History of Construction Cultures Volume 1

History of Construction Cultures Volume 1 contains papers presented at the 7ICCH – Seventh International Congress on Construction History, held at the Lisbon School of Architecture, Portugal, from 12 to 16 July, 2021. The conference has been organized by the Lisbon School of Architecture (FAUL), NOVA School of Social Sciences and Humanities, the Portuguese Society for Construction History Studies and the University of the Azores. The contributions cover the wide interdisciplinary spectrum of Construction History and consist on the most recent advances in theory and practical case studies analysis, following themes such as: - epistemological issues; - building actors; - building materials; - building machines, tools and equipment; - construction processes; - building services and techniques ; -structural theory and analysis ; - political, social and economic aspects; - knowledge transfer and cultural translation of construction cultures. Furthermore, papers presented at thematic sessions aim at covering important problematics, historical periods and different regions of the globe, opening new directions for Construction History research. We are what we build and how we build; thus, the study of Construction History is now more than ever at the centre of current debates as to the shape of a sustainable future for humankind. Therefore, History of Construction Cultures is a critical and indispensable work to expand our understanding of the ways in which everyday building activities have been perceived and experienced in different cultures, from ancient times to our century and all over the world

University catalog, 2018-19

Welcome to the University of Missouri 2018-2019 catalog! We are pleased to provide an interactive and searchable catalog online. The catalog is a comprehensive reference for your academic studies. It includes a list of all degree programs offered at MU, including bachelors, masters, specialists, doctorates, minors, certificates, and emphasis areas. It details the university wide requirements, the curricular requirements for each program, and in some cases provides a sample plan of study. The catalog includes a complete listing and description of approved courses. It also provides information on academic policies, contact information for supporting offices, and a complete listing of faculty members. Information in the catalog is current as of May 2018.--Page 17

Creating Digital Editions for Corpus Linguistics : The case of Potage Dyvers, a family of six Middle English recipe collections

This thesis presents a corpus-linguistically oriented digital documentary edition of six 15th-century culinary recipe collections, known as the Potage Dyvers family, with an introduction to its historical context and an analysis of its dialectal and structural features, and defines an editorial framework for producing such editions for the purposes of corpus linguistic research. Traditionally historical corpora have been compiled from printed editions not originally designed to serve as corpus linguistic data. Recently, both the digitalisation of textual editing and the turning of corpus compilers towards original sources have blurred the boundaries between these two crafts, placing corpus compilers into an editorial role. Despite the fact that traditional editorial approaches have been recognised as largely incompatible with the needs of linguistic research, and the established methods of corpus encoding do not satisfactorily represent the documentary context of manuscript texts, no explicitly linguistic editorial approach has so far been designed for editing manuscript sources for use in corpora. Even most digital editions, despite their advanced representational capabilities, are literary or historical in orientation and thus do not provide an adequate model. The editorial framework described here and the edition based on it have been explicitly designed to answer the needs of historical corpus linguistics. First, it aims at faithfully modelling the manuscript as a historical artefact, including both its textual content and its visual and material paratext, whose communicative importance has also been recognised by many historical linguists. Second, it presents this model in a form which allows not only the study of both text and paratext using corpus linguistic methods, but also allows resulting analytical metadata to be linked back to the edition, shared with other scholars, and used as the basis for further study. The edition itself is provided as a digital appendix to the thesis in the form of both a digital data archive encoded in TEI XML and three editorial presentations of this data, and serves not only as a demonstration of the editorial approach, but also provides a valuable new research resource. The choice of material is based on the insight that utilitarian texts like recipes provide valuable material especially for historical pragmatics and discourse studies. As one of the first vernacular text types, recipes also provide an excellent opportunity to study the diachronic development of a single textual genre. The Potage Dyvers family is the second largest known family of Middle English recipe collections, surviving in six physically diverse manuscripts. Of these, four were edited in 1888 by conflating them into two collections, but their complex interrelationships have so far escaped systematic study. The structural analysis of the six Potage Dyvers versions indicates that the family, containing a total of 371 unique recipes, in fact consists of three sibling pairs of MSS. Two of these contain largely the same material but in a different order, while the third shares only a core of 89 recipes with the others, deriving a large number of recipes from other sources. In terms of their language, all of the six versions exhibit mainly Midlands forms and combine dialectally unmarked forms with more local variants from different areas, reflecting the 15th-century loss of dialectal distinctions which has not yet reached orthographic or morphological uniformity, and indicating possible metropolitan associations.Tämä väitöskirja tarjoaa korpuslingvistisesti suuntautuneen digitaalisen tekstiedition kuudesta samankaltaisesta 1400-luvun englanninkielisestä ruokareseptikokoelmasta, jotka tunnetaan nimellä Potage Dyvers. Väitöskirja sisältää johdannon tekstien historialliseen kontekstiin sekä murrepiirteisiin ja tekstirakenteeseen pohjautuvat analyysit niiden todennäköisestä alkuperästä ja keskinäisistä suhteista. Väitöskirja kartoittaa historiallisen kielentutkimuksen käsikirjoituseditiolle asettamat vaatimukset ja määrittelee yksityiskohtaisen ohjeiston niiden täyttämiseksi. Historialliset tekstikorpukset on perinteisesti koottu digitoimalla painettuja tekstieditioita joita ei ole suunniteltu kielitieteelliseksi aineistoksi. Viime vuosina tekstieditioiden digitaalistuminen ja korpuslingvistien lisääntynyt kiinnostus alkuperäisiä dokumenttilähteitä kohtaan ovat häivyttäneet tekstieditoinnin ja kielikorpusten kokoamisen välistä rajaa. Vaikka yhtäältä perinteisten editointimenetelmien ongelmat kielentutkimuksen suhteen ja toisaalta aiempien historiallisten kielikorpusten tapa jättää huomiotta käsikirjoitustekstien materiaalinen konteksti on havaittu ongelmallisiksi, ei historiallisten käsikirjoituslähteiden esittämiseen tekstikorpuksissa ole kehitetty juurikaan menetelmiä. Väitöskirjan sisältämä ja kuvaama editio on suunniteltu erityisesti historiallisen korpuslingvistiikan tarpeisiin. Se pyrkii mallintamaan käsikirjoituksen historiallisena esineenä, tallentaen digitaalisesti paitsi tekstin, myös sen viestinnällisen merkityksen kannalta olennaisen materiaalisen kontekstin. Tämä malli esitetään muodossa, joka mahdollistaa paitsi sekä tekstin että materiaalisen kontekstin tutkimisen korpusmenetelmin, myös tutkimuksen tuloksena syntyvän metatiedon liittämisen alkuperäiseen editioon ja käyttämisen myöhemmän tutkimuksen pohjana. Itse editio joka toimii paitsi esimerkkinä editointimenetelmän käytöstä, myös itsessään arvokkaana tutkimusaineistona sisältyy väitöskirjan digitaalisiin liitteisiin sekä TEI XML -muotoisena digitaalisena data-arkistona että kolmessa erilaisessa esitysmuodossa. Keskiaikaiset reseptitekstit on valittu edition aineistoksi, koska niiden kaltaiset käytännölliset tekstit ovat arvokasta materiaalia esimerkiksi historialliselle pragmatiikalle ja diskurssintutkimukselle. Yhtenä vanhimmista kansankielisistä tekstilajeista reseptit myös tarjoavat erinomaisen tilaisuuden yksittäisen tekstilajin historiallisen kehityksen tutkimiseen. Kuutena eri versiona säilynyt Potage Dyvers on toiseksi suurin keskienglanninkielisten reseptikokoelmien ryhmä. Sen neljästä versiosta on olemassa vuonna 1888 julkaistu editio jossa ne esitettiin kahtena erillisenä tekstinä, mutta versioiden välisiä monimutkaisia suhteita ei ole tutkittu järjestelmällisesti. Versioiden välinen rakenneanalyysi osoittaa, että tämä yhteensä 371 ainutkertaista reseptiä sisältävä ryhmä koostuu itse asiassa kolmesta keskenään samankaltaisten kokoelmien parista. Näistä pareista kaksi sisältävät pääosin samat reseptit mutta hyvin eri järjestyksessä, kun taas kolmas jakaa muiden kanssa vain 89 reseptiä joihin se yhdistää suuren määrän reseptejä muista lähteistä. Kieleltään kaikki kuusi versiota edustavat pääosin Midlandsin alueen kielimuotoa, mutta murteellisesti värittömien muotojen suosiminen ja yhdistyminen useiden eri alueiden paikallisiin piirteisiin heijastaa 1400-luvulla tapahtunutta kieliasun yhtenäistymistä edeltävää murre-erojen tasaantumista, ja on erityisen tyypillistä Lontoon suurkaupunkialueen kielimuodolle