemunhas, insensíveis ao fotoperíodo. O delineamento experimental utilizado foi olátice triplo 4 x 4, sendo as parcelas formadas por quatro sulcos de 5,0 m lineares.As características morfoagronômicas avaliadasforam: florescimento (FLOR), altura de planta (AP) e produção de massa verde (PMV). A precisão experimental foi alta, apresentando valores de acurácia entre 83,09% (PMV) a 97,09% (FLOR). Observou-se a existência de variação genética para todos os caracteres estudados. Os híbridos sob teste, em geral, foram mais tardios (137 dias para FLOR), com maior altura (4,29m) e com maior PMV (92 t.ha-1) quando comparados às testemunhas, que floresceram mais precocemente (99 dias para FLOR) e também apresentaram menor estatura (2,36m) e PMV (52t.ha-1)..Foi possível identificar entre os genótipos de sorgo biomassa sob teste, híbridos com maior potencial agronômico para a produção de bioenergia

The Development of the Brazilian Bio-electricity Market: An Historical Analysis of the Institutional Changes in the Sugarcane and Electricity Markets

Crop Production/Industries, Resource /Energy Economics and Policy,

Puun energiakäytön julkinen ohjaus maaseudun sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta

201