1,584 research outputs found

    Pieni turvapaikanhakijalapsi suomen kieleen tutustumassa

    Get PDF
    Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Joutsenon vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijalasten suomen kieleen tutustumista kielikerhotoimintamme kautta. Tutkimuskysymyksillä selvitettiin, miten kielikerho tukee turvapaikkahakijalapsia suomen kieleen tutustumisessa ja miten eri ikäisten lasten suomen kielen taito kehittyi kielikerhotoiminnassa. Lisäksi opinnäytetyössä tarkasteltiin, miten eri ikäisten lasten vuorovaikutustaidot kehittyivät kielikerhon myötä. Opinnäytetyössä kuvattiin kerhon toiminnan suunnittelu ja toteutus. Kerhon toiminta kuvattiin opiskelijoiden näkökulmasta. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui turvapaikanhakuprosessista ja turvapaikkahakijaperheiden sijoittumisesta Suomeen. Tässä työssä käsiteltiin myös kielen kehitystä. Lisäksi työssä tuotiin esiin eri osatekijöiden myönteisiä vaikutuksia lapsen kielen kehitykseen. Opinnäytetyömme on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus ja se toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Opinnäytetyön toiminnallisen osuuden järjestimme Joutsenon vastaanottokeskuksessa 2014 syksyllä kahden kuukauden ajan. Kerhotoiminta järjestettiin 2-7-vuotiaille lapsille pienryhmätoimintona. Pienryhmätoiminnot toteutettiin eri ikäisille turvapaikanhakijalapsille heidän ikätasonsa mukaisesti. 2-vuotiaille, 3-5-vuotiaille ja 7-vuotiaille oli omat kerhot. Kerhojen sisältöjen toteutuksessa huomioimme lasten ikätason. Kerhojen toimintojen suunnittelu ja vetovastuu oli meillä, mutta teimme yhteistyötä vastaanottokeskuksen kanssa. Pienryhmätoimintojen menetelminä käytimme pelejä, leikkejä, musiikkia, loruja ja luovia toimintoja. Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että turvapaikanhakijalasten suomen kielen oppiminen kerhotoiminnan kautta oli hyvin yksilöllistä. Siihen vaikuttivat lapsen ikä, oppimistyyli, toistojen määrä ja kerhoihin osallistumisen aktiivisuus. Kerhotoiminnan myötävaikutuksesta niin lasten suomen kielen kuin ryhmässä toimimisen taidot paranivat. Opinnäytetyöstä on hyötyä turvapaikanhakijalasten kanssa työskenteleville sekä monikulttuurisuudesta ja kielen kehityksestä kiinnostuneille. Jatkotutkimuksena aihetta voisi tutkia turvapaikkahakijalasten näkökulmasta ja nostaa esiin lapsilähtöisiä toimintatapoja. Toinen jatkotutki-mus voisi liittyä vastaanottokeskusten toimintojen yhdenmukaisuuteen

    Kielen oppiminen digitaalisista peleistä

    Get PDF
    acceptedVersio

    Maahanmuuttajanaisten kokemuksia kotoutumisesta ja näkökulmia Vaasassa tehtävään kotouttamistyöhön

    Get PDF
    Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa maahanmuuttajanaisten kokemuksia kotoutumisesta ja näkökulmia Vaasassa tehtävään kotouttamistyöhön. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, millaisia haasteita maahanmuuttajanainen kohtaa kotoutuessaan Suomeen. Tämän lisäksi haluttiin kerätä asiakaspalautetta monikulttuuriseen kohtaamispaikka Helmeen. Tutkimuksen kautta nostettiin esille vaasalaisten maahanmuuttajanaisten asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu maahanmuuttoon liittyvien keskeisten käsitteiden esittelystä, maahanmuuttotyötä ja kotouttamistyötä ohjaavista linjauksista Suomessa sekä kotoutumisprosessin kuvaamisesta ja kotoutumiseen liittyvien haasteiden esittelystä. Tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin ryhmähaastattelulla Helmessä. Haastatteluun osallistui kuusi maahanmuuttajanaista jotka olivat olleet Suomessa 1-12 vuotta. Haastattelusta saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, josta nousivat tutkimustulosten kahdeksan pääluokkaa kotoutumiseen liittyen. Tutkimustulokset osoittavat, että kotouttamistoimet eivät pääse tavoitteisiinsa maahanmuuttajaäitien kohdalla. Kotoutumiskoulutuksen yhdistäminen maahanmuuttajakotiäidin arkeen on haasteellista ja maahanmuuttajanaiset kaipaavat lisätukea kotoutumiseensa ja suomen kielen oppimiseen. Suomen kielen riittävä osaaminen on edellytys onnistuneeseen kotoutumiseen. Maahanmuuttajanaiset ovat pääasiassa tyytyväisiä Vaasassa oleviin palveluihin, mutta yhteistyötä kaivataan palveluiden välille enemmän. Maahanmuuttajanaiset kokevat saavansa Helmestä arvokasta tukea arjessa selviämiseen, kotoutumiseen sekä suomen kielen oppimiseen.The purpose of this research was to investigate immigrant women’s experiences of social integration and perspectives towards integration services provided in Vaasa. The aim was to find out, what kind of challenges immigrant women face during their integration process into Finland. A further aim was to collect client feedback of the services provided by the multicultural centre Helmi. The study aims to highlight the position of immigrant women in Finnish society. The theoretical frame of this research includes the key concepts in immigration, the guidelines of work with immigrants and social integration in Finland, describing the process of social integration and looking at the challenges related to social integration. In addition the theoretical frame includes the description of the integration process and challenges that may emerge during integration. This research is qualitative and the research material was collected via group interview in Helmi. Six immigrant women participated in the group interview. The participants’ stay in Finland ranges from 1 year to 12 years. The research material was processed using material-based analysis. Eight main categories related to social integration were found through the analysis. The research results show that the current integration services do not reach their goal among immigrant stay-at-home moms. Combining education and social integration to the daily lives of immigrant stay-at-home moms is very difficult. They need extra support to their social integration process and with learning Finnish. In order to accomplish a successful social integration, one must learn sufficient Finnish. Immigrant women are mainly satisfied with the different services that are provided in Vaasa, but the services need to have more co-operation amongst them. In Helmi, immigrant women feel that they can have valuable peer-support to their daily lives and integration besides learning the Finnish language

    Tutkimusta ja opetusta puhekulttuurin merkeissä

    Get PDF
    Kirja-arvioLaurinen, Leena & Luukka, Minna-Riitta (toim.): Puhekulttuurit ja kielen oppiminen

    KIELT√Ą ETSIM√ĄSS√Ą : Suomi toisena kielen√§- opetus Espoon keskuksen alueen p√§iv√§kodeissa

    Get PDF
    Väestön monikulttuuristumisen myötä myös suomenkielistä varhaiskasvatusta ovat kohdanneet uudet haasteet. Espoossa lapsiväestön lisäys on ollut maahanmuuttajataustaista vuodesta 2014 lähtien. Suomi toisena kielenä opetukseen ja oman äidinkielen tukemiseen tarvitaan lisääntyvässä määrin koulutusta, osaamista ja materiaaleja. Opinnäytetyömme aiheena oli suomi toisena kielenä-opetus Espoon keskuksen alueen päiväkodeissa. Opinnäytetyömme tehtiin yhteistyössä Espoon kaupungin sekä Espoon keskuksen alueen päiväkotien varhaiskasvattajien kanssa. Tämän opinnäytetyön lähtökohtana oli koota Espoon kaupungille materiaalipaketti, johon sisältyi suomi toisena kielenä- opetukseen liittyvää tietoa ja materiaaleja, jotka ovat käytössä tämän alueen päiväkodeissa. Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen tutkimus, jossa tutkimusmenetelmänä on käytetty sähköpostikyselyä sekä henkilökohtaisia teemahaastatteluja. Teoreettinen viitekehys opinnäytetyöhömme muodostui lapsen kielen kehityksestä, oppimisesta ja opettamisesta. Opinnäytetyömme pohjaksi olemme keränneet sähköisen kyselyn avulla tietoa siitä mitä opetusmateriaaleja ja -menetelmiä alueella on jo käytössä. Niistä olemme valinneet eniten käytössä olevat materiaalipakettiimme. Tarkoituksena on antaa tietoa, tukea ja ideoita selkeästi yhdestä paikasta kaikille monikielisissä lapsiryhmissä työskenteleville varhaiskasvattajille. Lapsen toisen kielen oppimisen kannalta keskeiseksi nousivat kasvattajien asenteet kielen opetukseen ja oppimiseen. Tärkeä osa toisen kielen oppimista on hyvä oman äidinkielen osaamisen taso, minkä takia vanhempien opastaminen kielen tukemisessa on tärkeä osa kasvattajien työtä. Olennaista on myös se, että lapsen kielen kehityksen tukeminen aloitetaan systemaattisesti heti lapsen aloitettua päivähoidossa.Cultural diversity within the Finnish population has brought new challenges to early childhood education conducted in the Finnish language. Since 2014 the child population has increased and in Espoo the mix of students with an immigrant background has also increased. When teaching Finnish as a second language and also supporting the child’s use of his/her mother tongue, early childhood educators require more know-how, materials, and training. The purpose of this study was to investigate the materials and methods used to teach Finnish as a second language and to collate those materials currently used in daycare centers in Central Espoo. Our study was made in cooperation with the City of Espoo and early childhood educators working in daycare centers in Central Espoo. The theoretical framework of the study was derived from research literature on language development, learning a language acquisition, and language teaching a language. Our study was a qualitative study employing thematic one-on-one interviews, with participants recruited to the study via email. Electronic surveys were also used to collect information on the teaching materials and methods currently being used in Central Espoo. The materials that were most commonly in use were collated into a materials package with the purpose of sharing knowledge and ideas, as well as providing support to all adults working in multilingual early child care environments. The attitudes of early childhood educators towards teaching and learning a language are key to a child’s language learning. The child’s capacities in their mother tongue also play an important role in learning a second language. As such, that is why our research indicates that guidance to parents that supports use of their own language is one means by which early childhood educators can likewise facilitate second-language learning. It is considered essential to start systematically supporting a child’s language development immediately on starting day care

    Autenttisiin teksteihin perustuva tietokoneavusteinen kielen oppiminen: sovelluksia italian kielelle

    Get PDF
    Computer-Assisted Language Learning (CALL) is one of the sub-disciplines within the area of Second Language Acquisition. Clozes, also called fill-in-the-blank, are largely used exercises in language learning applications. A cloze is an exercise where the learner is asked to provide a fragment that has been removed from the text. For language learning purposes, in addition to open-end clozes where one or more words are removed and the student must fill the gap, another type of cloze is commonly used, namely multiple-choice cloze. In a multiple-choice cloze, a fragment is removed from the text and the student must choose the correct answer from multiple options. Multiple-choice exercises are a common way of practicing and testing grammatical knowledge. The aim of this work is to identify relevant learning constructs for Italian to be applied to automatic exercises creation based on authentic texts in the Revita Framework. Learning constructs are units that represent language knowledge. Revita is a free to use online platform that was designed to provide language learning tools with the aim of revitalizing endangered languages including several Finno-Ugric languages such as North Saami. Later non-endangered languages were added. Italian is the first majority language to be added in a principled way. This work paves the way towards adding new languages in the future. Its purpose is threefold: it contributes to the raising of Italian from its beta status towards a full development stage; it formulates best practices for defining support for a new language and it serves as a documentation of what has been done, how and what remains to be done. Grammars and linguistic resources were consulted to compile an inventory of learning constructs for Italian. Analytic and pronominal verbs, verb government with prepositions, and noun phrase agreement were implemented by designing pattern rules that match sequences of tokens with specific parts-of-speech, surfaces and morphological tags. The rules were tested with test sentences that allowed further refining and correction of the rules. Current precision of the 47 rules for analytic and pronominal verbs on 177 test sentences results in 100%. Recall is 96.4%. Both precision and recall for the 5 noun phrase agreement rules result in 96.0% in respect to the 34 test sentences. Analytic and pronominal verb, as well as noun phrase agreement patterns, were used to generate open-end clozes. Verb government pattern rules were implemented into multiple-choice exercises where one of the four presented options is the correct preposition and the other three are prepositions that do not fit in context. The patterns were designed based on colligations, combinations of tokens (collocations) that are also explained by grammatical constraints. Verb government exercises were generated on a specifically collected corpus of 29074 words. The corpus included three types of text: biography sections from Wikipedia, Italian news articles and Italian language matriculation exams. The last text type generated the most exercises with a rate of 19 exercises every 10000 words, suggesting that the semi-authentic text met best the level of verb government exercises because of appropriate vocabulary frequency and sentence structure complexity. Four native language experts, either teachers of Italian as L2 or linguists, evaluated usability of the generated multiple-choice clozes, which resulted in 93.55%. This result suggests that minor adjustments i.e., the exclusion of target verbs that cause multiple-admissibility, are sufficient to consider verb government patterns usable until the possibility of dealing with multiple-admissible answers is addressed. The implementation of some of the most important learning constructs for Italian resulted feasible with current NLP tools, although quantitative evaluation of precision and recall of the designed rules is needed to evaluate the generation of exercises on authentic text. This work paves the way towards a full development stage of Italian in Revita and enables further pilot studies with actual learners, which will allow to measure learning outcomes in quantitative term

    Englantipainotteinen esiopetusryhmä Lappeenrannan varhaiskasvatuksessa

    Get PDF
    Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten englantipainotteisuus näkyy lappeenrantalaisen Kesämäen päiväkodin esiopetusryhmän toiminnassa. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, mitkä asiat ovat ryhmän työntekijöiden mielestä olennaisia ryhmän toiminnassa. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota monipuolinen tietopaketti ja näin lisätä vanhempien tietoutta ryhmän toiminnasta. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään yleisesti varhaiskasvatusta, esiopetusta sekä vieraan kielen opetustapoja varhaiskasvatuksessa. Lisäksi opinnäytetyön teoriaosuudessa on kerättynä tietoa lapsen kielen oppimiseen vaikuttavista tekijöistä ja lapsen kielen kehittymisestä. Tämä opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jossa käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Aineisto kerättiin kolmen työntekijän ryhmähaastattelulla ja esiopetusryhmän toiminnan havainnoinnilla yhden esiopetuspäivän aikana. Tuloksena syntyi esite. Tutkimustuloksista ilmeni, että englannin kieltä käytetään ryhmässä päivittäin arjen eri tilanteissa. Aamupalalla ja lounaalla aikuinen kertoo englanniksi, mitä on ruoaksi ja pukeutumistilanteissa hän antaa ohjeet englanniksi. Erityisesti aamupiirissä englantia käytetään ahkerasti. Aamupiirin aikana keskustellaan, lauletaan ja leikitään englannin kielellä. Lisäksi ryhmässä pidetään noin kaksi kertaa kuukaudessa englannin kielen kerho, jossa opetellaan aikuisen johdolla muun muassa englanninkielistä sanastoa lapsille läheisistä aihepiireistä. Haastattelussa työntekijät kertoivat ryhmän toiminnan vaihtelevan viikoittain, ja he nostivat esiin muun muassa laulujen ja pelien tärkeyden vieraan kielen oppimisen tukemisessa. Jatkotutkimusaiheina tälle opinnäytetyölle voisi olla esimerkiksi tutkia, kuinka erilaiset kielen oppimista tukevat menetelmät vaikuttavat lasten kielen oppimiseen tai kuinka kasvatuskumppanuus tukee lapsen vieraan kielen kehittymistä.The purpose of this thesis was to find out how English orientation shows in the operation of English oriented preschool group and what the employees consider as essential for the group. To support the purpose of the thesis a brochure for parents was created to give information about the group’s English activities. The thesis was carried out by using qualitative research methods. The material for was collected during one preschool day by group interviews of three employees and by observation of the preschool group. The theoretical part of the thesis consist of early childhood and preschool education and foreign language teaching methods in early childhood education. Also theory of child’s language learning and language development was included. The results showed that English language is in everyday situation, such as lunch time conversation, while getting dressed and during play. Twice a month English club was held to learn English vocabulary. At the interview employees told that activities of the group vary weekly and they also brought up for example the importance of songs and games in supporting children to learn foreign language. Further research could cover topic such as how different kinds of methods support and influence children’s language learning and how parent-teacher co-operated learning and teaching supports child’s foreign language development

    SILM√ĄNR√ĄP√ĄYKSESS√Ą - TAPAUSTUTKIMUS KAHDEN SUOMI TOISENA KIELEN√Ą -OPPILAAN KIELITIEDON JA KUULLUNYMM√ĄRT√ĄMISEN KEHITYKSEST√Ą

    Get PDF
    Opinnäytetyön tavoitteena oli tapaustutkimuksen kautta selvittää kahden kolmasluok-kalaisen oppilaan kehittymistä suomen kielen taidoissa kielitiedon ja kuullun ymmär-tämisen osalta. Aineistonkeruumenetelmänä on hyödynnetty Kielellisen kehityksen diagnosoivaa tehtäväsarjaa, suunnitelma S2-oppilaan opetuksen järjestämiseksi -lomaketta sekä luokanopettajan haastattelua. Opinnäytetyöni on pääosin laadullista tutkimusta, mutta sisältää myös määrällisen tutkimuksen piirteitä. Työn analyysin te-ossa on käytetty sisällönanalyysia. Tarkoituksena oli osoittaa kielen kehityksen määrää sekä tarkastella suunnitelma S2 -oppilaan opetuksen järjestämiseksi -lomakkeen toimivuutta työvälineenä. Tulokset olivat hyvin yksilöllisiä eri oppilaiden kohdalla. Yhteistä kuitenkin oli se, että suurta kehitystä ei ollut tapahtunut Kielellisen kehityksen diagnosoivalla tehtäväsar-jalla mitattuna. Molempien oppilaiden kohdalla oli kuitenkin tapahtunut molempien oppilaiden kohdalla lomakkeeseen verrattuna. Oppilaat olivat myös saavuttaneet ta-voitteensa. Opettajan mukaan sopeutuminen suomalaiseen koulukulttuuriin on ollut myös onnistunutta, vaikka kotikulttuurit poikkeavat suomalaisesta koulukulttuurista. Kielellisen kehityksen diagnosoiva tehtäväsarja ja suunnitelma S2-oppilaan opetuksen järjestämiseksi -lomake toimivat hyvin yhteen tutkimusta tehtäessä. Lomakkeeseen olisi kuitenkin ollut mahdollista kirjoittaa huomattavasti yksityiskohtaisemmin tietoja, jolloin kielen kehitykseen olisi voinut syventyä vieläkin paremmin. Tutkimuksen kan-nalta oli tärkeää, että lomakkeessa oli määritelty oppilaille eri kielitaidon tasot eu-rooppalaisen viitekehyksen mukaan, jolloin oikea tehtäväsarja oli mahdollista löytää. Vaikka kieli oli kehittynyt, voitaisiin myös jatkossa suorittaa satunnaisotoksella tut-kimusta siitä, kuinka nopeasti toisen kielen oppiminen todellisuudessa tapahtuu.The subject of the Bachelor’s thesis is Finnish as a second language and learning a language. The goal was to pin down the development of two third class pupils' learn-ing Finnish on their knowledge of Finnish and their listening comprehension through a case study. The diagnostic exercise series for linguistic development (KiKe test), a form for a plan to organize teaching for Finnish as a second language student and an interview have been the means to collect data for the thesis. The Bachelor’s thesis is qualitative, but it also contains features of quantitative research. The analysis has been made by content analysis. The function of the thesis was to show the amount of devel-opment in learning a language and to study the functionality the form has as a working tool. The results were very different for individual students. They had one thing in com-mon: the development wasn’t big measuring with the diagnostic exercise series for linguistic development. Compared to the goals set in the form for a plan to organize teaching for Finnish as a second language students there had been development and all the goals were achieved. According to the teacher the assimilation with the Finnish school culture has been successful although the pupils’ native cultures are different from the Finnish school culture. The diagnostic exercise series for linguistic development and the form for a plan to organize teaching for Finnish as a second language students work well together during the research. The form could have been written in more detail and therefore would have enabled more profound study of the development of a language. It was very im-portant for the research that the different levels according to the Common European Framework of Reference in language skills were determined in the form. It was easier to find the right exercise series. Although there has been development in the pupils' language skills, the speed of learning a second language could be studied in the future

    ‚ÄĚLet‚Äôs Speak!‚ÄĚ : puhetta harjoittavat teht√§v√§t alakoulujen englannin teht√§v√§kirjoissa

    Get PDF
    Pro gradu -tutkielmassa tarkastelemme puheen teht√§vi√§ alakoulujen, 3.‚Äď6. luokkien englannin teht√§v√§kirjoissa. P√§√§tutkimuskysymyksemme on: Mink√§laisena oppikirjat m√§√§rittelev√§t puheen osa-alueen kielenoppimisessa? Alatutkimusongelminamme pohdimme, kuinka suuri osa kirjojen teht√§vist√§ on puheen harjoittamista, mist√§ puhumisen taito oppikirjoissa koostuu sek√§ sit√§, millaisia teht√§vi√§ puheen harjoittamiselle englannin teht√§v√§kirjat tarjoavat. Tutkimusaineistoksemme valitsimme nelj√§n eri oppikirjasarjan teht√§v√§kirjat, jotka olivat k√§yt√∂ss√§ lukuvuonna 2012 ‚Äď 2013. Oppikirjojen kustantajat ovat Sanoma Pro Oy ja Kustannusosakeyhti√∂ Otava. Tutkimuksemme on laadullinen ja perustuu teoriaohjaavan, eli abduktiivisen, sis√§ll√∂nanalyysin menetelmiin. Analyysikehikon avulla olemme kategorisoineet teht√§v√§t puhetta mekaanisesti harjoittaviin sek√§ puhetta kommunikatiivisena taitona harjoittaviin teht√§viin. N√§m√§ yl√§kategoriat olemme viel√§ jakaneet viiteen eri alakategoriaan teht√§v√§k√§skyjen perusteella. Tutkimustulostemme perusteella voimme todeta englannin teht√§v√§kirjojen sis√§lt√§v√§n puheenteht√§vi√§ alle kolmasosan kaikista kirjojen teht√§vist√§. Mielest√§mme m√§√§r√§ oli ennakoitua pienempi. Puheen mekaaniset teht√§v√§t ovat suurelta osin toisto teht√§vi√§ ja puheen kommunikatiiviset teht√§v√§t puolestaan keskusteluja ja parity√∂skentely√§. Puhetta harjoittavien mekaanisten ja kommunikatiivisten teht√§vien m√§√§r√§lliset suhteet ovat melko tasaiset. Kolmannen ja nelj√§nnen luokan kirjoissa mekaanisten teht√§vien osuus on prosentuaalisesti hieman suurempi, kuin kommunikatiivisten teht√§vien osuus. Viidennen ja kuudennen luokan kirjoihin edetess√§ puheen kommunikatiivisten taitojen osuus nousee suuremmaksi verrattuna kolmannen ja nelj√§nnen luokan kirjoihin
    • ‚Ķ
    corecore