National-Louis University Undergraduate Catalog, 1994-96

Undergraduate course catalog for the 1994-96 school year. Contains campus information, as well as program information and course descriptions.https://digitalcommons.nl.edu/coursecatalogs/1033/thumbnail.jp

Fear of missing out on social media: implications for private and professional lives

The “dark side” of social media use is a topic of vivid discourse in academia and mass media. Within this discourse, various negative effects, such as social media fatigue, addictive or compulsive use, and social media use-related sleep problems have garnered attention. The Fear of Missing Out (FoMO) is a particular dark side of social media phenomenon that has significant implications for diverse segments of social media users. In the past decade, since the operationalization of FoMO, scholars, especially those researching social media, have made continuing progress in understanding FoMO’s conceptual foundations as well as the capacities in which FoMO can influence the well-being of social media users. Despite the growing scholarly interest, research on FoMO is fragmented and features significant knowledge gaps, such as a limited understanding of its consequences and a lack of focus in prior studies beyond young adults and teenagers as a respondent group. These gaps need to be addressed as myriad mass media reports and academic studies have linked social media users’ experience of FoMO with indicators of diminished well-being, which in turn has implications for these users’ personal and professional lives. The aim of this dissertation is to investigate how FoMO, as a context-specific psychological trigger, predicates users’ experience of phenomena associated with the dark side of social media such as social media fatigue, compulsive social media use, and social media stalking. It further investigates the influence of such FoMOdriven experiences on individual users’ professional and personal lives. This dissertation examines FoMO within the social media environment and investigates theoretically grounded frameworks that illustrate the pathways through which FoMO may lead to negative consequences. The dissertation comprises five articles: one systematic literature review (Article I) and four quantitative studies (Articles II–V) developed based on the review findings. Following a systematic review of 58 empirical publications on FoMO, Article I provides foundational knowledge on FoMO’s known antecedents and consequences, indirect influencers (moderators and mediators), study contexts, conceptualization, and operationalization. The results are used to present an overarching framework and five key propositions for advancing research on FoMO. The findings of Articles II and III provide new insights into FoMO’s influence on the personal well-being of social media users. Discerning significant links between FoMO and the compulsive use of social media, online social comparison, social media stalking, and disruptions in sleep hygiene (i.e., sleep-related habits and routines), these articles argue that FoMO could culminate in social media users’ experiences of problematic sleep and social media fatigue. The findings also show that FoMO may have an amplification effect on the users’ dark side of social media experiences on these platforms, albeit through different manifestations among young adults and working professionals. Articles IV and V focus on FoMO-driven social media use in the workplace and the subsequent consequences. In doing so, this research empirically investigates employees, who are a relatively less-studied demographic in the FoMO research compared to young adults. The findings show that FoMO has the capacity to predict diminished work performance, work procrastination, phubbing (the problematic use of smartphones during social or workplace interactions), workplace exhaustion, and work incivility. Further, these articles show that individual characteristics, such as regulatory focus and social media envy, play an important role in users’ experiences of negative consequences. Collectively, the findings of this dissertation provide novel insights into the mechanisms through which FoMO can trigger the problematic use of technological platforms, such as social media and smartphones, and users’ engagement in activities that are intrinsically linked with the dark side of social media. The dissertation suggests that FoMO and the dark side of social media phenomena may indeed have a cyclical relationship wherein one may trigger another, causing a vicious loop. In addition to advancing the understanding of ways in which FoMO can negatively influence an individual’s life, the findings hint at its potential to indirectly, but positively, benefit individual performance in the workplace. In doing so, the dissertation creates new knowledge on the dual effects of FoMO. Cumulatively, the findings of this dissertation, particularly Article I, provide several avenues that scholars can pursue to further advance the frontier of knowledge on FoMO in particular and the dark side of social media in general. KEYWORDS: Fear of missing out, dark side of social media, compulsive use, phubbing, problematic sleep, work performanceSosiaalisen median ei-toivotut vaikutukset (sosiaalisen median pimeä puoli) palvelujen käyttäjille ovat viime vuosina olleet vilkkaan julkisen keskustelun ja akateemisen tutkimuksen kohteena. Aihepiirin tutkimus on tarkastellut mm. käyttäjien väsymystä sosiaalisen mediaan, riippuvuutta sosiaalista mediaa kohtaan, sosiaalisen median pakonomaista käyttöä, sekä sosiaalisen median käytön vaikutusta uneen. Paitsi jäämisen pelko (Fear of Missing Out, FoMO) on ilmiö sosiaalisen median pimeiden puolin kentässä, jolla on havaittu merkittäviä, tyypillisesti kielteisiä vaikutuksia palvelujen käyttäjiin. Lisääntyneestä tutkimuksesta huolimatta ymmärrys FoMO:sta on pirstaloitunutta. Tutkimuskirjallisuus on korostanut erityisesti tarvetta FoMo:n käsitteellis-teoreettisen taustan ymmärryksen vahvistamiselle ja tarvetta ymmärtää FoMO:n vaikutuksia sosiaalisen median palvelujen käyttäjien hyvinvoinnille. Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena on osaltaan täyttää em. aukkoja aiemmassa tutkimuksessa tutkimalla FoMO:a kontekstisidonnaisena psykologisena laukaisevana tekijänä, jolla on vaikutuksia sosiaalisen median käyttäjiin niin yksityis- kuin työelämässäkin. Väitöskirja koostuu viidestä artikkelista: yhdestä systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta (Artikkeli I) ja neljästä kvantitatiivisesta kyselytutkimuksesta (Artikkelit II–V), jotka on kehitetty kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella. Artikkeli I perustuu 58 empiiriseen julkaisuun FoMO:sta ja tarjoaa perustiedot FoMO:on vaikuttavista tekijöistä ja seurauksista, epäsuorista vaikuttajista (moderaattorit ja välittävät muuttujat), tutkimuskonteksteista, käsitteellistämisestä ja operationalisoinnista. Tuloksia käytetään esittämään tutkimuksellinen viitekehys ja viisi keskeistä suuntaa FoMO:n tutkimuksen edistämiseksi. Artikkelien II ja III tulokset tarjoavat uusia näkökulmia FoMO:n vaikutukseen sosiaalisen median käyttäjien henkilökohtaiseen hyvinvointiin. Artikkeleissa havaitaan merkittäviä yhteyksiä FoMO:n ja sosiaalisen median pakonomaisen käytön, verkossa tapahtuvan sosiaalisen vertailun, sosiaalisessa mediassa tapahtuvan vainoamisen (stalking) ja unihygienian häiriöiden (eli unen laatuun vaikuttavien tapojen ja rutiinien) välillä. Artikkelit osoittavat, että FoMO voi johtaa sosiaalisen median käyttäjien kokemaan ongelmalliseen uneen ja väsymykseen sosiaalista mediaa kohtaan. Artikkelit IV ja V keskittyvät FoMO:n ajamaan sosiaalisen median käyttöön työpaikalla ja siihen liittyviin seurauksiin. Tulokset osoittavat, että FoMO voi ennustaa heikentynyttä työsuoritusta, työn viivyttelyä, puhelinten liiallista käyttöä sosiaalisissa tilanteissa tai työympäristössä (phubbing), työuupumusta ja epäkohteliasta käyttäytymistä työpaikalla. Lisäksi nämä artikkelit osoittivat yksilön ominaisuuksien tärkeän roolin käyttäjien kokemuksissa näistä negatiivisista seurauksista. Kokonaisuutena väitöstutkimukseen sisällytettyjen artikkeleiden tulokset tarjoavat uutta tietoa FoMO: on vaikuttavista tekijöitä ja sen seurauksista niin ihmisten yksityiselämässä kuin työkontekstissakin. Tulokset tarjoavat viitteitä FoMO:n ja sosiaalisen median pimeän puolen välisestä toisiaan vahvistavasta syklisestä suhteesta. Tulokset tarjoavat myös, osin yllättävästi, viitteitä, että paremmin tunnettujen kielteisten vaikutustensa lisäksi FoMO:lla voi olla myös positiivisia vaikutuksia yksilön suorituskykyyn työpaikalla. Väitöstutkimus tarjoaa kattavan viitekehyksen, jota erityisesti FoMO:n ja yleisemmin sosiaalisen median pimeän puolen tutkimuksessa. ASIASANAT: Paitsi jäämisen pelko, sosiaalisen median pimeä puoli, pakonomainen käyttö, phubbing, uniongelmat, suorituskyky töiss

Psychological possibilities and functions of modern information technologies as the means for students’ self-realization in university training

The objective of this study was to define the leading functions of information and communication technologies that stimulate the manifestation of various forms of students’ self-realization in the educational process of the university. The socio-cultural approach that enables to reveal the role of information technologies as means for transferring the experience of culture and realizing students’ essential forces is the leading approach to study this issu

Effect of penitence on social media trust and privacy concerns: The case of Facebook

Abuse of information entrusted to organizations can result in a variety of privacy violations and trust concerns for consumers. In the event of violations, a social media brand or organization renders an apology – a form of social account – to alleviate users’ concerns and maintain user membership and engagement with the platform. To explore the link between apology offered by a social media brand or organization and the users’ trust dynamics in the brand’s services, we study how organizational integrity can contribute to reducing individuals’ privacy concerns whiles increasing or repairing their trust. Drawing on organizational behavioral integrity literature, our proposed research model suggests that the persuasiveness of an apology following a data breach affects users’ trust or spillover trust through their perceptions of the degree of alignment between the words in the apology and the actions of the violating entity. Based on a survey of Facebook users, our findings show that persuasiveness of an apology has a significant impact on users’ perceptions of the alignment between the social media brand’s (i.e. Facebook) words and subsequent actions. These perceptions impact social media brand trust (i.e. users’ trust in Facebook and allied services such as Instagram). We also find that, post data breach incidence, while integrity of the social media organization partially mediates the relationship between persuasive apology and users’ trust, it fully mediates the relationship between the persuasive apology and the privacy concerns expressed by the users. However, users’ privacy concerns do not contribute much to the repair of trust needed to maintain their membership

Sayre: Undergraduate Catalog 2012-2013

https://dc.swosu.edu/und/1011/thumbnail.jp

Organizational change and development : annotated and supplemental bibliography / 191

Includes bibliographical references (p. 48-80)

El impacto de la formación en línea en la transferencia de comportamiento y en el desempeño laboral en una gran organización

Este estudio analiza la efectividad de la formación en línea en una gran organización. Se ha probado la influencia de diferentes procesos de la formación, como las estrategias de aprendizaje, las reacciones, el apoyo a la transferencia y las barreras, en la transferencia del comportamiento y el desempeño laboral. Los participantes fueron 3,600 empleados de un banco público brasileño que participaron en una formación en línea en el trabajo. Seis meses después, sus supervisores evaluaron las influencias de la formación en el comportamiento laboral de sus subordinados. Los hallazgos indicaron que en la autoevaluación la transferencia del comportamiento se predijo mediante estrategias de aprendizaje de elaboración/aplicación práctica, reacciones a la formación, apoyo organizacional y de pares; las estrategias de control de la motivación, cognitivas/búsqueda de ayuda y elaboración/aplicación práctica, junto con las reacciones a la formación, se relacionaron significativamente con el desempeño laboral. En la heteroevaluación, el apoyo del supervisor contribuyó a explicar la transferencia del comportamiento y las estrategias cognitivas/búsqueda de ayuda explicaron el desempeño laboral. Se identificó el papel mediador de las reacciones a la formación y el apoyo a la transferencia mostró efectos moderadores marginales.This study analyzes the effectiveness of online training in a large organization. We tested the influence of different training processes, such as learning strategies, reactions, support of transfer, and barriers, on behavioral transfer and job performance. The participants were 3,600 employees of a Brazilian public bank after taking part in online training at work. Six months later, their supervisors evaluated the influences of the training on their subordinates’ work behaviors. Findings indicated that in self-evaluation behavioral transfer was predicted by elaboration/practical application learning strategies, trainees’ reactions to training, organizational, and peer support; motivation control, cognitive/help-seeking, and elaboration/practical application learning strategies, along with trainees’ reactions to training, were significantly related to job performance. In hetero-evaluation, supervisor support contributed to explaining behavioral transfer, and cognitive/help-seeking strategies explained job performance. The mediating role of reactions to training was identified, and support of transfer showed marginal moderating effects.Ministerio de Economía y Competitividad PSI2015-64894-

Weatherford: Undergraduate Catalog 2011-2012

https://dc.swosu.edu/und/1012/thumbnail.jp

Sayre: Undergraduate Catalog 2010-2011

https://dc.swosu.edu/und/1020/thumbnail.jp