La graphique de l'intention: Transfert et appropriation d'intentions graphiques en collaboration.

peer reviewedCet article traite de la passation graphique d'une intention et révèle, par l'intermédiaire d'expérimentations ciblées, quels composants graphiques soutiennent particulièrement bien ou mal cette passation. Les résultats suggèrent d'apporter une attention toute particulière, que l'on soit concepteur-collaborateur ou développeur d'interfaces de soutien à la collaboration distante, aux courbes dites "principales". Celles-ci semblent effectivement être garantes d'une intention graphique potentiellement mieux transmise et mieux capturée - l'essence graphique d'une collaboration distante efficace

Sustainability, Human Well-Being, and the Future of Education

This open access book explores the key dimensions of a future education system designed to enable individuals, schools, and communities to achieve the twin twenty-first century challenges of sustainability and human well-being. For much of the twentieth century, Western education systems prepared students to enter the workforce, contribute to society and succeed in relatively predictable contexts. Today, people are at the controls of the planet—making decisions that are dramatically reshaping social, economic, and environmental systems at a global scale. What is education’s purpose in this new reality? What and how must we learn now? The volatility and uncertainty caused by digitalization, globalization, and climate change weave a common backdrop through each chapter. Using case studies drawn from Finland and the US, chapter authors explore various aspects of learning and education system design through the lenses of sustainability and human well-being to evaluate how our understanding and practice of education must transform. Using their scholarly research and experience as practitioners, the authors propose new approaches to preparing learners for a new frontier of the human experience fraught with risks but full of opportunity

Opening the electrome : redefining home for energy studies through design practice

This design thesis presents a field-based practice as inquiry, for prototyping, and as a form of discrete activism. It builds on four prior approaches from design, art and architecture: Empathic Design, Interrogative Design, Relational Aesthetics and Critical Regionalism. Positioning the thesis as an issue-based design study, it is presented as a piece of practice-based energy research. It approaches domestic energy use measures as information and conceptualizes such measures as holding both an ecological and an informational concern. This coupling within domestic energy use measures becomes the subject for design practice. Based on this coupling, referring to on-going changes within domestic energy systems and viewing the home from three different theoretical positions, the thesis presents a hypothetical construct of the home, referring to it as the Electrome. Against this background, the study introduces its first field-based research within the Indian domestic context. Using interviews and design exercises with Indian apartment residents, the study demonstrates that as dwellers give meanings to their domestic appliances, artefacts and electro-home, these artefacts contain and hold a number of social relations. In this context, the flow of energy into domestic appliances, artefacts and the home allows energy use to be seen as information. When such information is combined with the social relations inferred from domestic artefacts, a conception of dwelling with data emerges. This is presented as a characteristic of the Electrome. Proceeding with two further field studies, the design practice prototypes a series of domestic services based on energy information, resulting in making people’s private energy use information public. By “opening” the private energy use measures of appliances, artefacts and the home by design, the practice firstly infers and presents the social relations and orders contained within the homes and their inherent intertwining with everyday energy practices. Secondly, the opening of energy use measures as design practice presents how otherwise latent larger social concerns that go beyond the walls of the home emerge. Then, calling for a difference at the scale of the electro as a universal technology, in order to negotiate control of the material agency within everyday dwelling, the design practice demonstrates a design tactic termed the de-electrofication of data. With these results from the design practice as inquiry, for prototyping, and as activism, the thesis demonstrates that practicing design can generate multiple agendas as coherent action.Tämä suunnittelun alaan kuuluva tutkielma esittelee suunnittelumallin, jonka toteutus kentällä koostuu kolmesta osasta: kyselystä, prototyypin tai ideoiden testauskonseptin luomisesta ja eräänlaisesta yksilön aktivismista. Se rakentuu neljälle aiemmalle muotoilussa, taiteessa ja arkkitehtuurissa käytetylle lähestymistavalle, jotka ovat empaattinen suunnittelu, interrogatiivinen suunnittelu, relaatioestetiikka ja kriittinen regionalismi. Tutkielma on luonteeltaan ongelmalähtöinen suunnittelututkimus. Se esitetään energiatutkimustyönä, joka perustuu käytännön toteutukseen. Siinä kotitalouden energiankulutuksen mittauksia käsitellään informaationa ja samalla kiinnitetään huomiota siihen, että näihin mittauksiin liittyy ympäristö- ja informaationäkökohtia. Tapa, jolla nämä näkökulmat yhdistetään kotitalouden energiankulutusmittauksiin, otetaan suunnittelukäytännön pohjaksi. Tutkielmassa nojaudutaan tähän yhteyteen, otetaan huomioon jatkuvat muutokset kotitalouksien energiajärjestelmissä ja tarkastellaan kotitaloutta kolmesta eri teoreettisesta näkökulmasta. Näin tarkasteltuun kotitalouteen viitataan termillä elektromi (engl. Electrome). Tutkimuksessa toteutetaan ensimmäinen tälle taustalle rakentuva kenttätutkimus intialaisissa kotitalouksissa. Tutkimus hyödyntää intialaisten asuinhuoneistojen asukkaiden haastatteluja ja heidän kanssaan tehtyjä suunnitteluharjoituksia ja osoittaa niiden pohjalta, että kun asukkaat antavat merkityksiä kodinkoneilleen, laitteilleen ja kodilleen sähkövirtojen, -laitteiden ja niiden käytön muodostamana kokonaisuutena (electro-home), nämä kodinkoneet ja laitteet ilmentävät useita erilaisia sosiaalisia suhteita. Tässä kontekstissa kodinkoneisiin, laitteisiin ja kotitalouteen virtaava energia mahdollistaa sen, että energian käyttöä voidaan tarkastella informaationa. Kun tämä informaatio yhdistetään kodin laitteista johdettuihin sosiaalisiin suhteisiin, nousee esiin tietoasumisen (dwelling with data) käsite. Tämä esitetään elektromin ominaispiirteenä. Työtä jatketaan vielä kahdella muulla kenttätutkimuksella: suunnittelumallilla testataan energiainformaatioon pohjautuvia kotipalveluita, minkä tuloksena ihmisten yksityinen energiankulutus tulee julkiseksi. Mallissa ”avataan” kodinkoneiden, laitteiden ja kodin yksityiset energiamittaukset suunnittelun avulla. Tällöin malli ensinnäkin paljastaa ja tuo näkyväksi kotiin sisältyvät sosiaaliset suhteet ja rakenteet ja niiden punoutumisen jokapäiväisiin energiankäyttötapoihin. Toiseksi energiankulutusmittaukset avaava suunnittelumalli tuo esiin, kuinka muuten piilossa pysyvät, kotoa yhteiskuntaan laajemmin vaikuttavat sosiaaliset näkökulmat syntyvät. Suunnittelumalli vaatii elektro-määrän muutosta universaalilla teknologialla synnyttääkseen uudet voimasuhteet aineellisen todellisuuden hallinnalle ja esittelee suunnittelutaktiikan, jota kutsumme tiedon de-electrofikaatioksi (de-electrofication). Kyselystä, prototypoinnista ja aktivismista saatujen tulosten pohjalta tutkielma esittää, että suunnittelu voi luoda useita erilaisia yhtenäisen toiminnan ohjelmia