Hoitopolku lasten kotisairaanhoidossa

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli yhtenäisen, joustavan ja saumattoman hoitopolun kuvaaminen lasten kotisairaanhoidossa. Tavoitteenamme oli suomenkielisen materiaalin tuottaminen aiheesta ja tätä kautta hoitopolkukäytäntöjen kehittämisen edistäminen. Opinnäytetyömme oli osa Metropolia ammattikorkeakoulun ja HYKS Naisten- ja lastentautien tulosyksikön yhteistä Tulevaisuus lasten erikoissairaanhoidossa -hanketta. Työmme tehtiin käyttäen kehittämistyön menetelmää ja soveltaen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmää. Työelämän asiantuntijana työssämme toimi osastonhoitaja HYKS-alueen lasten kotisairaanhoidon yksiköstä. Lapsen hoitopolku alkaa päätöksestä siirtää lapsi kotisairaanhoitoon. Lapsi voi siirtyä kotisairaanhoitoon sairaalan päivystyksestä tai osastohoidosta. Hoitopolku ei kuitenkaan ole yhdensuuntainen, vaan lapsi voidaan siirtää myös kotisairaanhoidosta osastohoitoon, jos hoitoa ei jostain syystä voida toteuttaa kotona. Lapsen hoito kotisairaanhoidossa voidaan lopettaa, jos sairaanhoidollinen tarve päättyy lapsen kasvun, kehityksen tai paranemisen myötä. Yhtenäisen, joustavan ja saumattoman hoitopolun edellytyksenä on tiivis yhteistyö kaikkien hoitoon osallistuvien tahojen kesken, mukaan lukien lapsen vanhemmat. Kokonaisvaltaisen hoidon mahdollistaa jokaisen hoitopolun vaiheen tarkka ja yksityiskohtainen suunnittelu sekä hoidon jatkuva arviointi. Hoitoon osallistuvan moniammatillisen tiimin tiedot, taidot ja kokemukset tulee hyödyntää sekä hoidon suunnittelussa että toteutuksessa. Lapsen tarpeet ja kuntoutus tulee olla kaiken toiminnan lähtökohtana. Yhtenäisten toimintaohjeiden sekä kriteereiden tarve lapsen siirtämiseen sairaalasta kotisairaanhoitoon nousi työssämme esille. Ohjeistusta tarvitaan niin yleisellä tasolla, kuin myös yksityiskohtaisesti kohdennettuna jokaiselle lapselle. Vanhempien osallistumista lapsensa hoitoon tulee tukea, ja heidän jaksamistaan voidaan edesauttaa esimerkiksi tilapäishoidon järjestämisellä. Ammattitaitoisten, pysyvien hoitajien rekrytoiminen kotisairaanhoitoon on koettu haasteelliseksi. Hoitajien saamiseksi tulisikin löytää erilaisia ratkaisuja, jotta lasten ja perheiden tunne hyvästä ja laadukkaasta hoidosta mahdollistuu.The purpose of this final project was to describe a connected, flexible and seamless clinical pathway in the pediatric home health care. The aim of this study was to write information in Finnish and thus promote the development of clinical pathways in Finland. Our final project was a part of “The Future of Specialised Health Care for Children” -project. This project was put into practice in collaboration with the Metropolia University of Applied Sciences and the Helsinki University Central Hospital. It was done by using the following methods; development work’s methods and applied systematic literature review. When the child is decided to be transferred from a hospital to a pediatric home health care, it means that the clinical pathway begins. The child can be transferred from the hospital emergency room or from the pediatric ward. If there is any reason why the pediatric home health care cannot nurse the child, it will lead to the hospital readmission. When the child grows and develops or gets well, she/he does not always need the pediatric home health care. Due to this, the clinical pathway ends. Prerequisite of the connected, flexible and seamless clinical pathway is collaboration between all professionals who are working with the family. Also collaboration between the parents and the members of the stuff is essential. When every part of the clinical pathway is planned and is estimated frequently, it makes comprehensive care possible. Knowledge, skills and experiences of the multidisciplinary team is needed when planning care and putting it into practice. The pediatric home health care should focus on the needs and rehabilitation of the child. The results lead to the conclusion that coherent criteria and instructions should be created for a child´s transferral from the hospital to the pediatric home health care. Nevertheless, it is also important to take individual needs into account. It is equally important to give support to the parents. For example, it would be helpful for them if an opportunity for the respite would exist. The challenge of pediatric home health care is to find skilled, permanent staff. It would be important to find solutions for this challenge in order to perform high-quality care and to improve patient satisfaction

Kaatumisen pelon seuraukset ikääntyneen arjessa selviämiseen – kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Opinnäytetyö tehtiin Vantaan kaupungin tehostetulle kotihoidolle ja se on osa Vantaan kaupungin Vanhusten avopalvelut –hanketta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kaatumisen pelon seurauksia ikääntyneen fyysiseen toimintakykyyn ja päivittäisiin toimintoihin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Opinnäytetyön tavoitteena on tiivistää jo tutkittua tietoa kaatumisen pelon seurauksista ja lisätä tehostetun kotihoidon työntekijöiden tietoisuutta kaatumisen pelosta. Tämän tiedon lisäämisen pohjalta tavoitteena on kehittää kotona asuvien ikääntyneiden kokonaisvaltaista hoitoa. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui ikääntymisestä, pelosta, kaatumisen pelosta, fyysisestä toimintakyvystä, päivittäisistä toiminnoista ja kotona pärjäämisestä. Opinnäytetyö koostuu teoreettisen viitekehyksen lisäksi menetelmien valinnasta, tiedonhausta, valitun aineiston esittelystä, tuloksista, eettisyydestä ja luotettavuudesta sekä pohdinnasta. Kirjallisuuskatsauksen tuloksissa selvisi kaatumisen pelon vähentävän selkeästi fyysisen aktiivisuuden määrää. Kaatumista pelkäävillä oli myös suuremmalla todennäköisyydellä liikkumisen vaikeuksia. Kaatumisen pelon kanssa selviytyäkseen ikääntyneet suunnittelivat päivänsä etukäteen ja välttelivät tiettyjä päivittäisiä toimintoja säilyttääkseen tasapainoisen elämänlaadun. Pitkällä aikavälillä aktiivisuuden rajoittaminen johtaa alaraajojen voimien heikentymiseen, päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen vaikeutumiseen ja avun tarpeen lisääntymiseen. Aineiston analyysissä kategorioiksi nousi aktiivisuuden lasku, mobilisaatio, liikkumisen väheneminen, ajankäyttö ja välttely sekä kotoa poistuminen, päiväjärjestys, avun tarve, liikkumisen rajoitus kotona ja itsestä huolehtiminen. Kaatumista pelkäävät tarvitsevat kotona enemmän apua kuin henkilöt, jotka eivät pelkää ja kaatumisen pelko rajoittaa turhaan monen ikääntyneen elämää. Osana Terveyttä ja hyvinvointia edistävien palveluiden kehittäminen –kurssia opinnäytetyön tekijöillä on tarkoitus tuottaa tämän kirjallisuuskatsauksen pohjalta opas hoitohenkilökunnalle kaatumisen pelon seurauksista.The purpose of this thesis was to describe the effects of the fear of falling on the elderly’s physical activity and activities of daily living using a narrative literature review method. The aim was to bring together information on fear of falling and its effects for the employees at the City of Vantaas special community nursing unit. Based on this information the authors hope to have an influence on the care of elderly patients living at home. This thesis was implemented through cooperation with the city of Vantaa and its special community nursing services unit and is a part of their Outpatient services project for the elderly. The theoretical framework of this thesis includes, aging, fear, fear of falling, physical activity, activities of daily living and managing at home. The thesis also includes method design, research, results, analysis, ethics and a discussion. The results of this literature review showed that the fear of falling significantly decreases daily physical activities. Those who fear falling are also more likely to have decreased mobility. To manage fear of falling, the elderly planned their days ahead and avoided some instrumental activities of daily living to maintain a stable balance in their lives. In the long run activity limitations can lead to decreased mobility in lower extremities and, therefore difficulty in performing instrumental activities of daily living and an increased need for help. During the analysis, the categories that arose were less activity, mobilisation, less exercising, the use of time, avoidance and leaving home, daily schedule, need for help, moving limitations at home and taking care of oneself. Those who are fearful of falling in the home environment need more help than those who are not fearful. Fear of falling unnecessarily limits the life of many elderly. For the future studies a guidebook of the results of this thesis would be recommended for the nursing staff at the community nursing services

Open access –kustantajien evaluointi tieteellisen kirjaston näkökulmasta

Non peer reviewe

Asiakaslähtöinen terveysneuvonta koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa lasten ja nuorten näkökulmasta : katsaus kirjallisuuteen

Opinnäytetyö on osa laajempaa Terveyttä edistävien työmenetelmien arviointi ja kehittä-minen 2009-2011 hanketta, minkä tarkoituksena on arvioida terveyden edistämisen mene-telmien toteutumista, vaikuttavuutta sekä kehittämistarpeita tietyillä neuvolatyön ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sisältöalueilla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa mitä asiakaslähtöinen terveysneuvonta on koulu- tai opiskeluterveydenhuollossa ja mitkä tekijät edistävät tai ehkäisevät sen toteutumista lasten ja nuorten näkökulmasta tarkasteltuna. Tavoitteena oli, että tuloksia voidaan hyö-dyntää arvioitaessa ja kehitettäessä asiakaslähtöisempiä terveyden edistämisen työmene-telmiä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimintaympäristöissä. Opinnäytetyö on toteutettu systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmää soveltaen, katsauksena kirjallisuuteen. Aineistona käytettiin vertaisarvioituja alkuperäisiä tutkimusar-tikkeleja, jotka oli julkaistu 2003 tai myöhemmin. Artikkelien tuli kuvata asiakaslähtöistä terveysneuvontaa koulu- tai opiskeluterveydenhuollossa terveyden edistämisen näkökul-masta. Aineisto koostui 6 laadullisesta vertaisarvioidusta alkuperäisestä tutkimusartikkelista. Aineisto analysoitiin soveltaen induktiivista sisällönanalyysia. Asiakaslähtöinen terveysneuvonta koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on toimintaa, mikä mahdollistaa lapsen tai nuoren osallistumisen omaa terveyttään ja hyvinvointiaan koske-vaan keskusteluun ja päätöksentekoon. Se on yhdenvertaista ja molemminpuolista vuoro-vaikutusta, jossa lapsen tai nuoren yksilöllisyys tulee huomioitua samoin kuin hänen oma tarinansa tai äänensä. Asiakaslähtöinen terveysneuvonta voi vahvistaa lapsen tai nuoren luottamusta omiin voimavaroihinsa ja edistää heidän kykyään tehdä oman terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta myönteisiä ratkaisuja. Asiakaslähtöisyyttä edistävät ja ehkäisevät tekijät lasten ja nuorten näkökulmasta tarkasteltuna liittyvät hoitajaan, hänen toimintaansa, saatavuuteensa sekä lasten, nuorten ja heidän perheidensä haasteellisuuteen asiakkaina. Asiakaslähtöinen terveysneuvonnan toteutuminen koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa edellyttää laadukasta, terveydenhuollon ammattihenkilön toimintaa ja näiden palvelujen hyvää saatavuutta. Tämä edellyttää jatkossa huomion kiinnittämistä henkilöstön vuorovai-kutus- ja viestintätaitojen monipuoliseen hallintaan sekä palvelujen saatavuuteen.This study is a part of the Development of Health Promotion Practices in Primary Health Care – Focus on Child and Adolescent Health Project. The objective of the project is to assess how the methods of health promotion are actualized, their effectiveness and devel-opment needs in certain child, school and student health care. The aim of the study was to investigate how client-centered health counselling appeared in school or student health care and what were the advancing or preventing factors affecting it according to children and young people. The objective of the study was that the results can be utilised in assessing and developing more client-centered health promotion methods in school and student health care. This study was conducted by applying the methods of systematic literature review, as the review to literature. The material consisted of six original referee research articles, pub-lished in 2003 or later. The material was analysed by applying the inductive content analy-sis. Client-centered health counselling in school or student health care allow children and young people to take actively part in discussion and decision making concerning their own health and well being. It can be described as both equal and both-sided interaction that takes into account person’s individuality and narrative. Client-centered health counselling can strengthen persons’ trust on their own assets and advance their ablity to make positive desicions concerning their own health and well being. According to children and young people the advancing or preventing factors are mainly related to the nurse, to his/her ac-tivities, availability as well as to challenging attributes of children, young people and their families. Client-centered health counselling in school and student health care calls for good-quality nursing as well as availability of these services. In the future there should be paid more attention to school or student health care nurses’ interaction and communication abilities as well as to their availability

Miten tieteellinen kirjoittaminen eroaa journalistisesta kirjoittamisesta?

Opinnäytetyöni tavoitteena on selvittää, miten tieteellinen ja journalistinen kirjoittaminen eroavat toisistaan. Vertailen lajeja toisiinsa käytännön kirjoittajakokemukseni ja lähdekirjallisuuden pohjalta. Osana opinnäytetyötäni kirjoitin tieteellisen artikkelin kuvittaja, animaattori Camilla Mickwitzistä (1937-89). Työskentelyn aikana arvioin työprosessiani ja vertailin sitä journalistisen jutun kirjoittamiseen. Toisinaan toimittajat työskentelevät arkistoissa tai keräävät muuten laajan taustamateriaalin, jolloin heidän työtapansa alkaa muistuttaa tutkijan työtä. Tutkijat puolestaan joutuvat kilpailemaan lukijoista ja heidän ajankäytöstään siinä missä journalistit. Tieteiden välinen tutkimus on lisääntynyt, ja siksi moni lukee myös muiden kuin oman alansa tutkimuksia. Se asettaa tieteelliselle tekstille uusia vaatimuksia. Käyn läpi tieteellisen ja journalistisen kirjoittamisen yhtäläisyyksiä ja eroja. Keskityn tekstin vakuuttavuuteen ja rakenteeseen, kirjoittajan omaäänisyyteen, lähteiden käyttöön ja etiikkaan. Yhteisenä tavoitteena tieteessä ja journalismissa on lukijan vakuuttaminen. Tieteessäkään pelkät faktat eivät enää riitä. Koska tutkijan tulee kantaa vastuu tekemistään valinnoista ja tutkimuksen tuloksista, hänen äänensä saa kuulua tekstistä. Vaikka tieteellisen tekstin perusrakenne poikkeaa journalistisesta tekstistä, tekstin jäsennyskeinot ovat samankaltaisia, samoin kirjoittamisprosessi. Kirjoittaja käy läpi samat vaiheet: ideoinnin, aiheen rajauksen, rakenteen miettimisen ja lopuksi hiomisen. Aluksi paino on sisällön kehittelyssä ja sen jälkeen ilmaisun hiomisessa. Käyttämässäni lähdekirjallisuudessa tutkimus jopa rinnastetaan kirjoittamiseen. Lähdekirjallisuudessa korostetaan tekstin koherenssia, yhtenäisyyttä. Näyttää siltä, että journalismissa - varsinkin verkkoteksteissä - yleistyneet lyhyet kappaleet eivät toistaiseksi kuulu tieteelliseen kirjoittamiseen. Tutkijat ja toimittajat tarkastelevat kaikkia lähteitään kriittisesti, vaikka tutkijan lähteinään käyttämät tieteelliset artikkelit ovat yleensä jo kahden ammattilaisen tarkastamia. Toimittajaa suositellaan itse tarkastamaan tiedon oikeellisuus vähintään kahdesta lähteestä. Tutkijat ja toimittajat arvioivat lähteitään samoin perustein. Heitä kiinnostaa tiedon uutuus ja julkaisijan luotettavuus. Eroa on siinä, että tutkija kertoo kaikki käyttämänsä lähteet täsmällisesti, kun taas toimittaja toteaa ne melko suurpiirteisesti. Luottamuksellisia tietoja antaneen lähteen henkilöllisyyden toimittaja saa pitää salassa, tutkija ei. Tutkijan arki alkaa muistuttaa freelance-toimittajan arkea. Julkaisutahti on nopeaa, usein syvällisyyden kustannuksella

Autismin kirjolle sijoittuvat aikuiset ja asiakasroolien toteutuminen

Asiakaslähtöisyys on toimintaterapian ydinperiaatteita ja sen tulisi ylettyä koskemaan toimintaterapiaprosesseja kaikkien asiakkaiden kanssa. Työskenteleminen yhteistyössä autismin kirjolle sijoittuvan henkilön kanssa voi kuitenkin olla haastavaa, johtuen autismin kirjon henkilöille tyypillisistä ja sosiaalisiin tilanteisiin ja kommunikointiin liittyvistä haasteista. Aikuisiin autismin kirjon henkilöihin kohdistuva tutkimus on saanut osakseen vain vähän huomiota verrattuna autismin kirjolle sijoittuvista lapsista tehtyyn tutkimukseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli testata Inhimillisen toiminnan mallin mukaisten asiakasroolien toteutumista aikuisten autismin kirjolle sijoittuvien henkilöiden kohdalla. Inhimillisen toiminnan mallin mukaan asiakkaan tulisi toimia terapeutin yhteistyökumppanina ja informanttina koko terapiaprosessin kulun ajan. Opinnäytetyö toteutettiin integroidun kirjallisuuskatsauksen periaatteiden mukaisesti. Inhimillisen toiminnan mallin mukaisten asiakasroolien toteutumisesta aikuisten autismin kirjolle sijoittuvien henkilöiden kohdalla etsittiin tietoa kirjallisuuskatsauksen avulla. Integroituun kirjallisuuskatsaukseen hyväksyttiin aineistoa tutkimusartikkelien ja tutkimuskirjallisuuden joukosta. Analysoitavaksi hyväksytettiin yhteensä kuusi lähdettä, joista viisi olivat sähköisen tiedonhaun kautta löytyneitä toimintaterapiaa ja aikuisia autismin kirjon henkilöitä käsitteleviä tutkimusartikkeleita ja yksi autismin kirjoa ja toimintaterapiaa käsittelevän kirjan aikuisia autismin kirjon henkilöitä käsittelevä luku. Kaikki aineiston lähteet ovat vertaisarvioitu ja julkaistu vuosina 2000–2013. Löydösten perusteella voitiin todeta, että tämän opinnäytetyön aineiston kuudesta lähteestä viisi sisälsi opinnäytetyön määritelmän mukaisia mainintoja informanttiudesta. Kaksi lähteistä sisälsi maininnan opinnäytetyön määritelmän mukaisesta yheistyökumppanuudesta. Aiheesta löydettävissä ollut aineisto oli kuitenkin niukka, joten tulokset eivät ole yleistettävissä. Voidaan todeta, että aikuisten autismin kirjolle sijoittuvien henkilöiden toimintaterapiasta kaivataan lisää tutkimusta.Client-centeredness is one of the core principles of occupational therapy and should extend to all the processes of occupational therapy with clients. Collaboration with a person on the autistic spectrum may, however, be challenging, due to the challenges typical for persons on the autistic spectrum related to social situations and communication. Research concerning adults on the autistic spectrum has received only limited attention compared to research on children on the autistic spectrum. The purpose of this thesis is to evaluate the realisation of client roles conforming to the Model of Human Occupation when working with adults on the autistic spectrum. According to the Model of Human Occupation, the client should act as a collaborator and informant for the therapist during the entire therapy process. The thesis was carried out in accordance with the principles of an integrated literary review. Information on the realisation of client roles conforming to the Model of Human Occupation when working with adults on the autistic spectrum was obtained by way of an integrated literary review, exclusively from among research papers and research literature. A total of six sources were accepted for analysis, of which five were research articles on occupational therapy and adults on the autistic spectrum identified through electronic search. One source was a chapter on adults on the autistic spectrum from a book regarding the autistic spectrum and occupational therapy. All source materials were peer reviewed and published between 2000 and 2013. On the basis of the findings, it is possible to state that five of the six source materials contained references to adults on the autistic spectrum acting as informants, consistent with the definition adopted for this thesis. Two of the sources contained references to adults on the autistic spectrum acting as collaborators, consistent with the definition adopted for this thesis. The material available on the topic, however, was scarce. Consequently, the results cannot be generalised. There is a clear need for additional research regarding occupational therapy for adults on the autistic spectrum

Sairaalasta kotiutuminen - Ikääntyneen kotona selviytyminen sairaalajakson jälkeen

Sairaalasta kotiutuminen – Ikääntyneen kotona selviytyminen sairaalajakson jälkeen Sairaalasta kotiutuminen on ikääntyneen elämässä stressaava, kriittinen ja pelottavakin tilanne. Ikääntynyt tarvitsee tukea eri tahoilta selviytyäkseen kotiutusvaiheen yli. Onnistunut kotiutuminen sairaalahoidon jälkeen on riippuvainen sekä saadusta avusta että ohjauksesta, mutta myös ikääntyneen omista voimavaroista. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää mitkä asiat tukevat ikääntyneen kotona selviytymistä sairaalajakson jälkeen. Tutkimuksen tekemisessä käytettiin kotimaisia ja kansainvälisiä julkaisuja aiheesta ja näistä etsittiin vastauksia tutkimuskysymyksiin. Tiedonhaku suoritettiin suomen- ja englanninkielisillä hakusanoilla helmikuussa 2016 Medic-, Melinda- ja EBSCOhost-tietokannoista. Lisäksi tutkimuksia etsittiin manuaalisella haulla sopivan aineiston lähdeluetteloista. Katsaukseen valittiin kuusi suomenkielistä ja neljä englanninkielistä sisäänottokriteerit täyttävää julkaisua. Aineisto analysoitiin sisällönerittelyllä. Katsauksen tulosten mukaan onnistunutta kotiutumista edistävät eri tahoilta saatu konkreettinen apu ja tuki, laadukas ohjaus ja hoito, ikääntyneen psyykkiset ja fyysiset voimavarat sekä ympäristötekijät. Kotona selviytymistä vaikeuttivat ikääntyneen heikko toimintakyky, epävarmuus ja passiivisuus sekä puutteelliset asuinolosuhteet ja riittämätön apu. Hoitajien antamalla ohjauksella, tiedottamisella ja ikääntyneen ottamisella mukaan kotiutuksen suunnitteluun, voidaan merkittävästi vaikuttaa kotiutumisen onnistumiseen. Aiheesta kaivataan tuoretta ikääntyneiden, heidän omaistensa ja kotihoidon työntekijöiden haastatteluihin pohjautuvaa tutkimustietoa. Asiasanat: kotiutuminen, kotona selviytyminen, vanhus, ikääntynyt, sairaalaHow to help the elderly cope with the return home after discharge from a hospital The returning home from the hospital can be stressful, critical and even a frightening situation in an elderly person's life. They need support from various sources to manage over the discharging period. Successful returning home is dependent on both the received help and instruction as well as the elderly person's own resources. The purpose of this literature review was to examine the issues that support coping at home after discharge from hospital. Both domestic and international publications were used in the study to answer the research questions. The information retrieval was performed with Finnish and English terms in February 2016. The used databases were Medic, Melinda and EBSCOhost. In addition, suitable material was also manually searched for. Six Finnish and four English publications that fulfilled the intake criterion were chosen to the study. The material was analyzed on a contents specification. According to the results, successful returning home is promoted by concrete help and support that has been received from different sources, by high-quality instruction and care, an elderly person’s mental and physical resources and environmental factors. The difficulties in coping at home were a weak ability to function, uncertainty and passiveness of the elderly person and an inadequate home environment and insufficient help. The success of returning home can increase significantly with instructions given by the nurses, informing and guiding an elderly person through the discharge planning. Suggested further research would be to do an interview study with the elderly, their close relatives or the home care. Keywords: discharging, coping, old person, elderly, hospita

Lapsettomuuspariskunnan psyykkisen tuen tarve

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaista psyykkistä tukea lapsettomuuspariskunnat tarvitsevat. Työn tavoitteena oli tuottaa Naistenklinikan hormonipoliklinikalle tietoa, jonka avulla hoitohenkilökunta voi lisätä valmiuksiaan psyykkisen tuen tarjoamisessa. Opinnäytetyö toteutettiin osana Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) HYKS:n sairaanhoitoalueen Naisten- ja lastentautien tulosyksikön sekä Laurea-ammattikorkeakoulun Tikkurilan yksikön yhteistä kehittämishanketta. Tämä opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena mukaillen integroidun kirjallisuuskatsauksen lähestymistapaa. Kirjallisuuskatsaukseen haettiin tutkimuskirjallisuutta kahdesta suomalaisesta ja kolmesta kansainvälisestä viitetietokannasta. Lopulliseen tarkasteluun valittiin viisi suomalaista ja kolme kansainvälistä tutkimusta, jotka on julkaistu vuosina 2006–2014. Tutkimusten aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Tutkimuksen perusteella lapsettomuus on psykososiaalinen ongelma, jonka hoito ei painotu vain lääketieteelliseen hoitoon. Lapsettomuuden kokeminen ja sen hoidot ovat henkisesti sekä fyysisesti kuormittavia, minkä vuoksi he tarvitsevat tietoa ja tukea niin hoitohenkilökunnalta kuin läheisiltäkin. Lapsettomuus voi aiheuttaa psyykkisen kriisin, jonka myötä voi ilmetä tunteiden torjumista ja kieltämistä sekä erilaisten tilanteiden välttämistä. Lapsettomuuteen usein liitetty stressi voi myös altistaa erilaisille mielialahäiriöille, kuten masennukselle ja ahdistuneisuudelle. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella lapsettomuushoidoissa työskentelevien terveydenhuollon ammattilaisten tulisi rohkaista lapsettomuuspariskuntia avoimeen keskusteluun, mikä lieventää ahdistusta ja stressiä sekä edesauttaa pariskunnan psyykkistä hyvinvointia. Hoitohenkilökunnan työkuvaan kuuluu keskeisesti pariskuntien tuen tarpeen kartoittaminen sekä tuen aktiivinen tarjoaminen. Hoitohenkilökunnan tulisi myös huomioida lapsettomaksi jäämisen todennäköisyys jo heti hoitojen alusta alkaen sekä tuoda esille vaihtoehtoiset lapsenhankintavaihtoehdot.The purpose of this thesis was to find out what kind of forms of psychological support infertility couples need. The aim of this study was also to produce information for the Hormone Out-patient Cinic of the Women’s Hospital. The results show that the medical staff can increase their capacity to offer psychological support with information provided by this study. The study was executed as part of the development project between the Hospital District of Helsinki and Uusimaa (HUS) Profit Unit of Gynecology and Pediatric Care at HUCH (Helsinki University Central Hospital) and Laurea UAS Tikkurila. This Bachelor’s thesis was conducted by applying methods of integrated literature review. Research articles were collected by using three international and two Finnish databases. Five Finnish and three international research articles were analysed in the study and the articles were published between the years 2006-2014. The research material was analysed by categorizing relevant themes for comprehensive analysis. Based on the study the infertility can be categorized as a psychosocial problem and its treatment does not focus primarily on medical treatment methods. The experiences of infertility and infertility treatments are both emotionally and physically exhausting. Therefore couples are in need for support given by health care providers, family and friends. Infertility can cause symptoms of psychical crisis, which may further arouse emotional denial and avoidance of various situations. Infertility and stress are often linked with each other; this particular type of stress can also expose to a variety of mental disorders, such as depression and anxiety. The literature review indicates that the health care professionals who work closely with infertility treatments should encourage couples to discuss their infertility problems openly. Open discussion will reduce anxiety and stress as well as is linked to the couples’ psychological well-being. Health care professionals should carefully observe the support needs of the patients as well as actively provide support. Furthermore, medical staff should also take into account the probability of remaining childless and bring out other suitable options for becoming parents