33,357 research outputs found

    Laurea-ammattikorkeakoulun opetussuunnitelman työn arviointi

    Get PDF
    Laurea-ammattikorkeakoulun opetusssuunnitelmatyön arviointi on Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun toteuttaman opetussuunnitelmaprosessin väliarvioinnin raportti. Raportti arvioi Laurea-ammattikorkeakoulun mittavaa opetussuunnitelmauudistusta, joka käynnistyi vuonna 2004. Opetussuunnitelmatyön yhteydessä luodaan palveluinnovaatioita ja osaamista tuottava sekä Laurean strategioiden toteuttamisen turvaava laurealainen opetussuunnitelmamalli. Laurean kaikkien koulutusohjelmien opetussuunnitelmat uusitaan tämän yhteisesti valitun mallin mukaisesti. Valittu malli on juonneopetussuunnitelma, jossa on ammattillistiedollisen ja ammatillistaidollisen osaamisen lisäksi viisi yhteistä ydinosaamista, jotka prosessinomaisesti otetaan haltuun oppimisprosessin kuluessa. Nämä ydinosaamiset, joita kutsutaan Laurean juonteiksi, ovat eettinen osaaminen, reflektio-osaaminen, innovaatio-osaaminen, verkosto-osaaminen ja globalisaatio-osaaminen. Väliarviointi antaa tärkeitä kehittämisehdotuksia opetussuunnitelman uudistusprosessin loppuunsaattamisen turvaamiseksi. Uusi juonneopetussuunnitelma otetaan käyttöön elokuussa 2006

    Osaamisen osoittaminen ‚Äď praktista toimintaa ja syv√§llist√§ ajattelua

    Get PDF
    Artikkeli tarkastelee osaamisperusteisuutta osaamisen osoittamisen näkökulmasta. Sen tarkoitus on havainnollistaa osaamisen eri tasoja arvioinnin tueksi ja kuvata osaamisen osoittamista käytännössä. Osaamisperusteisuus tarkoittaa opiskelijan näkökulmasta osaamisen hankkimista ja sen osoittamista. Opettaja toimii oppimisen ohjaajana ja osaamisen arvioijana, joka tunnistaa ja tunnustaa opiskelijan osaamisen. Osaamisen hankkimisessa ja arvioinnissa osaamistavoitteilla ja arviointikriteereillä on merkittävä tehtävä. Niistä selviää sekä opiskelijalle että opettajalle, millaista osaamista opiskelijalta edellytetään. Kyseessä voi olla praktinen (käytännöllinen), formaalinen (teoreettinen) sekä metakognitiivinen (itsesäätely ja oman toiminnan ohjaus) osaaminen. Praktinen osaaminen on luonteeltaan kokemuspohjaista, ja se tulee parhaiten näkyväksi luonnollisissa toimintaympäristöissä. Formaalinen osaaminen on teoreettista tietoa, joka sisältää ilmiöiden käsitteellistämistä ja syvällistä ymmärtämistä. Formaalinen osaaminen voidaan usein osoittaa esimerkiksi suullisesti tai kirjallisesti. Metakognitiivinen osaaminen liittyy aina henkilön omaan toimintaan ja sen ohjaukseen. Metakognitiivisen osaamisen tehtävänä on integroida formaalisen ja praktisen tiedon käyttöä. Sen vuoksi sen osoittaminen tarvitsee yleensä tuekseen sekä praktisen toiminnan että formaalisen osaamisen

    Laurea-ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmatyön arviointi : Loppuraportti 30.3.2007

    Get PDF
    Laurea-ammattikorkeakoulussa on toteutettu perusteellinen ja laaja opetussuunnitelmauudistus, joka käynnistyi vuonna 2004. Keskeisenä syynä uudistusprosessin käynnistämiseen oli pyrkimys saada opetussuunnitelmat vastaamaan ja tukemaan Laurean keskeisiä strategisia valintoja. Tavoitteena on ollut erityisesti edellytysten luominen ammattikorkeakoulun kolmen tehtävän integraatiolle ja ammattikorkeakoulussa kehitetyn LbD-mallin (Learning by Developing, kehittämispohjainen oppiminen) käyttöönotolle. Laurean opetussuunnitelmien runko muodostuu yhteisistä juonteista, jotka ovat eettinen osaaminen, globalisaatio-osaaminen, innovaatio-osaaminen, reflektio-osaaminen ja verkosto-osaaminen. Koulutusohjelmakohtainen opetussuunnitelma rakentuu kuhunkin alaan liittyvien osaamisteemojen ympärille. Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön syksyllä 2006. Laurean opetussuunnitelmauudistuksen toteutumista on seurattu ja pyritty tukemaan ammattikorkeakoulun itsearvioinnin lisäksi myös ulkoisen arvioinnin avulla. Laurea valitsi tarjousten perusteella Helian ammatillisen opettajakorkeakoulun (nykyisin Haaga-Helian ammatillinen opettajakorkeakoulu) arvioinnin toteuttajaksi. Arviointi toteutettiin kahdessa vaiheessa. Vuoden 2005 lopulla läpiviedyn väliarvioinnin tavoitteena oli selvittää uudistusprosessin onnistumista ja tukea opetussuunnitelmatyön etenemistä prosessin aikana. Vuoden 2007 alkupuolella toteutetussa toisessa vaiheessa arvioitiin uudistusprosessia kokonaisuutena ja valmiin opetussuunnitelman toimivuutta käytännössä. Tämä raportti on yhteenveto opetussuunnitelmatyön arvioinnin tuloksista

    Suuhygienistin tulevaisuuden osaaminen

    Get PDF
    Suuhygienistin ammatinkuva tulee muuttumaan tulevaisuudessa. T√§h√§n vaikuttavat esimerkiksi v√§est√∂n ik√§√§ntyminen, kansanterveyslain muuttuminen sek√§ suun hoidon kysynn√§n kasvu lakimuutoksen j√§lkeen, mik√§ tarkoitti kaikille tasapuolisesti j√§rjestetty√§ kunnallista suun hoitoa. Tutkimus on tehty yhteisty√∂ss√§ Oulun ammattikorkeakoulun kanssa ja se k√§sittelee suuhygienistin tulevaisuuden osaamista. Tavoitteena oli saada vastaus siihen, miten suuhygienistin ammatinkuva tulee muuttumaan tulevaisuudessa ja millaista osaamista suuhygienistilt√§ tullaan edellytt√§m√§√§n. Saatuja tutkimustuloksia voidaan hy√∂dynt√§√§ suuhygienisti koulutuksen kehitt√§misess√§ ja t√§ydennyskoulutuksen j√§rjest√§misess√§. Tutkimuksen teoreettisessa osassa on k√§sitelty suuhygienistin t√§m√§n hetkist√§ koulutusta ja ammatinkuvaa, jotta saataisiin mahdollisimman selke√§ kuva siit√§, mit√§ suuhygienistin ammatinkuva nykyp√§iv√§n√§ on. Tutkimusteht√§v√§t on muodostettu t√§m√§n teoriatiedon pohjalta. Tutkimus toteutettiin laadullisena ja aineisto ker√§ttiin haastattelua mukailevalla kyselylomakkeella. Aineisto saatiin tiedonantajilta Webropol ‚Äď ohjelman avulla ja analysoitiin teemoittelemalla. Tiedonantajina tutkimuksessa toimivat suun terveydenhuollon ammattilaiset, joilla on n√§kemys siit√§ millaiseksi suun terveydenhuolto tulee kehittym√§√§n. Tuloksista on n√§ht√§viss√§, ett√§ suun terveydenhuollon palveluita tulee kehitt√§√§ edelleen. Asiantuntijoiden mukaan koulutusta tulisi kehitt√§√§ yh√§ enemm√§n ty√∂el√§m√§n tarpeita vastaavaksi. Keskeisin√§ tulevaisuuden osaamiseen vaikuttavina asioina tiedonantajat n√§kiv√§t terveyden edist√§misen, tietotekniikan kehittymisen, vanhuusv√§est√∂n lis√§√§ntymisen mukanaan tuomat muutokset, ty√∂njakoon liittyv√§t kysymykset sek√§ moniammatillisen yhteisty√∂n tarpeellisuuden. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, ett√§ suun terveydenhuollossa ty√∂njakoa tulee kehitt√§√§ edelleen, jotta palvelujen kysynt√§√§n voitaisiin vastata mahdollisimman kattavasti. Koulutuksen kehitt√§misess√§ tulee ottaa huomioon ty√∂njaon tarpeet. Valmistuvilla suuhygienisteill√§ tulisi koulutuksensa pohjalta olla mahdollisuus siirty√§ vaivattomasti ty√∂el√§m√§√§n ja hallita toimenpiteiden toteutus ja ennaltaehk√§isyyn liittyv√§t toimenpiteet.We wish to study what skills dental hygienists will need in the future. We did this thesis in cooperation with Oulu University of Applied Sciences. The results can be benefited when dental hygienists‚Äô education is being developed. This study is current and the subject comes from working life. Our aims were to examine what future knowledge and changes will influence the tasks and duties of dental hygienists, and what those future needs will be compared to the daily function in the dental offices. This study was qualitative, and it was executed by a questionnaire. The questionnaire consisted of open-ended questions. In our study informants were the professionals of dental health care. Afterwards the material of the study was analyzed using the method of content analysis. The results showed that education should be developed to correlate with working life better. The informants thought that promotion of health, allocation of duties at work increasing number of elderly people and advanced technology affect the skills that dental hygienists will need in the future. There is the follow-up study on the anvil that is quantitative. This study will be based on the results of our study

    Lasten hoitotyön osaaminen päivystyspoliklinikalla

    Get PDF
    Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata lasten hoitotyössä päivystyspoliklinikalla vaadittavaa osaamista kirjallisuuskatsauksen avulla. Tavoitteena oli tuottaa sairaanhoitajan osaamiskuvaukset lasten päivystyshoitotyöhön, ja käyttää kuvauksia henkilökunnan täydennyskoulutuksessa sekä perehdytyksessä. Kirjallisuuskatsaus rakentui aineiston hausta ja valinnasta. Cinahl- sekä Theseus tietokannoista saatiin 83 kirjallisuusviitettä, joista 19 valikoitui aineistolähtöiseen sisällönanalyysiin. Haun perusteella ilmeni, että lasten hoitotyötä päivystyspoliklinikalla on tutkittu varsin vähän. Tästä syystä osaamiskuvaukset perustuvat aineistoon, joka pääsääntöisesti käsitteli päivystyshoitotyötä yleisellä tasolla. Tekijät käyttivät lasten hoitotyön asiantuntijuuttaan analysoidessaan tietokannoista kerättyä aineistoa. Keskeisiksi sairaanhoitajan osaamista kuvaaviksi alueiksi nousivat päätöksenteko-osaaminen, kliininen osaaminen, lääkehoito-osaaminen, tekninen osaaminen, yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen, potilasturvallisuusosaaminen, ohjaus- ja opetusosaaminen ja eettinen osaaminen. Näistä tärkeimmiksi osa-alueiksi tekijät nostivat kliinisen osaamisen, lääkehoito- ja yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamisen. Tulosten mukaan lasten hoitotyön osaamiskuvaukset päivystyspoliklinikalla ovat verrattavissa päivystyshoitotyön osaamiskuvauksiin. Haastetta lasten hoitotyöhön päivystyspoliklinikoilla lisäävät lasten hoitotyön erityisosaaminen, lasten iän ja kehitysasteen tunnistaminen sekä perheen huomioiminen, kohtaaminen sekä ohjaaminen. Saatuja tuloksia voidaan soveltaa paikallisesti lasten hoitotyön osaamisen tunnistamiseen ja sen kehittämiseen.The purpose of this study was to describe the skills required for pediatric nursing in the emergency department. The study was conducted as a literature review. The aim of the study was to produce competence descriptions for pediatric emergency nursing and to use these descriptions as part of the emergency department’s employee orientation and training procedures. The literature review consisted of searching for and selecting the materials used. A search in the CHINAL and Theseus databases produced 83 literature references, out which 19 were selected for theory-based content analyses. The search revealed that pediatric nursing in emergency departments had been studied relatively little. Because of this, the competence descriptions are chiefly based on materials addressing emergency nursing in general. The researchers used their own expertise in pediatric nursing when analyzing the collected materials. The study raised decision making skills, clinical skills, pharmacological treatment skills, technical skills, co-operation and interaction skills, skills relating to patient safety, ethical knowledge, and skills in teaching and training as the pivotal components describing a nurse’s competences. Out of these the researches raised clinical skills, pharmacological treatment skills and co-operation and interaction skills as the most important competences. The results indicate that the competence descriptions of pediatric emergency nursing are similar to the competence descriptions of general emergency nursing. Pediatric nursing expertise, recognizing the age and developmental stage of a child as well as considering, encountering and guiding the whole family all add to the challenges of pediatric emergency nursing. The results of this study can be adapted to the recognition and development of pediatric nursing competences

    Sairaanhoitajien saattohoito-osaaminen aluesairaalatasolla

    Get PDF
    Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli määrittää, millaista osaamista sairaanhoitajat tarvitsevat kolmiportaisen saattohoitomallin keskimmäisellä tasolla. Opinnäytetyössä selvitettiin lisäksi, mitkä tekijät vaikuttavat saattohoito-osaamiseen. Saattohoitomallin keskimmäisellä tasolla toteutetaan erikoistunutta saattohoitoa alueellisin saattohoitoyksiköin ja vastataan myös saattohoidon alueellisesta konsultaatiosta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää sairaanhoitajien saattohoito-osaamista sekä hoitotyön koulutusta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusdata kerättiin teemamuotoisten ryhmähaastattelujen avulla. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin induktiivista sisällönanalyysia käyttäen. Tulokset koskien sairaanhoitajan saattohoito-osaamista jaettiin kolmeen pääluokkaan: potilaan fyysinen hoito, potilaan psyykkinen hoito sekä työskentely omaisten kanssa. Osaamiseen vaikuttavat tekijät jaettiin kahteen pääluokkaan: osaamista vahvistavat tekijät sekä osaamista heikentävät tekijät. Potilaan fyysinen hoito jakautui neljään yläluokkaan: lääkehoitoon, potilaan tarkkailuun, potilaan perushoitoon sekä toimenpideosaaminen. Potilaan psyykkinen hoito sisälsi myös neljä yläluokkaa: hoitosuhde, potilaan pelon ja ahdistuksen huomioiminen, kriisityö ja hengellisten tarpeiden huomioiminen. Työskentely omaisten kanssa sisälsi kaksi yläluokkaa: omaisten tukeminen ja omaisten ohjaaminen. Osaamista vahvistavat tekijät jakautuivat viiteen yläluokkaan: sairaanhoitajaan liittyvät ominaisuudet, työnantajan tuki, sairaanhoitajan tietoperusta, toimiva työyhteisö sekä tiedon hankkiminen ja oman osaamisen kehittäminen. Osaamista heikentävät tekijät sisälsivät kaksi yläluokkaa: resurssien puute ja puutteet moniammatillisessa yhteistyössä. Opinnäytetyömme tulokset olivat linjassa aiemman sairaanhoitajien saattohoito-osaamista koskevan tutkimuksen kanssa. Tieteellistä tutkimusta saattohoito-osaamisesta on kuitenkin vielä hyvin vähän. Suomessa saattohoidon osaamista on ainoastaan sivuttu tutkimuksissa, ja kansainvälisestikään tutkimusalue ei ole vielä kovin tunnettu. Saattohoito-osaamisen jatkotutkimus tulee olemaan maassamme vieläkin tärkeämpää, sillä väestön eliniänodotusten kasvaessa ja sairauksien hoitojen kehittyessä saattohoidon tarve tulee yhä kasvamaan. Lisätutkimus on tärkeää myös koulutuksen kehittämisen kannalta.The aim of this study was to define the most important competences regarding nursing at the second step of the three-step model of hospice in Finland, and to find out what the main factors affecting competences in hospice nursing are. The second step of the hospice model in Finland consists of regional wards specialized in the end-of-life care. Those specialized wards also serve as end-of-life care consultants. The objective of the study was to provide information that improves hospice nurses’ competences and the education in nursing. The study was qualitative and the data for the study were collected by theme interviews. The interviews were transcribed and then analyzed via inductive content analysis. As the result of the content analysis, nurses’ competences were divided in three main categories: physical care, psychological care and co-operating with the family. The factors affecting competences were divided in two categories: factors that improve competences and factors that weaken them. Physical care was divided in four upper categories: medical care, observation of the patient, basic care of the patient and competence in performing procedures. Psychological care was divided in four upper categories as well: nurse-patient relationship, dealing with patient’s fear and anxiety, crisis work and taking patient’s religious needs into account. Co-operation with the family was separated into two upper categories: supporting and counseling the family. Factors improving nurses’ competences were divided in five upper categories: nurse’s character, employer’s support, nurse’s knowledge, well-functioning work community, acquiring knowledge and developing one’s competences. Factors weakening competences were divided in two upper categories: lack of resources and defects in multi-professional co-operation. The results were in line with previous studies concerning nurses’ competences in providing end-of-life care. On the other hand, not much research was found on the topic. In Finland, there are only small references in scientific articles in relation to nurses' end-of-life care competences. In other countries the topic is also quite new yet better studied. Future study is needed internationally but also in Finland where people's life expectancy is growing, treatment options are improving and the need for qualified end-of-life care will increase

    Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja innovaatio-osaaminen

    Get PDF

    Anestesiahoitajan osaaminen lapsipotilaan intraoperatiivisessa hoitotyössä

    Get PDF
    Opinn√§ytety√∂n tarkoituksena oli kuvata anestesiahoitajan ammatillista erityisosaamista lapsipotilaan intraoperatiivisessa hoitoty√∂ss√§. Opinn√§ytety√∂n tavoitteena oli saadun tiedon avulla lis√§t√§ lasten hoitoprosessissa toimivien anestesiahoitajien osaamista Kuopion yliopistollisen sairaalan leikkausyksik√∂iss√§. Tutkimuksen tavoitteena oli my√∂s kehitt√§√§ anestesiahoitajien perehdytyksen sis√§lt√∂√§. Opinn√§ytety√∂ toteutettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelm√§√§ hy√∂dynt√§en. Haastattelujen teemat k√§sitteliv√§t anestesiahoitoa, anestesiahoitajan osaamista sek√§ lapsipotilaan hoitoa. Teemahaastattelussa korostuivat haastateltavien omat tulkinnat sek√§ asiat, jotka he kokivat merkityksellisiksi. Tavoitteenamme oli saada haastateltaviksi 4 - 6 anestesiahoitajaa, mutta lopulta p√§√§simme haastattelemaan kolmea anestesiahoitajaa, jotka ty√∂skenteliv√§t lasten anestesiahoidossa. Haastattelut nauhoitettiin my√∂hemp√§√§ litterointia varten. Tulosten perusteella anestesiahoitajan ty√∂ss√§ on paljon niin sanottua ‚ÄĚhiljaista tietoa‚ÄĚ, jossa korostuu erityisesti vuorovaikutus- ja kohtaamistaidot. N√§m√§ taidot koettiin erityisen t√§rkein√§ lapsipotilaiden, lapsipotilaan anestesiahoitoty√∂ss√§ toimivien sairaanhoitajien sek√§ muiden hoitoon osallistuvien ammattihenkil√∂iden kesken. Anestesiahoitajat toivat esille my√∂s ty√∂ss√§jaksamiseen liittyvi√§ asioita, joten otimme n√§m√§ opinn√§ytety√∂n yhdeksi teemaksi. Toivomme, ett√§ tulevaisuudessa tutkimusta voitaisiin hy√∂dynt√§√§ osana lasten hoitoty√∂ss√§ ty√∂skentelevien anestesiahoitajien perehdytyksen sis√§lt√∂√§. Koemme t√§m√§n asian t√§rke√§ksi, sill√§ anestesiahoitajien osaaminen lasten hoitoty√∂ss√§ kehitt√§√§ my√∂s lasten anestesiahoitoty√∂n laatua. Mahdolliset jatkotutkimukset voisivat liitty√§ esimerkiksi lasten anestesiahoitoty√∂n kehitt√§miseen Kaarisairaalan uudessa leikkausyksik√∂ss√§.The purpose of this thesis is to describe the specialised competencies of an anaesthetic nurse working in children‚Äôs intraoperative care. The aim of this thesis is to increase the competencies of anaesthetic nurses working in the children‚Äôs intraoperative care process in the operative units in Kuopio University hospital. The aim was also to in-crease the quality of induction for anaesthetic nurses in the operative units with child patients. This thesis was implemented by using the qualitative research method. Themes used in the interviews are anaestetic nursing, competencies of an anaesthetic nurse and the care of child patients. In the interviews the visions and experiences of the nurses were pronounced, as well as the most important things coming up in the interaction. Our aim was to interview 4 - 6 anaesthetic nurses, but we ended up having only three anaesthetic nurses for the interview. The interviews were recorded due to later transcription. In the interviews the skills of interaction and encountering skills of a nurse were underlined. These skills were experienced as the most important part of working in children‚Äôs nursing, in children‚Äôs anaesthetic nursing and within the other professionals working with child patients. It was suprising to us, how important it is to take care of coping in anaesthetic nursing, and that is why we wanted to add this specific theme to our research. We hope that in future our thesis could develop the induction of anaesthetic nurses working with children. We find this very important because we think that the quality of children‚Äôs nursing can be improved by enhancing the quality of competencies of anaesthetic nurses working in children‚Äôs intraoperative care. The further researches could investigate for example the improvements of the anaesthetic nursing and care of children in the operative units of the Kaari hospital

    Esimiesten sähköisten palveluiden perehdyttämisen osaaminen

    Get PDF
    Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Hämeenlinnan avosairaanhoidon esimiesten kokemuksia sähköisten palveluiden perehdyttämisestä ja sen kehittämisestä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä sähköisten palveluiden perehdyttämisen ohjeistus henkilöstöhallinnolle. Tarkoituksena oli, että ohjeistuksen avulla henkilöstöhallinto voisi kohdentaa tukitoimia, joita esimiehet kokevat tarvitsevansa sähköisten palveluiden perehdyttämiseen. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Hämeenlinnan avosairaanhoidon esimiehet. Haastattelupyyntö lähetettiin kuudelle esimiehelle. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kahta esimiestä, jotka halusivat osallistua tutkimukseen. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Haastatteluissa käytettiin teemahaastattelurunkoa ja aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällön analyysillä. Tutkimus tulosten mukaan esimiehet pitivät perehdytystä tärkeänä asiana ja vastuu siitä on työnantajalla. Hämeenlinnassa perehdytys on otettu vakavasti, sillä heidän perehdytysohjelma kestää puoli vuotta. Sähköisten palveluiden perehdytys aloitetaan heti, sillä ne kuuluvat kaikkeen. Vaikka perehdytystä annetaan vähitellen, niin aika luo haasteet. Esimiehet kokivat hyväksi, että he ovat olleet koko ajan kehittämässä sähköisiä palveluita, jolloin he tietävät miten ne hyödyttävät sekä ammattilaisia että asiakkaita. Tutkimuksen tuloksena esimiehet eivät kokeneet tarvetta lisäkoulutukselle sähköisten palveluiden perehdytyksessä. Tutkimustiedon avulla ei saatu henkilöstöhallinnolle ohjeistusta, jolla he voisivat kohdentaa tukitoimia esimiehille sähköisten palveluiden kehittämiseen.The purpose of this bachelor’s thesis was to study examine Hämeenlinna community health care managers experience in eHealth in in-troduction and needs for improvement. The goal of the thesis was to improve directions in Human Resource Management, so they can help managers improve. The target group consisted of the managers in Hämeenlinna community health care. Invitation to interview was sent to six managers. Material for the study was collected by interviewing two managers who had agreed to the interview. The interviews were carried by individual interviews. A theme frame was prepared for the interviews and the results were analyzed using deductive analysis. According to the results of the study introduction is an important and responsibility of employer. In Hämeenlinna introduction is important and the orientation program takes six months. Introduction of eHealth will be start instantly because it is part of everything, but they need enough time for introduction. Manager’s had been all the time process eHealth and they know how they can help both of pro and customer. Based on this study managers don’t need the introduction of eHealth, so Human Resource Management can’t help managers on this subject
    • ‚Ķ
    corecore