Metsätieteen tuloksia kansantajuisessa asussa

Liite Metsälehteen N:o 41Sisällysluettelo: Jalopajun viljely Suomessa hyvällä alulla, s. 2. Heikinheimo, Olli. Visakoivun kasvatuksen ongelmia, s. 3-6. Schulenburg, A-F. von der. Koripajun viljely, s. 7-16

Sipulin viljely vaikeuksissa

vo

Luomupeltojen rikkakasvien hallinta peitekasvien avulla

Rikkakasvit aiheuttavat merkittävää satohaittaa luonnonmukaisessa peltoviljelyssä. Yleisesti rikka-kasvien hallinta perustuu luomutiloilla mekaaniseen maanmuokkaukseen, josta kuitenkin aiheutuu myös negatiivisia ympäristövaikutuksia kuten maan rakenteen heikkenemistä ja ravinteiden huuh-toutumista. Peitekasvien viljely on mielenkiintoinen vaihtoehto luomutiloilla rikkakasvien hallintaan mekaanisen maanmuokkauksen sijaan. Samalla toteutustavasta riippuen peitekasveja voidaan hyö-dyntää biologisessa typensidonnassa, ravinteiden huuhtoutumisen vähentämisessä, eroosion estossa ja maan kasvukunnon ylläpidossa. Peitekasvien käyttö rikkakasvien hallinnassa perustuu lisääntyvään kilpailuun valosta, ravinteista ja vedestä. Osalla kasveista on myös allelopatisia vaikutuksia. Suomessa yleisin tapa peitekasvin viljelyssä on kylvää heinä- tai palkokasvi pääkasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä. Aluskasvi jätetään kasvamaan pääkasvin sadonkorjuun jälkeen. Pidemmän kasvuajan maissa peitekasvit kylvetään yleisesti sadonkorjuun jälkeen. Suomessa kasvukauden pituus kuitenkin rajoittaa sadonkorjuun jälkeen kylvettävien peitekasvien käyttöä. Aluskasvin tulisi tuottaa nopeasti rikkakasveja peittävä kasvusto, mutta ei kilpailla liikaa satokas-via vastaan. Sadonkorjuun jälkeen kasvun tulisi olla voimakasta. Peitekasvien vaikutuksia rikkakasvien hallinnassa luonnonmukaisessa viljelyssä on tutkittu melko vähän ja tutkimustulokset ovat olleet osittain ristiriitaisia. Aluskasvin viljely lisää kilpailua rikkakasveja vastaan, mutta toisaalta se estää mekaanisen rikkakasvien torjunnan. Lisäksi niiden viljely vaikuttaa satokasvin satoon aluskasvin viljelyvuonna sekä esikasvivaikutuksen johdosta seuraavana vuotena. Vaikutukset voivat olla joko positiivisia tai negatiivisia. Peitekasvien vaikutuksista rikkakasvien ja satokasvien kasvuun tarvittaisiin lisää tutkimusta. Eri aluskasvilajien ja lajikkeiden soveltuvuudesta eri pääkasveille tarvittaisiin lisätietoa erilaisilla maalajeilla. Tärkeää on saada lisätietoa siitä miten aluskasvien viljely sisällytetään viljelyjärjestelmään niin, että maksimoidaan kilpailu rikkakasveja vastaan mutta minimoidaan haitta satokasville. Aluskasvien viljelyä tuetaan maatalouden ympäristökorvausjärjestelmässä. Korvausten lisäksi peitekasvien viljelyn taloudellisuuteen vaikuttavat muun muassa käytettävän lajin siemenkustannukset, muutokset työkoneiden energiankulutuksessa, mahdollinen kilpailun aiheuttama sadonaleneminen, esikasvivaikutus seuraavalle vuodelle ja pitkäaikaiset vaikutukset rikkakasvien määrään

Rehuviljan viljely Pohjois-Karjalassa

vokKirjasto Aj-

Omavaraisen viljelyn kannattavuuslaskelmia

vKirjasto Aj-k. Yksikön huom.: Kirjast

Rehumaissin viljely ja käyttö lypsykarjan ruokinnassa

Opinnäytetyön tavoitteena oli paneutua rehumaissin viljelyyn ja sen käyttöön lypsykarjan ja maitorotuisten sonnien ruokinnassa. Maissin viljeleminen Suomessa ja Lounakosken tilalla on vielä melko uusi asia, mutta sääolojen salliessa maissista on mahdollista saada kilpailukykyinen sato. Työn toimeksiantajana toimii Mty Lounakoski. Työssä on sovellettu viljelyosiossa pääasiassa RaisioAgron maissinviljelyopasta ja MTT:n raporttia liittyen maissinviljelyyn. Suurta osaa työssä näyttelee myös kyselytutkimuksena toteutettu viljelijöiden haastattelu. Se antoi kattavasti käytännön tietoa ja vinkkejä liittyen viljelyyn ja ruokintaan. Maissi on varsin mielenkiintoinen ja suuren satopotentiaalin omaava kasvi rehuntuotantoon. Haastattelutiloilla maissiin oltiin varsin tyytyväisiä ja se oli vakiintunut tilojen viljelykiertoon. Kaikilla tiloilla oltiin erityisen tyytyväisiä suureen sadontuottokykyyn ja mahdollisuuteen käyttää runsaita karjanlantamääriä ilman lakoutumisriskiä. Maissi vaatii enemmän toimenpiteitä verrattuna nurmeen, esimerkiksi kylvö joka kevät ja ruiskutuksia kasvukaudella, mutta työhuiput ovat tasaisempia. Maissisäilörehu soveltuu hyvin tiloille, joilla on aperuokinta, tai karkearehujen sekoittaminen on muulla tavoin mahdollista. Maissisäilörehusta saadaan lypsykarjan ruokintaan energiaa, hyvin sulavaa kuitua ja mikäli tähkät ehtivät kehittyä tarpeeksi pitkälle, saadaan myös hitaasti sulavaa tärkkelystä. Lounakosken tilalla rehumaissin viljelyä on tarkoitus jatkaa maltillisella pinta-alalla ja muutenkin suhteessa karjamäärään. Maissialaa ei ole tarkoitus kasvattaa liiaksi mahdollisen epäonnistumisen riskin takia. Vaikka maissi ei olisikaan ehtinyt kehittää tähkiä tavoitellulle asteelle, on ruokinta ollut mahdollista suunnitella ja toteuttaa niin, että karjan tuotos on määrällisesti ja pitoisuuksiltaan pysynyt korkeana.The goal of this thesis was to investigate the cultivation of corn and its use in feeding dairy cows and bulls. The cultivation of corn in Finland and on the Lounakoski farm is still a rather new concept, but when weather conditions allow it is possible to grow a competitive corn crop. The thesis was commissioned by the Lounakoski farm. The cultivation part applies primarily the guide by RaisioAgro and an MTT report on corn cultivation. A large part of this work is also filled by farmer interviews carried out in poll form. The poll provided comprehensive practical knowledge and tips concerning farming and feeding. Corn is a rather interesting plant with a large yield potential for feed cultivation. The interviewed farmers were quite pleased with corn and it has become a stable component in their crop rotation. All farms were especially pleased with the great yield capacity and the possibility to use large amounts of manure fertilizer without the risk of lodging. In comparison to grass corn requires more care: sowing needs to be done every spring and the crops have to be sprayed with herbicide during the growing season, but the work load is more constant. Corn silage is suitable for farms using TMR/PMR (total mixed ration/partly mixed ration) feeding or where grass feed mixing is possible in other ways. Corn silage provides the dairy cattle with energy, easily digestible fiber and, if the cobs are not completely matured, also slowly digestible starch. On the Lounakoski farm corn cultivation is to be continued on a moderate area and in relation with the livestock overall. Due to the possible risk of crop failure the cultivated area will not be enlarged too much. Even if the corn had not developed cobs of desired stage planning and executing the feeding to keep the milk yield high both in quality and concentration has been possible