Rendering process of digital terrain model on mobile devices

Digital Terrain Model has been used in many applications especially in Geographical Information System. However with the recent improvement in mobile devices that can support 3 Dimension (3D) content, rendering 3D based terrain on mobile devices is possible. Although mobile devices have improved its capabilities, rendering 3D terrain is tedious due to the constraint in resources of mobile devices. Furthermore, rendering DTM add more constraint and issues to the mobile devices. This paper focuses on the rendering process of DTM on mobile devices to observe some issues and current constraints occurred. Also to determine the characteristic of terrain properties that will affect the rendering performance. Experiments were performed using five datasets that derived from aerial images. The experimental results are based on speed of rendering and the appearance of the terrain surface. From these results, issues and problems that are highlighted in this paper will be the focus of future research

Wavelet Based Data-Hiding of DEM in the Context of Real Time 3D Visualization

International audienceThe use of aerial photographs, satellite images, scanned maps and digital elevation models necessitates the setting up of strategies for the storage and visualization of these data in an interactive way. In order to obtain a three dimensional visualization it is necessary to map the images, called textures, onto the terrain geometry computed with Digital Elevation Model (DEM). Practically, all of these informations are stored in three different files: DEM, texture and geo-localization of the data. In this paper we propose to save all this information in a single file for the purpose of synchronization. For this, we have developed a wavelet-based embedding method for hiding the data in a color image. The texture images containing hidden DEM data can then be sent from the server to a client in order to effect 3D visualization of terrains. The embedding method is integrable with the JPEG2000 coder to accommodate compression and multi-resolution visualization

Geometric data understanding : deriving case specific features

There exists a tradition using precise geometric modeling, where uncertainties in data can be considered noise. Another tradition relies on statistical nature of vast quantity of data, where geometric regularity is intrinsic to data and statistical models usually grasp this level only indirectly. This work focuses on point cloud data of natural resources and the silhouette recognition from video input as two real world examples of problems having geometric content which is intangible at the raw data presentation. This content could be discovered and modeled to some degree by such machine learning (ML) approaches like deep learning, but either a direct coverage of geometry in samples or addition of special geometry invariant layer is necessary. Geometric content is central when there is a need for direct observations of spatial variables, or one needs to gain a mapping to a geometrically consistent data representation, where e.g. outliers or noise can be easily discerned. In this thesis we consider transformation of original input data to a geometric feature space in two example problems. The first example is curvature of surfaces, which has met renewed interest since the introduction of ubiquitous point cloud data and the maturation of the discrete differential geometry. Curvature spectra can characterize a spatial sample rather well, and provide useful features for ML purposes. The second example involves projective methods used to video stereo-signal analysis in swimming analytics. The aim is to find meaningful local geometric representations for feature generation, which also facilitate additional analysis based on geometric understanding of the model. The features are associated directly to some geometric quantity, and this makes it easier to express the geometric constraints in a natural way, as shown in the thesis. Also, the visualization and further feature generation is much easier. Third, the approach provides sound baseline methods to more traditional ML approaches, e.g. neural network methods. Fourth, most of the ML methods can utilize the geometric features presented in this work as additional features.Geometriassa käytetään perinteisesti tarkkoja malleja, jolloin datassa esiintyvät epätarkkuudet edustavat melua. Toisessa perinteessä nojataan suuren datamäärän tilastolliseen luonteeseen, jolloin geometrinen säännönmukaisuus on datan sisäsyntyinen ominaisuus, joka hahmotetaan tilastollisilla malleilla ainoastaan epäsuorasti. Tämä työ keskittyy kahteen esimerkkiin: luonnonvaroja kuvaaviin pistepilviin ja videohahmontunnistukseen. Nämä ovat todellisia ongelmia, joissa geometrinen sisältö on tavoittamattomissa raakadatan tasolla. Tämä sisältö voitaisiin jossain määrin löytää ja mallintaa koneoppimisen keinoin, esim. syväoppimisen avulla, mutta joko geometria pitää kattaa suoraan näytteistämällä tai tarvitaan neuronien lisäkerros geometrisia invariansseja varten. Geometrinen sisältö on keskeinen, kun tarvitaan suoraa avaruudellisten suureiden havainnointia, tai kun tarvitaan kuvaus geometrisesti yhtenäiseen dataesitykseen, jossa poikkeavat näytteet tai melu voidaan helposti erottaa. Tässä työssä tarkastellaan datan muuntamista geometriseen piirreavaruuteen kahden esimerkkiohjelman suhteen. Ensimmäinen esimerkki on pintakaarevuus, joka on uudelleen virinneen kiinnostuksen kohde kaikkialle saatavissa olevan datan ja diskreetin geometrian kypsymisen takia. Kaarevuusspektrit voivat luonnehtia avaruudellista kohdetta melko hyvin ja tarjota koneoppimisessa hyödyllisiä piirteitä. Toinen esimerkki koskee projektiivisia menetelmiä käytettäessä stereovideosignaalia uinnin analytiikkaan. Tavoite on löytää merkityksellisiä paikallisen geometrian esityksiä, jotka samalla mahdollistavat muun geometrian ymmärrykseen perustuvan analyysin. Piirteet liittyvät suoraan johonkin geometriseen suureeseen, ja tämä helpottaa luonnollisella tavalla geometristen rajoitteiden käsittelyä, kuten väitöstyössä osoitetaan. Myös visualisointi ja lisäpiirteiden luonti muuttuu helpommaksi. Kolmanneksi, lähestymistapa suo selkeän vertailumenetelmän perinteisemmille koneoppimisen lähestymistavoille, esim. hermoverkkomenetelmille. Neljänneksi, useimmat koneoppimismenetelmät voivat hyödyntää tässä työssä esitettyjä geometrisia piirteitä lisäämällä ne muiden piirteiden joukkoon