”Isis-naiset” ja ”Isis-lapset” maahanmuuton kontrollin keppihevosina ja merkkeinä mediapopulismista : Al-Holin suomalaisten kehystys vastamedia Kansalaisen, perussuomalaisten puoluemedia Suomen Uutisten ja Ylen uutisoinnissa

Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan, kuinka kolme lähtökohdiltaan toisistaan poikkeavaa verkkouutissivustoa uutisoi Suomen eduskuntaa vuonna 2019 puhututtaneesta kysymyksestä: Syyrian al-Holin leirillä olleiden suomalaisten tilanteesta. Tutkielmassa analysoidaan tapaustutkimuksen kautta oikeistopopulistisen vastamedian ja eduskuntapuolue perussuomalaisten verkkouutissivuston tiedon tuottamista ja keskinäistä vuorovaikutusta sekä pureudutaan Ylen uutisoinnin avulla populismin ja journalismin monisyiseen suhteeseen. Tavoitteena on paikantaa, kuinka uutissivustot kehystävät al-Holin kysymystä ja millaisia representaatioita ne luovat leirin suomalaisnaisista ja -lapsista. Näin pyritään tavoittamaan vastamedian ja puoluemedian tiedonvälityksen yhtäläisyyksiä ja eroja, kuten myös näiden kahden oikeistopopulistisen uutislähteen eroja ja yhtymäkohtia journalistiseen mediaan. Aineistona ovat vastamedia Kansalaisen, perussuomalaisten puoluemedia Suomen Uutisten ja journalistisen media Ylen uutiset. 75 uutisartikkelin otanta on kerätty paikantamalla kunkin sivuston vilkkaimmat uutisoinnin vaiheet tammikuun 2019 ja kesäkuun 2020 väliseltä ajalta ja muodostamalla niistä vertailukelpoisia. Metodina toimii kvalitatiivinen uutiskehysanalyysi, ja kehysten tunnistamisen pohjana on hyödynnetty Karina Horstin suomalaisesta maahanmuuttouutisoinnista paikantamia kehyksiä. Sivustojen uutisoinnista nousee esiin kolme merkittävää kehystä: islamistisen terrorismin uhan kehys, lapsen edun ja oikeuksien kehys sekä valtiollisen kontrollin kehys. Al-Holin leirin suomalaisten uhkaa korostava kehys on kaikissa tutkituissa uutislähteissä kehyksistä voimakkain ja yhteneväisin; vastamedian ja perussuomalaisten uutisoinnin kehystys ”Isis-naisista” ja ”Isis-lapsista” on lähes identtinen paitsi keskenään, hyvin samankaltainen myös journalistisessa mediassa. Vastamediassa lapset nähdään pelkästään uhkana, kun journalistisessa mediassa ja puoluemediassa uhkakehystyksen vastapainoksi ilmenee lapsia humanitaariselta kannalta kehystävää uutisointia. Tässä kehystyksessä Yle esittää lapsen edun ja oikeudet itseisarvoisen tärkeinä, mutta Suomen Uutiset korostaa niiden arvoa vain silloin, kun lasten puolustamisella saadaan alleviivattua suomalaisnaisten vaarallisuutta ”Isis-äiteinä”. Valtiollisena kehystettyä kontrollia puolestaan esiintyy kaikissa uutislähteissä. Ylellä se ilmenee ainoastaan al-Holin suomalaisten tilanteen esittämisenä vaihtoehdottomasti Suomen valtion kontrollin alaisena. Puoluemediassa ja vastamediassa kontrollin kehystykseen sisältyy myös oikeistopopulistinen identiteetin rakennusprosessi, jossa osa suomalaisista suljetaan suomalaisuuden ulkopuolelle rajaamalla al-Holin leirillä olijat ”kansan” ulkopuolisiksi toisiksi. Tällä sekä kansalaisuutta että suomalaisuutta kontrolloivalla kehystämisellä ne pyrkivät estämään al-Holin leirin suomalaisten – vähintään naisten – tulon Suomeen. Oikeistopopulististen sivustojen uutiskehyksiin yhdistyy poikkeuksetta agenda keskustella al-Hol-aiheen avulla sitä laajemmasta poliittisesta teemasta: maahanmuuton ja Suomen kansalaisuuden kontrollista. Kansalaisen ja perussuomalaisten uutisoinnissa luodaankin populistista kriisiä: ne yhdistävät al-Holin suomalaisten kysymyksen laajempaan maahanmuuton uhkakuvien ja kriisin performanssiin sekä vaatimukseen kontrolloida tiukemmin maahanmuuttoa. Näin ne tuottavat al-Hol-aihetta kehystäessään journalistista mediaa haastavaa vastatietoa. Myös journalistisessa mediassa al-Holin suomalaisia koskevan uutisoinnin kehystys on ilmentymä mediatilassa synnytetystä kriisistä. Ylellä kriisi pitäytyy uutisoinnin aiheessa, mutta uhan, vastakkainasettelun ja kontrollin korostuminen al-Holista uutisoidessa viittaa populismin mediatisaatioon: populistisen tyylin normalisoitumiseen mediassa. Mediapopulismi vaikuttaakin ujuttautuneen al-Hol-uutisoinnin yhteydessä Ylen journalismiin. Lisäksi Ylen tapa esittää leirin suomalaisten tilanne kriisinä hyödyttää populistisia toimijoita, sillä al-Hol-aiheen kriisiyttäminen legitimoi populistien sen pohjalta luomaa kriisiä. Al-Holin leirin suomalaisia toiseuttava ja näkökulmiltaan polarisoiva kehystys aiheesta uutisoitaessa on voinut vaikuttaa myös poliittiseen ratkaisuun – kysymystä koskevan hallituksen periaatepäätöksen yhtäältä turvallisuusuhkia ja toisaalta lasten parasta korostavaan sisältöön

Maahanmuuttovastaisuudesta koronakriittisyyteen: Populistisen vastamedian laajeneva ekosysteemi journalismin näkökulmasta

Journalistista mediaa kritisoiva ja haastava vastajulkisuus on viime vuosina kasva­nut suomalaisessa mediakentässä. Alun perin maahanmuuttovastaisuuden ympä­rille perustettujen verkkosivustojen lisäksi populistiseksi vastamediaksi voidaan lukea myös yleisemmin systeeminvastaiset eli yhteiskuntajärjestelmää kyseen­alaistavat sekä koronakriittiset julkaisut. Äärioikeistoon identifioituvien sivusto­jen aihepiirit ovat monipuolistuneet uusien maailmanlaajuisten kriisien myötä julkaisujen ottaessa kantaa esimerkiksi koronapandemiaan ja Ukrainan sotaan. Nämä journalistisen median tietoja ja tulkintoja kyseenalaistavat sivustot ovat edelleen kuitenkin riippuvaisia valtamediasta. Ne kritisoivat valtamedian sisältöä ja jäljittelevät sen ulkoasua hyödyntääkseen journalistisen tiedonvälityksen luo­tettavuusmielikuvaa. Tämä tutkimus perehtyy populistiseen vastamediaan kah­della tavalla. Se kartoittaa Suomessa aktiivisesti toimivia populistisia vastamedia­julkaisuja ja syventyy lisäksi tarkemmin kolmeen esimerkkijulkaisuun konkretisoi­malla, miten niiden jutut eroavat vakiintuneesta journalismista. Kartoituksen perusteella populistisesta vastamediasta erottuu tässä ajassa kolmenlaisia, pai­notukseltaan hieman erilaisia julkaisuja: maahanmuuttovastaisia, yleisemmin systeeminvastaisia sekä koronavastaisia vastamedioita. Populistiset vastamediat kiinnittyvät antagonistiseen, poissulkevaan ja omaa identiteettiään vahvistavaan vastajulkisuuteen, jota ne omalla toiminnallaan myös tuottavat. Aiempia tutki­mushavaintoja tukien esimerkkijulkaisujen analyysissä käy ilmi, että vaikka popu­listiset vastamediat muistuttavat ulkoasultaan ja juttujensa rakenteelta journalis­mia, sisällöllisesti ne poikkeavat merkittävästi journalismin säännöistä tietojen esittämisen periaatteiden ja eettisten toimintatapojen osalta

Hyvä, katala vastajulkisuus : Populistisen vastamedian julkisen puhuttelun tavat maahanmuutto- ja pakolaiskeskustelussa

Vuonna 2015 turvapaikanhakijoista alkanut julkinen keskustelu jakautui voimakkaasti kahtia Suomessa ja muissa liberaalidemokratioissa Euroopassa. Polarisoitumisen taustalla oli niin kutsuttu Euroopan pakolaiskriisi, jonka seurauksena Eurooppaan saapui muutamassa vuodessa ennennäkemätön määrä turvapaikanhakijoita Lähi-idästä, Afrikasta ja Etelä-Aasiasta. Pääosin verkon keskustelupalstoilla, foorumeilla ja sosiaalisessa mediassa käydyissä keskusteluissa aiheeseen otettiin kiivaastikin kantaa puolesta ja vastaan. Maahanmuuttovastaista näkemystä edustivat myös pakolais- ja maahanmuuttoaiheen ympärille syntyneet verkkojulkaisut, jotka toiminnallaan tuottavat vastajulkisuutta. Maahanmuuttovastainen vastajulkisuus haastaa ja kritisoi voimakkaasti valtavirtamediaa esittäen, että maahanmuuttoaihetta ei ole käsitelty valtajulkisuudessa tasapuolisesti kaikkia kansanosia kuunnellen. Tämä väitöstutkimus tarkastelee vastamediassa käytyä pakolais- ja maahanmuuttoaiheista julkista keskustelua. Tutkimus tarttuu aiheeseen vastajulkisuuden ja populismin käsitteistä rakentuvassa teoreettisessa viitekehyksessä suomalaisen tapausesimerkin, MV-lehden, sisältöjen kautta. Näiden käsitteiden lisäksi tarkastelen teorialuvussa myös radikaalin ääriajattelun piirteitä ja kontekstia ymmärtääkseni, millaisista aineksista rasistinen ja maahanmuuttovastainen sanoma tutkimusaineistossani rakentuu. Aiemmassa tutkimuksessa populistiseksi vastamediaksi määritelty MV-lehti oli maahanmuuttokeskustelun kärjistymisen aikoihin yksi tunnetuimpia ja kiistanalaisimpia vastamedioita Suomessa. Tämä tutkimus syventää ymmärrystä populistisen vastamedian käsitteestä perehtymällä empiirisesti MV-lehden sisältöihin maahanmuutto- ja pakolaiskeskustelussa. Artikkeliväitöskirjan muotoon kirjoitettu tutkimus vastaa kahteen tutkimuskysymykseen, jotka kulkevat neljän osatutkimuksen yhdistävänä tekijänä: Mistä elementeistä koostuu julkinen puhuttelu MV-lehden sisällöissä maahanmuuttoaiheessa? ja Mitä tämän analyysin ja muun tutkimuskirjallisuuden perusteella voidaan päätellä populistisen vastamedian roolista julki- sen keskustelun tuottamisessa? Kysymykset liittävät tutkimuksen keskusteluun, jota viime vuosina on käyty poliittisen ilmapiirin polarisoitumiseen ja radikalisoitumiseen liittyvissä kysymyksissä sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Tutkimus soveltaa diskursiivis-analyyttista lähestymistapaa. Osatutkimusten perusteella MV-lehden maahanmuuttokeskustelun julkinen puhuttelu rakentuu lukijakunnan polarisoimisesta ideologisten puhuttelutapojen avulla, ylikansallisista ja jaetuista ideologisista aineksista, kansamyytin ja kansalaiskäsitteen omatapaisesta rakentamisesta sekä tunteisiin vaikuttamisesta kuvien kautta. MV-lehden maahanmuuttoa käsitelleiden sisältöjen analyysin perusteella käy ilmi, että populistisen vastamedian julkinen puhe synnyttää vastakkainasettelua kansan sisällä ja sen arvot ovat ristiriidassa perustuslaillisen oikeusvaltion ihanteiden kanssa. Samalla se myös juurruttaa polarisoitunutta ajattelutapaa medioituneeseen julkisuuteemme, joka on jo muutenkin informaatiovaikuttamisen ja muun propagandan kohteena.In 2015, a so-called “European refugee crisis” arising from the Middle East, Africa, and South Asia, engendered a large chasm in public debate on asylum seekers in Finland and other liberal democracies. In the mediated public debate, which took place primarily on the Internet, the views were polarized between two dissenting attitudes: multiculturalism advocates and those with an anti-immigrant stance. The emerging media outlets vocally challenged and criticized the mainstream media for covering the topic unfairly, as the voice of the common people was allegedly not heard in the news stories related to immigration and refugees. By taking a strong anti-immigrant stance, these right-wing alternative media outlets constructed counterpublics. This dissertation investigates the public discourse on immigrants and refugees in counterpublics. The theoretical framework is built upon the concepts of counterpublics and populism. Additionally, I focus on the features of radical extreme thinking to understand the elements of the racist and anti-immigrant message in my research data. As a case example, this study examines the content of the Finnish-language right-wing alternative media MV-lehti, which was the most popular and controversial right-wing online publication in Finland at the time. This research sheds light on how populist online publications construct counterpublics in the discourse on immigration and refugees. This article-based dissertation binds four articles to answer the two following research questions: What elements constitute the public address in MV-lehti’s contents covering immigration? and Based on this analysis and related research literature, what can be deduced on the role of right-wing alternative media in producing public discourse? The research questions connect the study to the debate, which, in recent years, has been ongoing regarding the polarization and radicalization of the political climate in Europe and the United States. The methodological approach is discourse-analytical. The sub-studies show that the public address used in MV-lehti’s immigration coverage was constructed by (1) polarization of the audience with their ideological parlances, (2) supranational and shared ideological elements, (3) unique construction of the myth and the concept of the people, and (4) emotional appeal through visual content. The findings also reveal that such media purposefully construct and distribute an ideological perception of reality that is deviant from the mainstream. This research shows how right-wing alternative media drove an anti-democratic worldview with values opposite those of the constitutional state. In addition, right-wing alternative media imbed the polarized thinking in the mediated public sphere that is already targeted by various information affection and other propaganda

Valtamedia valehtelee, kaiken takana on maahanmuutto : Suomalaisten vastamedioiden käsittelemät teemat sivustojen maailmankuvan luojina

Selvitän tässä opinnäytetyössä minkälaisia teemoja MV-lehti, Magneettimedia ja Verkkomedia Kansalainen käsittelevät sivustoillaan julkaisemissaan jutuissa. Tavoitteeni on tutkia minkälaista maailmankuvaa nämä sivustot luovat julkaisemiensa artikkeleiden perusteella. MV-lehti, Magneettimedia ja Verkkomedia Kansalainen ovat verkossa ilmestyviä vastamedioiksi luokiteltavia julkaisuja. Vastamediasivustot ovat melko uusi ilmiö, eikä niitä ole juuri tutkittu Suomessa. Haluan tarjota tällä tutkimuksella yhden näkökulman ja lähtökohdan aiheesta tulevaisuudessa tehtävään jatkotutkimukseen. Tutkin opinnäytetyössäni vastamediasivustoja kehysanalyysin keinoin. Tutkimusaineistona käytän viikon mittaisen seurantajakson aikana kerättyjä artikkeleita. Pyrin kehysanalyysin keinojen avulla selvittämään, mitä asioita nämä sivustot nostavat esille ja mistä ne vaikenevat. Tutkimalla sivustojen korostamia asioita pyrin muodostamaan yhtenäisen käsityksen näiden kolmen toimijan maailmankuvasta. Sovellan tutkielman tietoperustassa journalismin teoriasta sekä historiasta aiemmin tutkittua tietoa. Täydennän tietoperustaa vastamediasivustoista kirjoitetuilla artikkeleilla. Avaan tietoperustassa myös nykymuotoisen median sekä journalismin toiminnan mahdollistavia lakeja ja niitä täydentäviä journalismin eettisiä normeja. Lisäksi viittaan tutkielmassani sekä kotimaisiin että kansainvälisiin verkkojulkaisuihin ja artikkeleihin. Tämän tutkimuksen perusteella vastamediasivustot luovat julkaisemillaan jutuilla vastakkainasettelun maailmankuvaa, jossa faktan takana oleva pyrkimys on usein tiedon objektiivisuutta tärkeämpää. Sivustot käyttävät jutuissaan journalistisia keinoja ja ne myös näyttävät uutissivustoilta. Vastamediasivustojen toiminnan mahdollistavat samat lait, jotka turvaavat vapaan lehdistön aseman Suomessa. Tutkittujen sivustojen jutuista on löydettävissä myös propagandaa muistuttavaa sisältöä. Toisin kuin yleisesti ajatellaan, tässä tutkimuksessa tarkastellun otannan perusteella vastamediasivustot eivät sisällä suoraan valeuutisiksi tai disinformaatioksi luokiteltavaa sisältöä.The aim of this thesis is to figure out what kind of themes Finnish counter media websites discuss about in their articles published on their websites. The counter media websites studied were MV-lehti, Magneettimedia and Verkkomedia Kansalainen. Counter media websites are quite a new phenomenon and they have not been studied in Finland yet. This study offers one aspect and one starting point for the future researches about this subject. In this thesis counter media websites were studied by using framing and frame analysis. The material comprehends about 207 articles published on the three websites during one week. By using framing was found out what kind of subjects the websites are writing about and what kind of subjects they were not. After finding out what kind of subjects these counter medias are discussing about in their articles, the material was analysed in order of finding out the websites image of the world. This study adapts former knowledge and theories about journalism and the history of journalism in this study. In the theoretical part of this thesis it was also articles written about counter media and disinformation and propaganda. It also studied the laws regulating and enabling Finnish media. Both Finnish and international sources were used as a source of information. Counter media creates an image about a world that is all about confrontation. Counter media seem to think that the agenda is more important than the facts. They resemble traditional news sites and media but they do not follow the ethical norms of media. Counter media websites contain content that resembles propaganda. Any disinformation or fake news were found in these websites during this study

Eliitin ja ekofasistien ”so-called man-made climate change”: ilmastonmuutoksen kehystäminen Breitbartissa

Julkinen keskustelu ilmastonmuutoksesta on ollut Yhdysvalloissa pitkään polarisoitunutta. Vaikka ilmastonmuutoksesta ja sen seurauksista on olemassa vahva tieteellinen konsensus, Yhdysvalloissa erityisesti konservatiivisesti suuntautuneessa mediassa esiintyy ilmastonmuutosdenialismia. Tässä tutkielmassa selvitetään, miten äärioikeistolainen vastamedia Breitbart kehystää ilmastonmuutosta ja ilmastotoimien puolestapuhujia uutisjutuissaan. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, miten nämä kehystykset sijoittuvat äärioikeistolaisen ilmastonmuutosdenialismin jatkumoon. Ilmastonmuutoksen mediarepresentaatiolla on merkitystä, koska sillä voi olla vaikutusta mielipiteenmuodostukseen ja politiikkatoimien sujuvuuteen. Tutkielma sijoittuu kulttuurintutkimuksen kentälle ja sen teoreettinen viitekehys on sosiaalinen konstruktionismi. Tutkielman aineisto koostuu 77 uutisjutusta, jotka on julkaistu Breitbartissa Yhdysvaltojen vuoden 2020 presidentinvaalien alla aikavälillä 1.9.–31.10.2020. Tutkimusmenetelmänä tutkielmassa on aineistolähtöinen kehysanalyysi. Analyysin tukena hyödynnetään tutkimusta vastamedioista, äärioikeistosta ja ilmastonmuutosdenialismista. Aineistossa ilmastonmuutosta ja ilmastotoimien puolestapuhujia kehystetään viidellä eri tavalla. Politikoinnin kehyksessä korostuvat ilmastonmuutoksen käyttäminen politikoinnin välineenä ja muiden kehityskulkujen ajaminen ilmastonmuutoksen varjolla. Populismin kehyksessä ilmastotoimet nähdään tavallisen kansalaisen elämän kurjistajina sekä eliitin ja kansan edut vastakkaisina. Liioittelun kehyksessä korostetaan ilmastotoimien puolestapuhujien liioiteltua toimintaa ja pelottelevia puheita ilmastonmuutoksesta. Nationalismin kehyksessä oman maan taloutta ja kansallista turvallisuutta korostetaan tärkeämpinä kuin globaaleja ilmastotoimia. Huijauksen kehyksessä ilmastonmuutoksen ilmaistaan olevan huijaus, salaliitto tai propagandaa. Tulokset ovat linjassa aiemman tutkimuksen kanssa äärioikeiston suhtautumisesta ilmastonmuutokseen, sillä kehystyksissä näkyvät äärioikeistolle ja sen vastamedioille ominaiset nationalismi, muukalaisvastaisuus, populismi, salaliittoteoriat sekä ilmastonmuutosdenialismi. Tulokset vahvistavat myös aiempien tutkimusten löydöksiä Breitbartin ilmastonmuutosrepresentaatiosta. Breitbart on osa yhdysvaltalaisen äärioikeistolaisen ilmastonmuutosdenialismin jatkumoa. Se myös osaltaan kiihdyttää ilmastonmuutosdenialistista keskustelua vastamedioille ominaiseen tapaan

The Narrow Sphere & Counterhegemony : The Counter Media of the 2010s as Ideological Challengers of Objective Mainstream Journalism

Tiivistelmä Tiedekunta: Valtiotieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Politiikan ja viestinnän maisteriohjelma Opintosuunta: Viestintä Tekijä: Mikko Kivenne Työn nimi: Kapea ala & vastahegemonia: 2010-luvun vastamediat objektiivisen valtavirtajournalismin ideologisina haastajina Työn laji: Maisterintutkielma Kuukausi ja vuosi: Toukokuu 2022 Sivumäärä: 69 + 10 Avainsanat: journalismi, objektiivisuus, ideologia, hegemonia, vastamedia Ohjaaja tai ohjaajat: Tuomo Mörä Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Muita tietoja: - Tiivistelmä: Journalistien jokapäiväiseen työhön heijastuvien, sisäistettyjen objektiivisuuden ja neutraaliuden periaatteiden ja kriittisen mediatutkimuksen ideologiaa koskevien löydösten välillä vallitsee ristiriita. Objektiivisuudesta muodostui 1900-luvulla journalismia ohjaava, laajalti omaksuttu eettinen ihanne ja arvopohja, joka yhä 2010-luvulla nousi vahvasti esiin journalistien ammatillista itseymmärrystä ja arvoja tutkittaessa. Ristiriita journalismin objektiivisuusideaalin ja mediatekstien ideologisuuden välillä ei synny journalismin valheellisuudesta tai tietoisesta harhaanjohtamisesta. Kyse on journalististen mediatekstien kytkeytymisestä laajempiin merkitysjärjestelmiin ja yhteiskunnallisiin valtasuhteisiin, kielenkäyttöön liittyviin eli diskursiivisiin kamppailuihin ja latentista tai jopa journalistille itselleen tiedostamattomasta arvojen, normien ja uskomusten ”rivien välissä” tapahtuvasta tuotannosta ja normalisoinnista. Vaikka objektiivisuuden ihanne on saanut osakseen runsaasti kritiikkiä ja menettänyt merkitystään, ei se ole kokonaan hävinnyt journalismia ohjaavien periaatteiden joukosta. Radikaalioikeistolaisten vastamedioiden räjähdysmäinen kasvu ”totuudenjälkeisellä” 2010-luvulla on saanut objektiivisuuden puolestapuhujat liikkeelle ja näyttäytyy jyrkässä kontrastissa suhteessa journalismin objektiivisuusihanteeseen yhtäältä journalismin ammatillisena ideologiana ja toisaalta osana laajempia yhteiskunnallisesti vakiintuneita eliitti-instituutioita. Tämä maisterintutkielma tarkastelee objektiivisuutta journalismia ohjaavana eettisenä ihanteena suhteessa kriittisen tutkimuksen tunnistamaan journalististen mediatekstien ideologisuuteen sekä 2010-luvun vastamedioita valtavirtajournalismin ideologisina haastajina. Tutkielman teoreettisena taustana ja kirjallisuutena toimivat journalismin objektiivisuusihanteen historiaa käsittelevä tutkimus, kriittisen ideologiatutkimuksen havainnot sekä viime vuosien valtamedioita koskevat empiiriset havainnot. Journalismin objektiivisuusideaali muodostui 1900-luvulla journalismin keskeisimmäksi ammattieettiseksi ihanteeksi, ja käsite on mediatutkimuksen piirissä laajalti tutkittu. Ideologiatutkimuksella on kulttuuri- ja yhteiskuntatutkimuksessa pitkät perinteet ja sen ala on laaja, mutta yhteistä eri teoreetikkojen ideologiaa koskeville jäsenyksille on se, että ideologiassa on kyse yhteiskunnallisen arvojen, uskomusten ja ideoiden tuotannosta ja representaatiosta sekä niiden kytkeytymisestä yhteiskunnalliseen ja poliittiseen valtaan. Tutkimuksellisena käsitteenä vasta viime vuosina vakiintunut vastamedia on hedelmällinen tarkasteltaessa 2000-luvun uudenlaisia internetin välityksellä uutisenkaltaisia ja perinteistä mediaa muistuttavia, mutta journalistisiin periaatteisiin sitoutumattomia medioita. Tutkielmassa vastamedioita tarkastellaan yhtäältä median murroksen sekä viestintäteknologian kehityksen ja toisaalta erityisesti vuoden 2008 finanssikriisin jälkeisen “liberaalin järjestyksen” ideologisen kriisin myötä nousseina valtavirtamedian haastajana sekä reaktioina ja vastavoimana objektiivisen journalismin tarjoamalle ja heijastelemalle maailmankuvalle. Ideologista kriisiä ja vastamedioiden nousua kriisiin paikantuvana ilmiönä tarkastellaan tutkielmassa Antonio Gramscin teoretisoimien hegemonian, orgaanisen kriisin ja interregnumin käsitteiden avulla. Vuonna 2008 alkanut globaali finanssikriisi horjutti hegemonista liberaalia taloudellista ja poliittista järjestystä ja valtavirtaista journalismia sen äänenkannattajana ja tuottajana. Keskeisten teorioiden ja kirjallisuuden avulla päädytään tulokseen, että tarkastelun kohteena olevia vastamedioita voidaan hahmottaa 1) yhteiskunnan ideologista hegemoniaa vastustavina vastahegemonisina projekteina, 2) orgaanisen liberalismin kriisin synnyttämän interregnumin oireina ja 3) laajemman historiallisen mediaympäristön ja teknologisen murroksen oireina

Kremlin "vapaan sanan" saattajat? : Suomalaiset verkkomediat kansainvälisen uutisvirran portilla

Peer reviewe

Retoristen keinojen käyttö Venäjä-uutisoinnissa

Venäjää seurataan Suomen mediassa ja poliittisessa kentässä aktiivisesti, sillä naapurivaltoina maiden suhde on läheinen ja merkittävä. Vaikka Venäjä ja Suomi ovat yhteistyökumppaneita, Venäjä esiintyy suomalaisessa uutismediassa pääasiassa uhkan, toiseuden ja mahdollisuuden kautta. Suomea ovatkin 2010-luvulla puhuttaneet muun muassa Krimin miehitys, kiristyneet suhteet Yhdysvaltoihin sekä vaalivaikutusepäilyt. Tässä tutkielmassa tarkastellaan eri uutismedioiden Venäjä-uutisointia vuoden 2019 eduskunta- ja eurovaalien aikana. Tutkin sitä, miten uutismediat käyttävät uutisoinnissaan retorisia keinoja ja miten niillä rakennetaan ajankohtaista Venäjä-kuvaa ja ilmennetään median ideologista perustaa. Aineistoon kuuluvat keskustan pää-äänenkannattajalehden Suomenmaan, puoluepoliittisesti sitoutumattoman Turun Sanomien ja vastamediaksi tulkittavan MV-lehden julkaisemia uutisjuttuja. Pyrin uutismedioiden valinnalla laajaan ideologiseen otantaan. Tutkielma on laadullinen analyysi, ja kielenkäyttöä lähestytään ideologisuuden ja valintojen kautta. Tarkastelen kieltä niin Burrin kuin Wittgensteinin näkökulmista. Tutkielmassa kielenkäyttö ja kielen kategoriat nähdään siis keinotekoisina, sosiokulttuurisessa ympäristössä kehittyneinä sekä kontekstin myötä muuttuvina aineksina. Myös Hallidayn systeemis-funktionaalinen kielioppi tarjoaa tärkeän teoreettisen taustan tutkimukselle: Kieli mielletään tutkielmassa valinnoiksi, jotka paljastavat käyttäjänsä sosiokulttuurisen taustan. Näin kielenkäyttö paljastaa ihmisen ja tässä tutkielmassa uutismedioiden arvot ja ideologisen pohjan. Tarkastelen tutkielmassani mediaa, uutisia ja kielenkäyttöä vallan näkökulmasta. Kielellä sanallistetaan yhteiskunnallisia ja ajankohtaisia tapahtumia, minkä takia kieli luokitellaan tutkielmassa keskeiseksi vallankäytön välineeksi. Myös median rooli ajankohtaisten aiheiden arvottajana ja yhteiskunnallisen keskustelun ohjaajana mielletään tutkielmassa vahvaksi, vaikka suomalaisten uutiskulutus on ollut viime vuosien aikana vähenemään päin. Kuitenkin näkemys siitä, palvelevatko mediat valtaapitävien vai kansalaisten tarpeita, on ristiriitainen. Median tarkoitus on toimia vallankäyttäjien ja kansalaisten välisenä linkkinä, minkä seurauksena syntyy oletus, että media hallitsisi vallan oikeaoppisen käytön. Aineisto koostuu 28 uutisjutusta. Suomenmaasta valitsin 10 Venäjää koskevaa uutisjuttua, Turun Sanomista 8 ja MV-lehdestä 10. Artikkelien julkaisu sijoittuu välille 24.1.2019–31.5.2019. Uutisjutut koskevat ulkopolitiikkaa ja taloutta, ja analyysin ulkopuolelle jätin muun muassa urheilua, kulttuuria ja onnettomuuksia koskevat uutisjutut. Aineistosta jätin pois myös uutiset, joissa Venäjä mainittiin vain lyhyesti. Analyysissä selvisi, että uutismedioiden retoristen keinojen käyttö on hyvin samansuuntaista jokaisessa valitussa mediassa. Erot käytetyimpien ja vähiten käytettyjen retoristen keinojen välillä oli kaikkiaan vähäinen. Suhteessa artikkelien määrään MV-lehden retoristen keinojen käyttö oli suurinta ja Suomenmaan vähäisintä, mikä vaikutti myös uutisjuttujen ideologian ilmentymiseen ja arvottavuuden tuntuun. Venäjä-kuvat luotiin Suomenmaassa ja Turun Sanomissa toiseuden ja uhkan näkökulmasta ja MV-lehdessä uhrin näkökulmasta, mikä oli uusi rooli suomalaisessa uutismediassa

Populistiset vastakkainasettelut ja vastatiedon tuottaminen – laadullinen sisällönanalyysi Leveli News -ohjelmasta YouTubessa

Tutkielma tarkastelee videoalusta YouTubessa ilmestyvää Leveli News -ohjelmaa populististen vastakkainasetteluiden ja vastatiedon tuottamisen viitekehyksessä. Aineistona tutkielmassa toimii ohjelman ensimmäiset kymmenen jaksoa kesältä 2021. Ohjelmassa käsiteltävät aiheet keskittyvät muun muassa koronapandemiaan, politiikkaan ja salaliittoteorioihin. Vaihtoehtoisten medioiden tutkimuksessa keskeistä on tarkastella, kuinka ne voivat vaikuttaa julkisen keskustelun olosuhteisiin ja sitä kautta demokraattiseen osallistumiseen ja luottamukseen demokraattista järjestelmää kohtaan. Esimerkiksi hybridi mediaympäristö on vaikuttanut siihen, että uudet poliittiset toimijat voivat saada äänensä kuuluviin ja saavuttaa uusia yleisöjä. YouTube alustana puolestaan mahdollistaa laajan levityksen ja mediatuotannon pienilläkin resursseilla. Menetelmänä tutkielmassa käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkielmassa määritellään populismi muodoksi, jossa me-ryhmä rakentuu suhteessa rajanvetoon jotakin vastaan ja muodostaa diskursiivisen toimijan. Yksi tyypillinen populistien käyttämä strategia on vastatiedon tuottaminen, jolla pyritään esimerkiksi kyseenalaistamaan perinteisiä tiedon auktoriteetteja korvaamalla ne omilla vaihtoehtoisilla tiedon auktoriteeteilla. Populististen vastakkainasetteluiden ja vastatiedon muodostumista tarkastelemalla voidaan tehdä havaintoja siitä, millaisia poliittisia ideoita uudet poliittiset toimijat levittävät sosiaalisessa mediassa ja toisaalta siitä, miten ne voivat vaikuttaa demokraattisiin yhteiskuntiin. Vastakkainasetteluja rakennetaan suhteessa laajasti ymmärrettyyn korruptoituneeseen eliittiin, puoluepoliittisiin toimijoihin, valtavirtamediaan ja toimittajiin sekä sukupuoleen ja maahanmuuttoon. Vastatiedon tuottaminen kiteytyy ohjelmassa kehotuksiin siitä, että katsojan tulisi itse tehdä omat johtopäätöksensä. Ohjelma esittää itsensä puolueettomana viestinvälittäjänä, vaikka se luo maailman tilanteesta vastakkaista narratiivia suhteessa valtavirtakäsityksiin hyödyntäen valtavirtamedian sisältöjä omalle agendalle sopivalla tavalla. Ohjelmassa käytetyt vastatiedon tuottamisen keinot ja vastakkainasettelut luovat epäluottamusta yhteiskuntaa ja demokraattista järjestelmää kohtaan. Ohjelmassa esiintyvää järjestelmänvastaisuutta voi pitää huolestuttavana yhteiskunnan polarisoitumisen kannalta. Ohjelma seuraa kansainvälistä kehitystä, jossa radikaalin oikeiston toimijat ovat hyödyntäneet sosiaalista mediaa mobilisoituakseen. Osattomuuden ja pettymyksen tunteita on mahdollista käyttää apuna ihmisten mobilisoimisessa. Yhteiskunnan on huomioitava myös marginaalisessa asemassa olevat mielipiteet poliittisen vakauden säilyttämiseksi. Yhteiskunnan polarisoitumisen hillitsemiseksi on tiedettävä, millaisia vaatimuksia toisistaan erkanevilla ryhmillä on, jotta ne voidaan demokraattisin keinoin saada lähemmäksi toisiaan. Tutkielma antaa panoksensa vaihtoehto- ja vastamediatutkimukseen Suomessa valottamalla uutta toimijaa hybridissä mediaympäristössä ja tuo esille internetin vaikutuksia populistisen logiikan ja mediatisaation yhteen nivoutumiselle

Rikosprosessin mediajulkisuus rangaistuksen kohtuullistamisperusteena

Rikoslain (39/1889) 6 luvun 7 §:n 1 kohdan (515/2003) mukaan rangaistusta lieventävänä seikkana on otettava huomioon tekijälle rikoksesta johtunut tai hänelle tuomiosta aiheutuva muu seuraus, jos vakiintuneen käytännön mukainen rangaistus johtaisi kohtuuttomaan tai poikkeuksellisen haitalliseen lopputulokseen. Rangaistusta kohtuullistavana muuna seurauksena voitiin jo alkuperäisen säännöksen (466/1976) esitöiden mukaan poikkeuksellisesti huomioida myös rikosasian saama julkisuus. Samanaikaisesti oikeudenkäynnin julkisuusperiaate on yhtenä keskeisimmistä prosessiperiaatteista välttämätön osa länsimaista, demokraattista oikeusvaltiota. Julkisuusperiaatteen edellyttämä oikeudenkäynnin yleisöjulkisuus toteutuu käytännössä välillisesti nimenomaan median kautta mediajulkisuutena. Kohtuullistamisperusteen tarkoitus on tulla sovellettavaksi ainoastaan poikkeuksellisesti, mutta rangaistuksen kohtuullistaminen poikkeuksellisen julkisuuden perusteella on jäänyt hyvin harvinaiseksi. Julkisuuden huomioimiselle rangaistusta kohtuullistavana tekijänä ei ole vahvistettu yleisiä sääntöjä, vaan kyse on tapauskohtaisesta harkinnasta. Oikeuskirjallisuudessa on hahmotettu joitain poikkeuksellisuusarvioinnissa huomioitavia seikkoja, mutta lain esitöistä, oikeuskirjallisuudesta tai oikeuskäytännöstä ei ole löydettävissä kattavaa, kokoavaa analyysiä soveltamisedellytyksistä. Yleisten oppien uudistuksen ja etenkin 1970-luvun jälkeen mediassa ja rikosprosessin mediajulkisuudessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Rikosuutisointi on uutisoinnin sähköistymisen seurauksena nopeutunut ja aikaistunut, mikä yhtenä suurimpana tekijänä on johtanut rikosuutisoinnin merkittävään lisääntymiseen. Rikosuutisoinnin määrällisen kasvun lisäksi rikosjournalismi on kokenut laadullisia muutoksia ennen muuta sosiaalisen median, valtamedian ulkopuolisten toimijoiden ja rikosuutisoinnin viihteellistymisen seurauksena. RL 6:7:n 1 kohdan tarkoittama julkisuuden poikkeuksellisuus ei siten tarkoita saman laatuista tai laajuista julkisuutta kuin kaksikymmentä, saati viisikymmentä vuotta sitten. Vaikka mediajulkisuuden muutokset on havaittu, ei niitä ole kyetty oikeuskirjallisuudessa tai oikeuskäytännössä vielä konkreettisesti huomioimaan. Tutkielman keskeisenä johtopäätöksenä havaitaan mediajulkisuuden ja yhteiskunnan muutosten huomioimiseksi tarve rikosasian mediajulkisuuden poikkeuksellisuuden vaatimuksen arvioinnin saattamiseksi nykyaikaan. Tutkielmassa hahmotetaan ensiksi rikosprosessin mediajulkisuuden asema yhtäältä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takaajana ja toisaalta rangaistusta kohtuullistavana tekijänä. Tutkielmassa myös perehdytään rikosprosessin mediajulkisuuteen median näkökulmasta. Varsinaisena tutkimuskysymyksenä tutkielmassa tunnistetaan ja systematisoidaan viimeaikaisessa oikeuskäytännössä rangaistuksen julkisuusperusteisen kohtuullistamisperusteen soveltamisharkinnassa vaikuttaneet tekijät. Vielä varsinaisena tutkimuskysymyksenä tunnistetaan ne rikosasian mediajulkisuudessa tapahtuneet muutokset, jotka soveltamisharkinnassa tulisi ottaa huomioon sekä esitetään perusteltu esitys siitä, miten nämä olennaiset mediajulkisuuden muutokset tulisi ottaa huomioon arvioitaessa rangaistuksen kohtuullistamista. Tutkielman tavoitteena on de lege ferenda -merkityksen lisäksi luoda kattava kokonaisesitys julkisuusperusteisen rangaistuksen kohtuullistamisen tämänhetkisistä soveltamisedellytyksistä