Hołdy stanów śląskich w okresie dominacji cesarsko-królewskiej Habsburgów (1600–1740). Podstawy i procedura prawna, postępowanie administracyjne a powstały zwyczaj i praktyka kulturowa

This article deals with the hitherto unknown phenomenon of paying tribute to kings, princes, and free state lords in Silesia in the period 1600–1740. It is important that the formula for submitting the homage in the times cited changed dramatically, and the observation of the legal custom allowed us to distinguish three types of this type of ceremony. We distinguish, therefore, the tributes paid to the hands of royal-imperial dignitaries in the Superior Office in Wrocław by feudal princes (apart from the tributes paid in Vienna itself), tributes paid by princely vassals in hereditary principalities to the royal starosts, where the prince was almost always Habsburg during the period in question (exception: Duchy of Opole and Racibórz, 1645–1666). The third type of tribute were those that took place with the seizure of one of the six free state states (estates with rights similar to principalities). Attentions gets also the so-called “reverse guarantees” provided by newly acquiring principalities or their representatives. Apart from the legal and administrative aspects, the work also presents the cultural image of paying homage. It contains a description of the custom regarding the place of worship, the manner of gathering, or the texts of the oaths and homage replicas of the rulers, first time in the Polish translation.Artykuł dotyczy nieznanego dotąd zjawiska składania danin królom, książętom i wolnym panom stanowym na Śląsku w latach 1600–1740. Co istotne, formuła składania hołdu w tych czasach zmieniła się diametralnie, a obserwacja zwyczaju prawnego pozwoliła wyróżnić trzy rodzaje tego typu ceremonii. Wyróżniamy więc daniny składane na ręce dygnitarzy królewsko-cesarskich w Urzędzie Zwierzchnim we Wrocławiu przez książęta lenne (abstrahując od hołdów składanych w samym Wiedniu), daniny składane przez lenników książęcych w księstwach dziedzicznych przed starostami królewskimi, gdzie w omawianym okresie księciem był prawie zawsze Habsburg (wyjątek: księstwo opolsko-raciborskie, 1645–1666). Trzecim typem daniny były te, które miały miejsce wraz z zajęciem jednego z sześciu wolnych państw stanowych (stanów o prawach zbliżonych do księstw). Uwagę zwracają także tzw. gwarancje odwrotne udzielane przez nowo przejmujących księstwa lub ich reprezentantów. Oprócz aspektu prawnego i administracyjnego w pracy przytoczony został również obraz kulturowy składania hołdu. Zawiera on opis obyczaju dotyczącego miejsca hołdu i sposobu gromadzenia się, a także po raz pierwszy w tłumaczeniu na język polski tekst przysiąg i homagialnych replik władców

Die Umsetzung des neuen überregionalen Lehrplans (2014) im Fremdsprachenunterricht an finnischen Grundschulen : Eine Umfrage an Lehrende zur Übergangszeit der Lehrplanreform

Tässä tutkielmassa tarkasteltiin yläkoulun kieltenopettajien näkemyksiä vuonna 2014 julkaistuista uusista peruskoulun opetussuunnitelman perusteista sekä laajemmin opetussuunnitelmauudistuksen vaikutuksesta koulutyöhön. Uutta opetussuunnitelmaa ja vuonna 2012 julkaistua uutta peruskoulun tuntijakoa kohtaan on esitetty ennalta kritiikkiä etenkin kielten osalta. Uuden tuntijaon myötä yläkoulusta alakouluun siirtyy mm. yksi A-kielen vuosiviikkotunti ja ruotsin kielen alkamista varhaistetaan alkamaan kuudennelta luokalta. Uudistukset toteutetaan siirtymäajan mukaisesti, jossa alakoulu on siirtynyt opetussuunnitelmaan ja uuteen tuntijakoon syksyllä 2016 ja yläkoulu siirtyy niihin porrastetusti vuosien 2017-2019 aikana. Tutkimuksen aineisto kerättiin opettajilta kyselyn ja kahden haastattelun avulla. Kyselyiden analysointimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysin sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Siten aineistosta voitiin laadullisen analysoinnin lisäksi selvittää, mitkä teemat toistuivat opettajien vastauksissa. Haastatteluilla kerätyillä tiedoilla täydennettiin ja syvennettiin kyselyiden pohjalta tehtyjä johtopäätöksiä. Tutkimuksella voitiin tuottaa tietoa opettajien näkemyksistä opetussuunnitelma-uudistuksen siirtymäajan aikana. Tärkeimpiä tuloksia olivat selkeät erot niin opettajien aktiivisuudessa paikallisessa opetussuunnitelmatyössä kuin myös asenteissa uutta opetussuunnitelmaa kohtaan. Näiden erojen syntyyn vaikuttivat osaltaan opetuksen järjestäjän vapaudet paikallisesti päätettävissä asioissa sekä yksittäisten opettajien vapaus toteuttaa omaa opetustaan. Toisaalta opettajien ammattitaito korostui opetuksen räätälöinnissa tarpeen mukaan ja opetusmateriaalien kriittisessä arvioinnissa, toisaalta aineistossa ilmeni kritiikkiä toisten opettajien osallistumattomuutta kohtaan sekä opetussuunnitelmauudistuksen merkityksen kyseenalaistamista. Opettajien tukemisessa todettiin olevan etenkin käytännön toteutukseen, arviointiin ja tietotekniikkaan sekä sen hallintaan liittyen puutteita. Etenkin vähemmän valmistelutyöhön osallistuneiden tukemisen ja resurssien riittävyyden todettiin olevan ensiarvoisen tärkeitä uudistuksen toteutumisen kannalta. Lisäksi tutkimuksessa ilmeni viitteitä siitä, että siirtymävaiheessa keskitytään sisällön ohella vahvasti uudistuksen ulkoisiin muutoksiin, kuten tuntijakoon, digitalisaatioon, yhteistyöhön ja arviointiin. Esimerkiksi kielten korostumista opetussuunnitelmassa tuotiin vain vähän esiin, kun taas muutoksia kielten tuntijaossa kritisoitiin vahvasti. Kieltenopettajat olivat huolissaan esimerkiksi peruskoulun oppilaiden kielitaidon kaventumisesta uuden tuntijaon myötä, toisaalta kritiikin taustalla voitiin todeta olevan osittain myös pelkoa oman työn aseman heikkenemisestä. Sisällöllisistä asioista tuotiin esiin mm. oppilaan aseman vahvistumista, erilaisia työtapoja sekä useita tavoitteita