"Ehkä tärkeimpänä erilaisuuden oppiminen" : luokanopettajien ja rehtoreiden kokemuksia inkluusiosta

Tutkielman tavoitteena oli selvittää miten luokanopettajat ja rehtorit kokevat inkluusion tämän hetken kouluissa. Inkluusio on ajattelutapa, jossa kaikki erilaiset oppijat opiskelevat yhteisönsä tasavertaisina jäseninä. Aihe on ajankohtainen, koska inkluusiosta on tullut osa koulujen arkea. Inkluusion myötä tuttuja työtapoja on haastettu, tämä on tuottanut monenlaisia mielipiteitä puolesta ja vastaan. Tutkielma pyrkii vertailemaan luokanopettajien ja rehtoreiden kokemuksia ja selvittämään niiden yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Tutkielmamme on laadullinen tutkimus, jossa aineiston lähestymistapana on käytetty fenomenografiaa. Fenomenografisella tutkimuksella pyritään selvittämään tutkittavien kokemusten kirjoa. Fenomenografialle tyypillistä on kuvata ilmiötä sen hetkisessä kontekstissa. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella kahdessa osassa sähköpostitse, luokanopettajilta keväällä 2015 ja rehtoreilta talvella 2016. Kyselyymme vastasi viisi luokanopettajaa ja kuusi rehtoria. Kaikki vastaajat olivat eripuolilta Suomea, sekä maaseudulta että kaupungista. Tutkielmassa selvisi luokanopettajien ja rehtoreiden kokevan inkluusiossa olevan sekä hyviä että huonoja puolia. Positiivisena nähtiin inkluusion sisältämät arvot. Lähikouluperiaatteen myötä oppilasaines on heterogeenisempää. Tämä on lisännyt erilaisuuden hyväksymistä yhteisöissä ja tuottavan tasa-arvoa. Negatiivisena koettiin inkluusion myötä lisääntynyt työmäärä ja luokkien työrauha-ongelmat. Taloudellisten resurssien koettiin olevan suurin este onnistuneen inkluusion toteutumiselle ja syyllinen inkluusion ongelmakohtiin tämän hetken kouluissa. Taloudellisten resurssien tärkeys sai pohtimaan jatkotutkimusaiheita. Olisi mielenkiintoista selvittää, millaisia olisivat riittävät resurssit inkluusion toteuttamiselle. Inkluusio ilmiönä on monitahoinen ja se pyrkii tekemään yhteiskunnasta tasa-arvoisemman ja opettamaan oppilaille erilaisuutta pienestä pitäen. Inkluusio on koko yhteiskuntaan vaikuttava ajattelutapa, jolla voi olla pitkällä aikavälillä monenlaisia seurauksia. Toisaalta tarvittavien lisäresurssien saatavuus ei ole itsestäänselvyys, mikä saatettiin kokea lamaannuttavana. Inkluusion toteuttaminen vaatii useiden eri osa-alueiden onnistunutta yhteensovittamista

Maahanmuuttajaoppilaan integraation vaikutukset luokanopettajan opetusjärjestelyihin

Maahanmuuttajien määrä on jatkuvassa kasvussa ja sen myötä Suomen kouluihin integroidaan vuosittain yhä enemmän maahanmuuttajaoppilaita. Maahanmuuttajaoppilaalla tarkoitetaan maahanmuuttajataustaista lasta tai nuorta. Suomessa kaikilla lapsilla ja nuorilla on 16-ikävuoteen asti oppivelvollisuus, ja maahanmuuttajaoppilaat ovat siten normaalisti velvoitettuja koulutyöhön. Heidän taustansa ja tarpeensa koulutyössä ovat aina yksilölliset. Tämän johdosta opettajien monikulttuuriset valmiudet ovat herättäneet huolta yhteiskunnallisessa keskustelussa niin kansainvälisesti kuin Suomessakin. Aihepiiriin liittyvä tutkimus on Suomessa vielä varhaisessa vaiheessa, joten tutkimuksemme on erittäin ajankohtainen. Pro gradu -tutkielmassamme tutkitaan kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmin maahanmuuttajaoppilaan integroimista perusopetuksen ryhmään ja sen vaikutuksia luokanopettajan tekemiin opetusjärjestelyihin. Tarkemmin määriteltynä tutkimuksemme on kouluetnografiaa, koska se tehtiin kouluinstituution sisällä. Tutkimuksessamme selvitetään erityisesti, mitä erilaisia järjestelyjä ja strategioita luokanopettajat käyttävät maahanmuuttajaoppilaan erityistarpeiden huomioimiseen. Opetusjärjestelyt tarkoittavat opettajan tekemiä jokapäiväisiä opetukseen liittyviä järjestelyitä. Maahanmuuttajaoppilaisiin liittyvät opetusjärjestelyt koskevat ennen kaikkea maahanmuuttajien valmistavaa opetusta, suomi toisena kielenä -opetusta ja muita erityisen tuen järjestelyitä. Tutkimusaineistomme koostui luokanopettajien haastatteluista ja opetuksen havainnoinnista. Haastatteluaineistomme rakentui kahdeksasta teemahaastatteluista, jotka suoritettiin viidessä eri Lapin maakunnan koulussa. Opetuksen havainnointia teimme haastateltujen luokanopettajien luokissa ja pidimme niistä havainnointipäiväkirjaa. Sen jälkeen tutkimusaineisto analysoitiin sisällön-analyysin avulla. Tutkimuksemme osoittaa, että maahanmuuttajaoppilaan integroiminen perusopetuksen ryhmään vaikuttaa monella tavalla ja useassa eri vaiheessa luokanopettajan tekemiin opetusjärjestelyihin. Integroimisen vaikutukset näkyvät usein jo ennen varsinaista fyysistä integraatiota maahanmuuttajaoppilaan taitotason kartoittamisella ja yhteistyösuhteiden luomisella hänen huoltajiinsa. Maahanmuuttajaoppilas huomioidaan opetuksen suunnittelussa erityisesti oppimateriaalin valmistelun yhteydessä sekä istumapaikkojen valinnassa. Maahanmuuttajaoppilaan kieli ja kulttuurin erilaisuus pyritään huomioimaan opetuksessa luokan ilmapiiriä virittämällä, erilaisilla eriyttävillä opetusmenetelmillä, selkokielisellä opetuksella, opetuksen tukipalveluilla ja opettajan joustavalla toiminnalla. Opetuksen toteutuksen yhteydessä tehtävät opetusjärjestelyt nähdään kuitenkin tarvittaessa myös koko luokan toimintaa edistävinä tekijöinä. Maahanmuuttajataustaisuus vaikuttaa lisäksi myös luokanopettajan suorittamaan arviointiin erilaisten arviointikriteerien ja -menetelmien kautta

Kummissaan kummin kaa : luokanopettajien ja kummioppilaiden käsityksiä ja kokemuksia kummitoiminnasta

Tutkimuksemme käsittelee alakouluissa järjestettävää kummitoimintaa. Narratiiviseen lähestymistapaan pohjautuvassa tutkimuksessamme halusimme selvittää toiminnassa mukana olleiden luokanopettajien ja kummioppilaiden käsityksiä ja kokemuksia kummitoiminnasta. Aineisto kerättiin haastattelemalla. Narratiivisen analyysitavan mukaisesti juonensimme kolme luokanopettajan tarinaa. Lisäksi hyödynsimme narratiivien analyysia kootessamme kummioppilaiden käsityksiä ja kokemuksia kummitoiminnasta. Narratiivien analyysilla vertailimme keskenään luokanopettajien tarinoita sekä luokanopettajien ja kummioppilaiden käsityksiä ja kokemuksia keskeisten teemojen osalta. Vertailussa selvitimme tutkimushenkilöiden käsitysten ja kokemusten yhtäläisyyksiä ja eroja. Tutkimuksemme tulokset osoittivat, että luokanopettajat järjestävät kummitoimintaa mielellään. Luokanopettajat kokevat kummitoiminnan hyödyttävän kaikkia kummitoiminnassa mukana olevia. He pitävät sitä tärkeänä osana koulun toimintamuotoja ja kummitoiminta lisää luokanopettajien mielestä yhteisöllisyyttä sekä oppilaiden kouluviihtymistä. Tutkimuksessamme mukana olleilla kummioppilailla on selkeä käsitys omasta roolistaan kummioppilaina ja he toimivat roolissaan mielellään. Kummioppilaat eivät näe syytä kehittää kummitoimintaa, koska he ovat tyytyväisiä tapaan, jolla opettajat toteuttavat kummitoimintaa

Kyselytutkimus lappilaisten opettajien näkemyksistä musiikin opettamisesta alakoulussa

Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää alakoulussa musiikkia opettavien opettajien näkemyksiä musiikin opettamisesta. Tavoitteenamme oli saada selville, miten musiikkia alakoulussa opetetaan, millaisena musiikinopetusta nykyään pidetään ja millainen aineenhallinta opettajilla on musiikin opettamiseen. Selvitimme myös, millaisia haasteita opettajat kokevat musiikin opettamisessa, ja mikä siinä on heidän mielestään helppoa ja palkitsevaa. Lisäksi vertailimme, millaisia näkemyseroja musiikkiin erikoistumattomien, musiikkiin erikoistuneiden sekä musiikin aineenopettajien välillä on musiikin opettamisesta. Käytimme tutkimusmenetelmänä kyselytutkimusta, jossa oli sekä määrällisen että laadullisen tutkimuksen piirteitä. Keräsimme aineiston kyselylomakkeilla sähköisesti Webropol-sivuston välityksellä helmikuussa 2016. Kyselyyn osallistui yhteensä 50 lappilaista opettajaa. Analysoimme monivalintakysymyksistä saadun aineiston määrällisin menetelmin. Avointen vastausten analyysissa käytimme puolestaan laadullista sisällönanalyysiä. Musiikki koettiin tärkeänä ja pääosin mieluisana opetettavana aineena. Musiikinopetuksessa pidettiin tärkeimpinä kasvatuksellisia ja elämänarvoihin liittyviä tavoitteita, kuten musiikillisen kiinnostuksen herättämistä, positiivisen musiikkisuhteen luomista, yhdessä tekemistä ja myönteisten kokemusten tuottamista. Laulunopetus osoittautui selkeästi käytetyimmäksi opetuksen sisällöksi. Musiikin opettamista ei koettu kovinkaan helppona. Opetuksen haasteina koettiin mm. suuret ja heterogeeniset oppilasryhmät, ajanpuute, oppilaiden motivoitumattomuus, opetusvälineistön puutteet sekä opettajan riittämätön aineenhallinta. Helppoina puolina puolestaan pidettiin oppilaiden innostamista, soiton- ja laulunopetusta sekä rytmitajun kehittämistä. Opettajien aineenhallinta vaihteli suuresti. Musiikkiin erikoistumattomat olivat erikoistuneita ja aineenopettajia hajanaisempi ryhmä musiikillisilta taidoiltaan

Esi-ja alkuopetuksen yhteistyö : Väinölän päiväkodin ja Väinölän koulun yhteistyökokeilu

Tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä oli tarkoitus lähteä luomaan ja kokeilemaan toiminnallista yhteistyötä Väinölän koulun ja Väinölän päiväkodin välille yhteistyössä luokanopettajien ja lastentarhanopettajien kanssa. Tavoitteena oli helpottaa esikouluikäisten lasten kouluun siirtymistä. Tämän opinnäytetyön tietoperusta käsittelee koulu- ja päiväkotikulttuureja sekä niiden eroavaisuuksia sekä yhteistyön rakentumista eri toimintakulttuurien välille. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyöstä saaduista aiemmista kokemuksista kerrotaan lyhyesti. Kehittämistyö käynnistyi ryhmäkeskustelulla, jossa ideoitiin yhteistoimintaa esikoululaisten ja koulun oppilaiden välille. Tämän jälkeen ideoita ja suunnitelmia testattiin käytännössä. Kunkin toiminnan jälkeen niitä arvioitiin opettajilta ja oppilailta saatujen palautteiden ja tehtyjen havaintojen avulla. Lopuksi järjestettiin ryhmähaastattelu luokanopettajille ja lastentarhanopettajille. Kokeiltujen yhteistoimintojen ja saatujen palautteiden pohjalta luotiin esi- ja alkuopetuksen yhteistyön aloittamiseksi yhteistyömalli ”saattaen kouluun”.The purpose of this research & development work was to start a co-operation be-tween the class teachers and the kindergarten teachers to create and test functional co-operation between Väinölä’s school and Väinölä’s kindergarten. The goal was to make it easier for preschool children transfer from kindergarten to school. This thesis is about school and kindergarten culture, their difference, and the devel-opment of the co-operation between different organizational cultures. The earlier ex-periences of the co-operation between preschool and elementary school have been reported shortly. The development work started by a group conversation in which it was generated ideas of functional co-operation between preschooler and elementary school children. After this the ideas and plans were tested in practice. After every activity they were evaluated based teachers’ and pupils’ feedback and observations. Finally, group conversation was arranged between the teachers and the kindergarten teachers. Based on the feedback about co-operation we created a model of co-operation between pre-school and elementary school

Praksis vai gnoosis? : ortodoksisen uskonnon opettajien käsityksiä oppiaineen tehtävistä

Aineisto on Keskustakampuksen kirjaston digitoimaa ja kirjasto vastaa aineiston käyttöluvist

Luokanopettajien hyvinvointistrategiat työhyvinvoinnin ylläpidossa

Tutkimuksemme päätavoitteena oli selvittää luokanopettajien hyvinvointistrategioita alle viisi vuotta ja yli kymmenen vuotta työssä olleiden välillä. Lisäksi tarkastelimme eroja kyseisten ryhmien tulosten välillä ja tunnistimme hyvinvointistrategioiden vaikutusta työhyvinvointiin. Tarkastelimme hyvinvointistrategioita kolmesta kontekstista: lyhyet vapaat, lomat ja työn raskaus. Luokanopettajien yleisimmät hyvinvointistrategiat olivat liikunta, perhe ja nopeat ympäristön vaihdokset. Myös muita yksittäisiä hyvinvointistrategioita tuli ilmi. Merkittäviä eroja hyvinvointistrategioiden käytössä ei ollut ryhmien välillä. Ainoastaan perhe oli yli 10 vuotta työssä olleille keskeisemmässä asemassa kuin alle viisi vuotta työssä olleille, jolloin se korostui hyvinvointistrategiana enemmän. Hyvinvointistrategioiden puutteellinen käyttö alkoi näkyä työhyvinvoinnissa ärtymyksenä, väsymyksenä ja henkisen hyvinvoinnin puutteena. Kuitenkin yli 10 vuotta työssä olleet pyrkivät priorisoimaan asioitaan enemmän ja ottamaan tukea työyhteisöstä minimoidakseen väsymyksen. Illat ja viikonloput riittivät irrottautumiseen ja palautumiseen hyvin molemmilla ryhmillä. Ero oli kuitenkin siinä, että alle viisi vuotta työssä olleista useampi oli vanhempien tavoitettavissa myös työajan ulkopuolella, mikä vaikeutti irrottautumista ja palautti työasiat mieleen. Muita työn raskauteen liittyviä tekijöitä olivat vanhempien lisäksi myös vakavat sattumukset koulussa ja erityisoppilaat. Pitkien lomien merkitys oli vastaajille tärkeä. Viikon lomat, kuten syys- ja hiihtoloma eivät antaneet kaikille vastaajille mahdollisuutta irrottautua työstään täysin. Kuitenkin pidemmillä lomilla, kuten joulu- ja kesälomilla irrottautuminen onnistui erinomaisesti. Lähes jokainen vastaaja mainitsi lomien yhteydessä kuitenkin siirtymäajan sekä loman alku- että loppupäässä. Tätä pyrittiin minimoimaan nopealla maisemanvaihdoksella

”Se on vain omista rohkeista askelista kiinni sitte että mitä tekkee työssä” : luokanopettajan musiikinopettajuuden rakentuminen

Tutkimuksemme tarkoituksena on kuvata luokanopettajan musiikinopettajuuden rakentumista. Tutkimme luokanopettajan musiikillisesta elämänhistoriasta nousevia tekijöitä, jotka ovat yhteydessä luokanopettajan opettajaidentiteettiin ja sen rakentumiseen musiikin oppiaineessa. Teoreettisessa viitekehyksessä käsittelemme opettajuutta ja opettajan ammatti-identiteetin kehittymistä, sekä musiikin opetusta luokanopettajan työssä. Tutkimuksemme on narratiivinen tutkimus, jossa on biografisen tutkimuksen piirteitä. Aineistonkeruumenetelmänä olemme käyttäneet teemahaastattelua, jonka lisäksi tutkimusaineistoamme täydentävät tutkittavien piirtämät musiikilliset aikajanat. Olemme haastatelleet tutkimustamme varten neljää alle viisi vuotta työelämässä ollutta luokanopettajaa, jotka opettavat musiikkia. Olemme analysoineet aineistomme käyttäen narratiivien analyysia. Tutkimuksemme tuloksena on neljä erilaista luokanopettajan musiikinopettajuuden rakentumisprosessia. Koulumuistoista nousevat esille erityisesti tutkimushenkilöille tärkeät opettajat, joiden kannustus ja tuki on ollut merkittävää musiikillisessa kehittymisessä, sekä oman musiikinopettajuuden rakentumisessa. Luokanopettajakoulutuksen musiikinopinnot ovat olennainen tekijä erityisesti vähemmän musiikkia harrastaneiden musiikinopettajuuden rakentumisessa. Käytännön työ, kuten sijaisuudet ja opetusharjoittelut näyttävät lisänneen rohkeutta opettaa musiikkia. Tutkimuksestamme käy ilmi aineenhallinnan merkitys luokanopettajan pystyvyyden tunteelle musiikin oppiaineessa. Olemme koonneet kuviot jokaisen tutkimushenkilön musiikinopettajuuden rakennuspalikoista, jotka kumpuavat luokanopettajan musiikillisesta historiasta. Tutkimuksemme perusteella merkittäviä tekijöitä luokanopettajan musiikinopettajuuden rakentumisessa ovat musiikkiharrastukset, luokanopettajakoulutuksen musiikinopinnot, koulumuistot, motivoivat musiikinopettajat, sekä opetustyö käytännössä. Huolimatta luokanopettajan musiikillisesta taustasta musiikin opetus koetaan tutkimuksemme mukaan haastavana. Erilaisista musiikillisista lähtökohdista olevat luokanopettajat kokevat musiikin olevan kuitenkin monipuolinen, sekä rohkeutta ja luovuutta korostava oppiaine

Liikkuen kohti työrauhaa : päivittäinen psykomotorinen harjoittelu alakoululuokassa kahden erityisluokanopettajan kokemana

Liikuntaa ja liikettä oppimisen tukena on tutkittu viime aikoina paljon. Opinnäytetyössämme keräsimme kahden luokanopettajan kokemuksia luokkiensa työrauhasta ja päivittäiseen psykomotoriseen harjoitteluun perustuvasta interventiosta. Yhteistyökumppaninamme oli eräs uusimaalainen alakoulu ja sen kaksi erityisluokan opettajaa. Tarkoituksenamme oli selvittää, miten kahden luokanopettajan kokema alakoululuokan työrauha muuttui intervention aikana ja miten opettajat kokivat psykomotorisen harjoittelun toteutuneen. Interventio koostui 12 psykomotoriikkaan pohjautuvasta harjoitteesta, joista luokanopettajat ohjasivat luokilleen päivittäin yhden kuusi viikkoa kestäneen intervention aikana. Psykomotoriikkaan pohjautuvan ideologian mukaan lapsen liikunta ja motorinen kehittyminen on saumattomasti yhtä kokemuksen, ajattelun, toimintojen ja tunteiden kanssa. Psykomotoriikan tavoitteena on tukea lapsen persoonallisuuden kasvua, omatoimisuutta ja inspiroida omaehtoiseen toimintaan. Siinä liikkuminen on keskeisenä välittäjänä. Työrauhalla tarkoitetaan koululuokassa vallitsevaa häiriintymättömyyden tilaa. Liikunta voi edistää lapsen positiivista minäkäsitystä ja tuoda hänelle kokemuksia omasta kyvykkyydestään, millä voi olla positiivisia vaikutuksia lapsen käytökseen oppimistilanteissa. Liikuntaintervention harjoitteiden tavoitteena oli esimerkiksi pari- ja ryhmätyöskentelytaitojen, kehonhahmottamiskyvyn ja havaintomotoristen taitojen harjaantuminen. Seurasimme luokkien työrauhassa tapahtuvia muutoksia strukturoidun päiväkirjan, avoimen haastattelun ja opettajille suunnatun kyselylomakkeen avulla. Päivittäisellä psykomotorisella harjoittelulla ei näin lyhyen liikuntaintervention aikana ollut vaikutusta projektiin osallistuneiden luokanopettajien kokemaan työrauhaan. Harjoittelu onnistui hyvin pienessä luokkatilassa ilman kalliita välineitä. Opettajat kokivat liikuntatuokioiden olevan mukava ja iloinen päivittäinen hetki koulupäivän lomassa, jota oppilaat odottivat innokkaasti. Toinen tutkimukseen osallistuneista opettajista aikoo jatkaa päivittäistä psykomotoriikkaan pohjautuvaa harjoittelua luokassaan. Opettaja sai psykomotorisista harjoitteista välineen oppilaiden vuorovaikutustaitojen harjoittamiseen. Mielenkiintoista olisi kehittää interventiota edelleen oppimista tai muistitoimintoja edistävään suuntaan ja seurata sen oppilaskohtaisia vaikutuksia.This thesis is a case study about a physical activity intervention implemented by two special teachers and how it affected the classroom discipline. Our partners were two special teachers from a primary school at Uusimaa. Our goal was to find out how the peace or discipline experienced by the two teachers changed during the physical activity intervention and how the teachers managed to implement it. The physical activity intervention included 12 different exercises based on psycho-motoric training. The teachers carried out one exercise daily for a period of six weeks. The ideology based on psycho-motoric training is that child’s motoric development and movement is highly connected to experience, thinking, functioning and feeling. The target of psycho-motoric training is to support child’s growth of personality and independence, and to inspire him/her to self-motivated action. Movement is a central tool in psycho-motoric training. Classroom discipline means a state of peace in the classroom during classes. Movement can promote child’s positive self-perception and bring experiences of self-capability which can affect positively on child’s behavior in learning situations. The exercises in the physical activity interventions were targeted to practice, for example teamwork, working in pairs, perceiving body image and practicing sensory motor skills. Changes in the classroom discipline were surveyed through a structured journal, an open interview and questionnaires. Daily psycho-motoric training had no effect on classroom discipline experienced by teachers during such a short time of the intervention. The implementation of the exercises was managed well in small classroom without any expensive equipment. The teachers experienced that daily physical activity sessions were convenient and joyful moments in the midst of a normal school day which the students were enthusiastically looking forward to. The teachers experienced that the student’s pair work skills improved during the intervention. One of the teachers will continue the physical activity intervention daily for the rest of the spring. This teacher got a tool from psycho-motoric exercises to develop students’ interaction skills. It would be interesting to expand the physical activity intervention to promote learning and memory skills and learn more about its effect on an individual pupil