Ohjaustoiminnan artenomi ja käsityöosaaminen : tutkimus koulutuksen tuottamista tiedoista ja taidoista

Opinnäytetyö tehtiin tilauksesta Hämeen ammattikorkeakoulun ohjaustoiminnan koulutusohjelmalle. Opinnäytetyön aiheena oli vuosina 2007–2011 valmistuneiden ohjaustoiminnan artenomien käsityöosaaminen ja sen käytettävyys työelämässä. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada vastauksia siihen, vastaako koulutusohjelman opetus työelämän tarpeita käsityömenetelmien osalta. Kyselyllä tuotettiin tietoa siitä, minkälaisia käsityömenetelmiä työelämässä käytetään ja miksi. Opinnäytetyön avulla hahmottui kokonaiskuva käsityön käyttämisestä ohjaustoiminnan artenomin työympäristössä. Lisäksi tutkimuksesta kävi ilmi ohjaustoiminnan artenomien yleinen työllisyystilanne ja jakautuminen aloittain. Tämä tutkimus oli jatkoa koulutusohjelmassa aikaisemmin tehdyille opinnäytetöille ohjaustoiminnan artenomin (AMK) koulutuksesta ja työelämästä. Nämä opinnäytetyöt ovat toimineet hyvänä vertailupohjana tälle tutkimukselle. Tämä opinnäytetyö toi käsityöpainotteisen näkökulman aiheeseen. Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä Webropol-ohjelmiston avulla. Kysely lähetettiin 107 vastaajalle ja vastauksia saatiin 72 kappaletta. Tutkimuksen perusteella ohjaustoiminnan artenomit (AMK) ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä käsityön opetukseen koulutusohjelmassa, kertoivat omaavansa hyvän ammattitaidon ja pystyvänsä soveltamaan käsityömenetelmiä melko hyvin työelämässä. Eniten käytetyiksi menetelmiksi nousivat kankaankuviointi, luova askartelu, huovutus sekä paperi- ja pahvityö. Nämä menetelmät koettiin hyviksi, koska ne soveltuvat eri kohderyhmille eivätkä ne tarvitse erityistiloja. Suurin työllistävä ala on sosiaaliala ja työttömänä vastaajista ilmoitti olevansa viisi prosenttia.This thesis was commissioned by the Degree Programme in Crafts and Recreation at HAMK University of Applied Sciences. The aim of the thesis was to contact Bachelors of Culture and Arts who have previously graduated from HAMK and to find out the nature of their handicraft know-how and its applicability in workplaces. The aim was to find out whether the handicraft skills taught in the degree programme meet the needs of the workplaces. The survey produced answers on what kind of handicraft methods are used in workplaces and why. The thesis gives an overall picture of the use of handicrafts in the work settings of Bachelors of Culture and Arts. In addition, the study demonstrates the general employment situation of the Bachelors of Culture and Arts and their distribution in different occupational fields. This thesis is a continuation to earlier studies commissioned by the Degree Programme in Crafts and Recreation which also concentrated on education and working in this field. This thesis complements the subject with a perspective of handicraft know-how. The survey was conducted as an e-mail survey using Webropol software. The questionnaire was sent to 107 respondents and 72 responses were received. Based on the survey, the Bachelors of Culture and Arts are generally satisfied with the teaching they received in handicrafts; they indicate that they have good professional skills and are able to apply handicraft methods quite well in their work. The most used methods were textile printing, creative crafts, felting and paper and cardboard crafts. These methods were perceived as beneficial because they are suitable for different target groups and they do not need special facilities. The major employment area is social services. Five per cent of the respondents report to be unemployed

Serlachius-museoiden kevättapahtuma koululaisille : Taidesarja osana viestijuoksutapahtumaa

Serlachius-museoiden vuosittain Mänttä-Vilppulassa järjestämä Koskelanlammen ympärijuoksutapahtuma kokoaa kaikki kaupungin 1–9-luokkalaiset yhteen. Tapahtuma järjestetään toukokuisin Gustaf-museon ja Koskelanlammen ympäristössä. Tätä liikunnan ilon ja taidetekemisen yhdistävää tapahtumaa on järjestetty vuodesta 2003 lähtien. Se on iloinen alkavan kesän merkki paikkakunnalla. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Serlachius-museot ja opinnäytetyön tarkoitus oli kyselyiden, haastattelujen ja havainnoinnin keinoin tutkia ja analysoida, miten Serlachius-museoiden järjestämä Koskelanlammen ympärijuoksutapahtuman taidesarjaan osallistuminen koetaan ja miten taidetekeminen soveltuu osaksi Koskelanlammen ympärijuoksutapahtumaa. Lisäksi tehtäväksi annettiin suunnitella taidesarjaehdotus vuodelle 2017. Serlachius-museoiden pedagoginen toiminta tähtää museoiden näyttelyiden lisäksi oivaltavan opetustoiminnan tarjoamiseen. Peruskoululaiset ovat Serlachius-museoiden pedagogisen yhteistyön tärkein kohderyhmä. Opinnäytetyön teoriaosuudessa perehdyttiin muun muassa museopedagogiikkaan sekä lasten ja nuorten taidekasvatukseen. Opinnäytetyötä varten tehdyn laadullisen tutkimuksen tuloksista oli selkeästi nähtävissä, että taidesarja on olennainen ja tärkeä osa tapahtumaa. Opinnäytetyö tuotti kehittämisehdotuksia ja vuoden 2017 taidesarjaehdotuksen, joka toteutetaan tapahtumassa 18.5.2017.The Koskelanlampi running event, organized by the Serlachius Museums every year in Mänttä-Vilppula, brings together all the city ́s schoolchildren from classes 1– 9. The event takes place in the surroundings of museum Gustaf and Koskelanlampi in May. This event combining the joy of sporting and arts has been organized since 2003 and it is a delightful sign of summer in the community. The pedagogical activities of the Serlachius museums aim to provide insightful teaching activities in addition to the museum exhibitions. Schools are the most important target group for pedagogical cooperation in museums. This Bachelor’s thesis was commissioned by Serlachius museums and the aim was to analyze and examine schoolchildren’s experiences of participating in the arts workshop during the running event and to find out if the arts activity is a suitable part of the event. The data were collected by observing groups of children participating in the arts workshop during the event, asking the participating children and teachers for feedback and by interviewing the personnel. The theoretical part of the Bachelor ́s thesis included museum pedagogy and art education of children and young people. The results of this qualitative study clearly showed that the arts activity workshops are an essential and important part of the event. The Bachelor ́s thesis yielded development proposals and a proposition for the arts workshop in 2017, which will be executed at the event on May 18th 2017

Porin yliopistokeskuksesta luovilta aloilta vuosina 2007-2013 valmistuneiden filosofian maistereiden työelämään sijoittuminen

Porin yliopistokeskuksen toimeksiannosta selvitettiin luovilta aloilta valmistuneiden maistereiden työelämään sijoittumista. Luovat alat määriteltiin tarkoittamaan Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmasta vuosina 2007–2013 valmistuneita filosofian maistereita. Kyselyn keskeisimmät tulokset ovat seuraavat: - Koulutusohjelmasta valmistui 117 henkilöä. Digitaalista kulttuuria pääaineenaan oli lukenut 29, kulttuuriperinnön tutkimusta 56 ja maisemantutkimusta 31. Kulttuurien tutkimusta oli lukenut 3 ja historiantutkimusta 3. - Kysely pystyttiin lähettämään 108 henkilölle. Sähköiseen kyselyyn saatiin 51 vastausta (vastausprosentti 47,2 prosenttia). Vastaajista 18 oli valmistunut digitaalisen kulttuurin oppiaineesta, 19 kulttuuriperinnön tutkimuksen oppiaineesta ja 14 maisemantutkimuksen oppiaineesta. - Luovien alojen maistereista 76 prosenttia oli työsuhteessa. Työttömänä työnhakijana tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa oli 16 prosenttia ja työvoiman ulkopuolella kahdeksan prosenttia maistereista. - Maisterit työllistyivät asiantuntija- ja toimihenkilötehtäviin kuntasektorille, yrityksiin sekä järjestöihin ja säätiöihin. - Kyselyhetken työ ja yliopistokoulutus vastasivat toisiaan vähintään jossain määrin peräti 93 prosentilla. - Korkeakoulututkinto oli 56 prosentilla maistereista edellytyksenä nykyiseen työhön. - Vakituisessa työssä oli 39 prosenttia ja määräaikaisessa työssä 25 prosenttia maistereista. Määräaikaisia työsuhteita oli suhteessa eniten järjestöjen ja säätiöiden palveluksessa olevilla. - Suuri osa maistereista oli tyytyväinen tutkinnon antamiin työelämävalmiuksiin. - Etenkin oman alan työssä olevat vastaajat kokivat, että työtä on liikaa ja työ on henkisesti liian kuormittavaa. - Luovien alojen maisterit suhtautuivat kriittisesti oman alansa työllistämismahdollisuuksiin Satakunnassa. Vain 19 prosenttia maistereista piti kohtuullisina mahdollisuuksia työllistyä koulutusta vastaavaan työhön.Siirretty Doriast

Joukkoliikenne : pikavuoropysäkkien kehittäminen

320062

Jalkinesuunnittelija eilen – tänään – huomenna

Artikkeli käsittelee Skandinavian ainoaa jalkinemuotoilijan (amk) koulutusta ja tämän hetken osaamisvaatimuksia. Artikkelin aluksi selvitetään opistotasoisen jalkineartenomi koulutuksen perustaminen ja alkuaikaa sekä siirtymä ammattikorkeakoulutukseen peilaamalla opetussisältöjä toimialan tarpeisiin. Loppuosassa esitellään alustavia tuloksia haastatteluista, joissa on selvitetty tämän päivän jalkinesuunnittelijan työtä ja osaamisvaatimuksia ammatillisen kompetenssin viitekehyksessä. Jalkinealateollisuuden väheneminen on johtanut siihen, että kokonaisvaltainen jalkineenvalmistamisosaaminen, yrittäjyysvalmiudet ja oman osaamisen brändääminen tulevat yhä tärkeämmiksi osaamisalueiksi.This article is about the Scandinavia’s only higher education offered in footwear design and the required professional competences. The beginning of the article describes the early stages of footwear design at the postsecondary level and the transition to the higher education level (= university of applied sciences) by reflecting the needs of the footwear industry. The end part of the article reports the preliminary results of the interviews concerning the daily work of a footwear designer in the framework of professional competences. The decrease in the footwear industry has led to the fact that the most important competences of today are connected to production, entrepreneurship and branding

Tunnetila : Kokemuksia moniaistisen monitoimitilan toteutuksesta Kiipulan ammattiopistoon

Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa moniaistinen monitoimitila Kiipulan ammattiopistoon ja selvittää miten työskentelyyn osallistuneet opiskelijat kokivat prosessin. Tilan käyttötarkoituksena oli toimia iltaisin vapaa-ajantilana ja päivisin esimerkiksi opetuskäytössä tai kokoustilana. Työskentelyyn osallistui opiskelijoita käsi- ja taideteollisuusalalta, kiinteistöpalvelualalta ja ICT-alalta. Työn taustalla vaikuttivat sosiaalipedagogiset ja sosiaalikulttuurisen innostamisen näkökulmat. Suunnittelun pohjaksi perehdyttiin multisensoriin ympäristöihin, tilasuunnitteluun ja tilojen vaatimaan tekniikkaan. Opiskelijoiden kokemuksia pyrittiin selvittämään havainnoinnin ja haastattelujen avulla. Työn tuloksena syntyi ammattiopiston vapaa-ajantiloihin monikäyttöinen, toimiva ja esteettisesti miellyttävä tila, jossa voidaan sekä oleilla että opettaa. Opiskelijoiden kokemus työskentelystä oli pääosin positiivinen. Osa suhtautui työskentelyyn kuin mihin tahansa koulutehtävään, osalle tekemisestä tuli selkeämmin voimaantumisen kokemuksia. Nämä kokemukset olivat erittäin tavoiteltavia, eikä negatiivisia vaikutuksia ilmentynyt, joten tämäntyyppistä toimintaa voisi olla hyvä jatkaa opiskelun tukena.The purpose of this study was to design and create a multisensory multipurpose room in Kiipula Vocational College and examine how the participating students experienced the process. The space was meant to serve as a leisure room for students during the evenings, and as an alternative classroom or meeting room during the daytime. The students who participated in the process were studying in the sectors of vocational education of arts and crafts, ICT and property maintenance. This work contributed to the perspectives of the social pedagogy and sociocultural animation. To design the space, multisensory environments, space planning and needed technology had to be familiarized with. Experiences of the students were studied by observation and interviews. The result of this bachelor´s thesis was a versatile, functional and aesthetically pleasant room, which can be used for hanging out as well as for teaching or gathering. The students' experiences of the process were mostly positive. Some of the students dealt the task as they would deal with any schoolwork, and the rest found it an especially empowering experience. These latter experiences were highly desirable with no negative effects, so it would be good to include this kind of working method in students´ day-to-day work

TIETOKONEAVUSTEINEN KAAVOITUS : Case: Suomen Lucia-neidon lammasturkin suunnittelu ja tietokoneavusteinen kaavoitus

Opinnäytetyön teoriaosuuden tavoitteena oli tutkia kaavoittajan työtä, ja sitä, miten kaavoitus ja kaavoittajan työ eroavat vaatetus/turkis- ja nahka-alalla. Teoriaosuuteen kerättiin aineistoa sekä painetusta tekstistä että kvalitatiivisen tutkimuksen keinoin haastattelemalla vaatetus- ja turkisalan asiantuntijoita eli kaavoittajina ja mallimestarin työtehtävissä toimivia henkilöitä. Haastattelujen avulla selvitettiin vaatetus/turkis- ja nahkatuotteen kaavoituksellisia eroja, kaavoittajan työtehtäviä ja ammatissa tarvittavia ominaisuuksia. Opinnäytetyön käytännön osuudessa suunniteltiin ja kaavoitettiin lammasturkki valtakunnan Lucia-neidolle. Työn toimeksiantaja oli kansanterveyttä edistävä järjestö Folkhälsan. Turkin kaavoitus tehtiin tietokoneavusteisesti. Naisten pukineita valmistava Friitala Fashion Oy valmisti lammasturkin opinnäytetyön tekijän laatimien kaavojen ja työohjeiden perusteella. Friitala Fashion Oy:n mallimestarilta saatu palaute kaavoista oli positiivista. Hänen mielestään työohjeet olivat selkeät, eikä kaavoissa ollut teknisesti vikoja tai epäselvyyksiä. Suomen Lucia-neito käytti lammasturkkia Helsingin tuomiokirkossa järjestetyn kruunajaistilaisuuden yhteydessä. Opinnäytetyön tekijän mielestä turkki sopi juhlavaan tilaisuuteen hyvin.The aim of the theory part of this thesis was to study the patternmaker's job and how the patternmaking process and the patternmaker's job tasks differ in the clothing/ fur- and leather trade. The research was done through literature review and the research method used was qualitative in nature including interviews with experts within the clothing and fur/leather trade, in other words, patternmakers and persons working with tasks related to the patternmaking profession. The interviews helped to identify the differences in patternmaking when working respectively with textile, fur and leather products; the tasks of a patternmaker and the qualities needed for this specific profession. The practical part of this thesis consisted of the design and patternmaking of the sheep fur coat for Finland's Lucia maiden. The commissioner for this thesis was the organization Folkhälsan, which is working for the promotion of public health in Finland. The pattern making of the sheep coat was made with the help of computer programs. The women's clothes manufacturer Friitala Fashion Ltd. completed the sheep fur coat based on the pat-terns and written instructions made by the author of this thesis. The feedback given by the patternmaker at Friitala Fashion Ltd. was positive. Her opinion was that the instructions were clear and that there were no obscurities or flaws in the patterns. Finland's Lucia maiden wore her sheep fur coat at her coronation in Helsinki Cathedral. The sheep fur coat was suitable for the festive occasion according to the thesis writer