27,530 research outputs found

    Rakentamisajan lyhentämisellä ei ole merkittävää vaikutusta investointipäätöksiin

    No full text
    Rakennusalan tehokkuus on puhututtanut viime aikoina paljon. Huolimatta rakentamisen teollistumisesta ovat rakentamisajat pysyneet jokseenkin saman pituisina vuodesta toiseen. Rakennusliikkeillä ei ole juurikaan ollut intressiä kehittää toimintatapojaan, jotta rakentamisaikoja olisi saatu lyhennettyä. Artikkeli perustuu Pekka Kiviahteen opinnäytetyössä toteutettuun laadulliseen tutkimuksen, jossa haastatteluiden lisäksi tehtiin investointilaskelma. Tuloksena voidaan todeta, ettei rakentamisajan lyhentämisellä ole merkittävää vaikutusta vuokra-asuntojen investointipäätöksiin. Muita investointipäätöksiin vaikuttavia tekijöitä ovat laatu sekä rakennusliikkeen uskottavuus. Investointilaskelman perusteella kymmenen miljoonan euron arvoisen hankkeen rakentamisajan lyhentyminen kolmella kuukaudella tuo noin 165 000 euron hyödyn tarkastelujakson ollessa kymmenen vuotta

    Onnistuneessa oppimisen ohjauksessa keskeistä on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhteistyö

    No full text
    Työelämässä oppiminen on tiimityötä, jonka keskiössä on työpaikkaohjaajan, opettajan ja opiskelijan välinen vuorovaikutus ja yhteistyö. Artikkeli pohjautuu opettajille, opiskelijoille ja työelämänedustajille tehtyyn kartoitukseen sekä pilotteihin, joissa kuvataan kolmessa eri oppilaitoksessa tehtyjä kehittämiskokeiluja työelämässä oppimisen ohjauksen parantamiseksi. Pilotit toivat konkreettisesti näkyväksi ohjausyhteistyön tekemiseen liittyviä haasteita, joihin tässä artikkelissa esitellään uusia ratkaisuja

    L’influence de l’anglais sur l’apprentissage des articles en français : une étude de cas

    Get PDF
    L’objectif de ce mémoire de master est d’aborder l’influence d’une langue étrangère antérieurement apprise (L2) sur l’apprentissage d’une autre langue étrangère (L3). Dans cette recherche, nous avons voulu étudier l’influence de l’anglais (L2) sur l’apprentissage du français (L3). Le sujet de recherche se délimite à l’examination des articles en français dont l’usage diffère de celle des articles en anglais, de même que le fait le finnois qui ne comprend pas des articles (L1). Au début de l’étude, nous présumons que la langue L2 influera sur l’usage de la langue L3. Notre recherche est une étude qualitative car nous nous sommes intéressée par examiner un phénomène du transfer translinguistique et son impact sur l’emploi des articles en français. Pour étudier ce phénomène, nous avons collecté un corpus composant des rédactions écrites, du produit fini et du processus, par 5 étudiants finnophones de niveau universitaire qui ont commencé l’apprentissage de l’anglais avant des études du français. En outre, les étudiants ont rempli un questionnaire sur Webropol à propos de leurs connaissances langagières qui nous rend possible d’examiner plus profondément les résultats émergeant dans les rédactions. La collecte de notre corpus a été réalisée avec l’aide du logiciel ScriptLog qui a enregistré tout le processus d’écriture des participants. Dans la partie théorique, nous expliquons le système des articles en français et en anglais. Pour traiter le système des articles an français, nous recourons aux manuels des grammaires du français (Kalmbach, 2020 ; Poisson-Quinton et al., 2019). La présentation du système des articles en anglais s’appuie sur la grammaire de l’anglais (Biber, Conrad et Leech, 2002). Nous présentons également des notions (transfert translinguistique et intralinguistique) qui sont étroitement liées à notre recherche. Les résultats ont montré que l’influence de l’anglais sur le choix de l’article en français est insignifiante comparée à nos expectatifs. Selon les résultats, nous ne pouvons pas clairement conclure que le choix des articles en français a été influencé par la connaissance des regles des articles en anglais. Les résultats indiquent plutôt qu’il s’agirait de l’influence intralinguistique, en d’autres termes que la connaissance du français et les règles de la grammaire française impliquent sur le choix de l’article en français dans notre petit corpus

    Tilakohtaiset ilmanvaihto- ja ilmanpuhdistusmenetelmät

    Get PDF
    Tiivistelmä. Ilmanvaihdon tehtävä on ylläpitää hyvää sisäilman laatua ja tuoda tilaan puhdasta ilmaa. Riittävä ilmanvaihto on edellytys hyvälle sisäilmalle, jolla puolestaan on suuri vaikutus rakennuksen käyttäjien terveyteen, viihtyvyyteen ja suorituskykyyn. Ilmanvaihdon merkitys korostuu erityisesti sellaisissa tiloissa, joissa on useita käyttäjiä päivittäin. Esimerkki tällaisesta tilasta on opetusrakennus. Tutkimukset osoittavat, että riittämätön ilmanvaihto on myös yhteydessä esimerkiksi väsymykseen ja oppimisvaikeuksiin, minkä vuoksi riittävän ilmanvaihdon takaaminen olisi tärkeää opetusrakennuksissa. Tavallisimmat ilmanvaihtomenetelmät ovat painovoimainen ilmanvaihto, koneellinen poisto- sekä koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilmanvaihtomenetelmät voidaan jakaa tilakohtaisiin ja keskitettyihin menetelmiin. Tilakohtainen ilmanvaihtomenetelmä on ratkaisu, jossa tilan ilmanvaihtokoneen vaikutusalue on juuri kyseinen tila, kun taas keskusilmanvaihdon vaikutusalue on koko rakennus. Ilmanvaihtomenetelmien lisäksi on olemassa ilman puhdistamiseen kehitettyjä menetelmiä. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, millaisia tilakohtaisia ilmanvaihto- ja ilmanpuhdistusmenetelmiä on olemassa, ja arvioida niiden soveltuvuutta opetusrakennuksiin. Tutkimus on toteutettu kirjallisuusselvityksenä, ja siinä on esitelty tavallisimpia ilmanvaihtomenetelmiä ja niiden tehostamistapoja, joitakin tilakohtaisia menetelmiä sekä ilmanpuhdistustekniikoita.Room-based ventilation and air purification techniques. Abstract. The purpose of ventilation is to maintain good indoor air quality and supply fresh air to the indoor space. Adequate ventilation is the requirement for good indoor air which has a great effect on the health, comfort and efficiency of the occupants in the building. Ventilation is more important in buildings with many daily occupants. An example of this is an educational building. According to studies, insufficient ventilation is linked to tiredness and learning difficulties. On that basis, guaranteeing sufficient ventilation in educational buildings is important. The most conventional ventilation techniques are natural ventilation, mechanical exhaust and mechanical supply and exhaust ventilation. Ventilation techniques can be divided into decentralized and centralized methods. Decentralized ventilation system has a coverage area of only the exact room whereas centralized ventilation system affects around the whole building. In addition to ventilation techniques, there are methods developed for air purification. The aim of this thesis is to investigate decentralized ventilation and air purification techniques existing and assess their applicability in educational buildings. This thesis is carried out as a literature survey and it introduces the most conventional ventilation techniques and how to enhance them, some decentralized ventilation techniques, and air purification methods

    Asiakaslähtöisyys osana yrityksen päätöksentekoa vähittäiskaupanalalla

    Get PDF
    Digitalisaatio on muuttanut kuluttajien käyttäytymistä viimeisten vuosikymmenten ajan. Murroksessa on ollut erityisesti vähittäiskaupanala, missä yritykset ovat pystyneet tarjoamaan asiakkailleen entistä laadukkaampia asiakaskokemuksia uuden teknologian avulla. Alati muuttuvalla markkinakentällä yritykset tavoittelevat kasvumahdollisuuksia asiakaslähtöisen strategian parista pysyäkseen mukana jatkuvasti kiihtyvässä kilpailussa. Koska asiakaslähtöisen ajattelumallin integrointiin saatetaan käyttää suuria määriä resursseja ilman tietoa prosessien tehosta, on asiakaslähtöisyyden tarkasteleminen osana organisaation päätöksentekoa perusteltua. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten asiakaslähtöisyys ohjaa yrityksessä toteutuvaa päätöksentekoa vähittäiskaupanalan kontekstissa. Lisäksi tarkoituksena on ymmärtää, mistä asiakaslähtöinen strategia koostuu ja miten asiakaslähtöinen ajattelumalli näkyy yrityksen päivittäisissä toiminnoissa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja se koostuu sekä teoreettisesta että empiirisestä osuudesta. Teoreettisessa viitekehyksessä asiakaslähtöistä ajattelumallia tarkasteltiin neljän osa-alueen kautta: kulttuuri, rakenne, prosessit ja taloudelliset mittarit. Lisäksi teoriaosuudessa käsiteltiin yrityksessä tapahtuvaa päätöksentekoa strategisella ja operatiivisella tasolla sekä tunnistettiin asiakaslähtöiselle strategialle ominaiset erityispiirteet. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla ja aineiston analysointi suoritettiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimustulosten mukaan asiakaslähtöinen ajattelumalli näkyy organisaation päätöksenteossa sekä strategisella että operatiivisella tasolla. Operatiivisella tasolla päätöksentekoa ohjaa tulosten mukaan erityisesti yrityksen strategiassa määritellyt avainluvut sekä vastaanotetut asiakaspalautteet. Tutkimuksessa tunnistettiin myös asiakaslähtöiselle ajattelumallille ominaiset strategiset tavoitteet: asiakasymmärrys, arvonluonnin kaksijakoisuus, asiakassuhteiden hoito ja myynnin kasvattaminen. Tiedonkeruu ja -analysointitoiminnot nähtiin tutkimuksessa tärkeänä tekijänä, jonka avulla strategiset tavoitteet olisi mahdollista saavuttaa. Tuloksista voidaan päätellä asiakaslähtöisyyden ohjaavan erityisesti yrityksen strategiassa linjattuja, pidemmän aikavälin strategisia tavoitteita. Lyhyen aikavälin myynnilliset tavoitteet asetetaan asiakas-lähtöisessä yrityksessä vastaavasti kerätyn asiakasdatan ja -käyttäytymisen pohjalta. Tutkimuksessa havaittiin operatiivisen tason päätöksenteon perustuvan avainlukujen päivittäiseen seuraamiseen sekä välittömään reagointiin, jos jotain muutoksia asiakaskäyttäytymisessä tunnistettiin. Jotta tutkimuksen johtopäätöksiä voidaan rinnastaa muihin vähittäiskaupanalalla toimiviin yrityksiin, tulisi luotettavuutta lisätä laajentamalla tutkimuksen empiirisen aineiston keräämistä myös vähittäiskaupanalan muihin toimijoihin

    Pelon paradoksit: Laadullinen tutkimus turvattomuudesta ja eriarvoisuudesta ikääntyvien naisten keskustelussa

    Get PDF
    Kandidaatin tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia eriarvoisuuden muotoja ikääntyvien naisten turvattomuuden tunteen taustalla piilee. Katujen ja asuinympäristöjen turvattomuus on ollut viime vuosina laajasti esillä niin julkisessa keskustelussa kuin poliittisessa päätöksenteossa. Erityisesti ikääntyvät ja naiset kokevat paljon turvattomuutta ja väkivallan pelkoa julkisissa tiloissa ja asuinympäristöissään. Turvattomuuden tunne ei kuitenkaan aiheudu suoraan todellisesta väkivallan uhasta, sillä ikääntyvät ja naiset eivät joudu muita ihmisryhmiä useammin väkivallan uhriksi. Turvallisuuden tunne ei jakaudu tasaisesti eri ihmisryhmien välille, vaan mukailee usein olemassa olevia sosiaalisia hierarkioita. Laadullisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia eriarvoisuuteen linkittyneitä taustatekijöitä turvattomuuden kokemukseen liitetään ikääntyvien naisten puheessa. Tässä hyödynnän Van der Wurffin, Staalduinenin ja Stringerin (1989) muodostamaa sosiaalipsykologista mallia, joka jäsentää rikoksen pelon taustatekijöitä. Lisäksi yhdistän taustatekijät eriarvoisuuden sosiaalisiin käytäntöihin Michel Foucault’n diskurssikäsityksen kautta. Tutkimuksen aineistona toimii ryhmähaastattelu, jossa 51-84-vuotiaat naiset (n=11) keskustelevat katuväkivallan pelosta. Luokittelin ensin ryhmähaastattelussa esiintyviä turvattomuuden tunteen taustatekijöitä sisällönanalyysin avulla sosiaalipsykologisen mallin mukaisiin kategorioihin, joista tulkitsin sitten diskurssianalyysin keinoin eriarvoisuusdiskursseja. Tutkimuksessa havaittiin, että ikääntyvien naisten turvattomuuden tunteen taustalla on useita eriarvoisuuteen viittaavia tekijöitä. Turvattomuuden tunteeseen liittyy useita naisten vanhenemiseen liittyviä huono-osaisuuden muotoja, kuten taloudelliset haasteet, auktoriteetin ja kehon autonomian kokemuksen väheneminen sekä sukupuolten välinen eriarvoisuus. Jotkin eriarvoisuuden muodot, kuten seksuaalisen kiinnostavuuden laskeminen kuitenkin näyttäytyivät myös turvattomuuden tunteelta suojaavina tekijöinä. Lisäksi turvattomuuden tunteeseen yhdistyi eriarvoistavat mielikuvat, joita ikääntyvät naiset liittivät mahdolliseen väkivallan tekijään. Keskustelusta oli tulkittavissa kaksi eriarvoisuusdiskurssia, uhri- ja uhkadiskurssi, jotka havainnollistavat sitä, miten pelon kokija ja kohde rakentuvat diskursiivisesti ryhmäkeskustelussa. Analyysin tulokset valottavat sitä, miten eriarvoisuus kietoutuu turvattomuuden kokemukseen ikääntyvien naisten puheessa. Lisäksi analyysin tulokset tekevät näkyväksi, millaisia eriarvoistavia sosiaalisia käytäntöjä turvattomuuden ilmaisujen taustalla on tulkittavissa

    Neuvostoliitto kulttuurisen muistin näkökulmasta

    Get PDF
    Anna Helle & Pia Koivunen (toim.) 2022: Neuvostoliitto muistoissa ja mielikuvissa. Helsinki: SKS, 276 s

    Etätyön legitimiteetti mediadiskursseissa

    Get PDF
    Koronaviruspandemian myötä yhteiskuntiin annetut etätyösuositukset pakottivat vuoden 2020 keväällä suuren määrän eri alojen työntekijöitä etätöihin niin Suomessa kuin ulkomailla. On kuitenkin epäselvää, jäävätkö etätyöntekijät pysyvästi etätöihin vai palaavatko takaisin konttoriympäristöön. Tämän selvittämiseksi on syntynyt tarve tutkia etätyön legitimiteettiä. Olen valinnut tutkimuskysymykseksi seuraavan: Miten etätyön legitimiteetti rakentuu mediadiskursseissa koronaviruspandemian alkamisen jälkeen? Tutkimus perustuu Talouselämä-lehdessä 1.3.2020–31.12.2021 välisenä aikana julkaistuihin etätyöstä kertoviin artikkeleihin. Arvioitaessa sitä, onko työ etätyötä, käytetään tyypillisesti neljää arviointikriteeriä. Ensinnäkin työtä tehdään työnantajan tilojen sijaan jossain muualla, tavanomaisesti kotona. Toiseksi työntekijälle on työnantajan toimesta määrätty työaika. Kolmanneksi työntekeminen perustuu työsopimuksen eli työsuhteen olemassaoloon. Neljänneksi käytetään hyväksi tieto- ja viestintätekniikkaa. Kriteerijoukko voi olla näitä neljää laajempi tai suppeampi. Legitimiteetillä tarkoitetaan järjestelmän hyväksymisenarvoisuutta. Legitiimi järjestelmä perustuu ihmisten velvollisuudentuntoon järjestelmää kohtaan pakon sijasta. Diskurssianalyysin päämääränä on yhdistää kielestä löytyviä säännönmukaisuuksia säännönmukaisuuksiin, jotka löytyvät sosiaalisesta toiminnasta ja kontekstista. Tavoitteena on siis ymmärtää kielenkäytön tavoite ja se, millaiseen sosiaaliseen toimintaan se yhdistyy. Diskurssianalyysi on menetelmä, joka perustuu laadulliseen tutkimukseen ja jonka objektivoinnin aste on korkea. Diskurssianalyysille on ominaista vuorovaikutusta korostava kielikäsitys. Diskurssianalyysi perustuu konstruktionismiin, jossa katsotaan kieltä todellisuuden sosiaalisen rakentumisen välineenä. Tutkimustuloksina artikkelien sisällöt ryhmitellään teemoihin. Näiden teemojen pohjalta muodostetaan diskursseja. Löydetyt diskurssit ovat talousdiskurssi, terveyden ja hyvinvoinnin diskurssi sekä turvallisuuden diskurssi. Artikkeleissa esiintyi sekä etätyön legitimaatiota että sen delegitimaatiota. Kirjallisuudessa mainitaan, että etätyön historiassa etätyötä on perusteltu työmatkojen lyhentämisellä, tilakustannusten pienentämisellä ja mahdollisuudella houkutella parempia työntekijöitä. Nämä seikat nousivat esiin myös aineistosta etätyötä legitimoivana perusteena. Jatkotutkimusehdotuksena tutkimusta voisi tehdä myös työntekijöiden intressipiiriin Talouselämä-lehden edustaessa yritysjohtajien intressipiiriä. Tutkimusta voisi tehdä myös käyttäen aineistona jotain toimialakohtaista ammattilehteä toimialakohtaisten tulosten saamiseksi. Yrityskohtaista tietoa löytyisi myös suoraan organisaatioista esimerkiksi haastattelemalla yrityksen johtoa tai työntekijöitä
    • …
    corecore