Startup-yrityksen sisäisen laskentatoimen menetelmät eri elinkaaren vaiheissa

Tiivistelmä. Tämä Pro gradu -tutkielma pyrkii selvittämään startup-yrityksen sisäisen laskentatoimen käytetyimpiä menetelmiä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä yrityksen eri elinkaaren vaiheissa. Tutkimuksen tavoitteena on pyrkiä valottamaan startup-yritysten sisäistä laskentatoimea ja sen käytettyjä menetelmiä yhtäältä niiden sisäiseen laskentatoimeen kohdistuvan tutkimuksen vähäisyyden ja toisaalta sisäisen laskentatoimen hyötyjen myös pienemmille yrityksille kohdistumisen osalta. Aiempiin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen pohjautuen tutkielmassa muodostetaan ensin yleiskuva startup-yritysten sisäisen laskentatoimen ilmentymisestä sekä siihen yleisesti vaikuttavista tekijöistä. Aiemmat tutkimukset ja kirjallisuus aiheesta osoittavat selvästi startup-yrityksen sisäisen laskentatoimen kehittymistä elinkaaren vaiheen edetessä, pitkälti menetelmien lisääntymisen ja monimutkaistumisen johdosta. Teoriatarkastelun jälkeen siirrytään tutkielman empiriaosuuteen. Tutkimusmenetelmänä tässä tutkielmassa toimii laadullinen kenttätutkimus, jota voidaan pitää eräänlaisena kartoittavana tutkimuksena aiheeseen. Aineisto tutkimukseen kerättiin teemahaastatteluilla eli puolistrukturoiduilla haastatteluilla suomalaisista teknologia-alan startup-yrityksistä eri elinkaaren vaiheista. Tutkimuksen avulla pyritään selvittämään eri elinkaaren vaiheissa olevien startup-yritysten sisäistä laskentatoimea yleisesti, sisäisessä laskentatoimessa käytettäviä menetelmiä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen tulokset osoittivat yhdenmukaisesti aiempien tutkimusten kanssa, että startup-yrityksen sisäisen laskentatoimi kehittyy eri elinkaaren vaiheissa, ja yritykset adoptoivat käyttöönsä määrällisesti yhä enemmän, kohdennetumpia sekä tarkempia menetelmiä elinkaaren vaiheen edetessä. Yrityksen sisäisen laskentatoimen kehitystä selittää pitkälti siihen allokoitavien resurssien lisääntyminen eli elinkaaren vaiheen edistyminen ja yrityksen operatiivisen tarpeen lisääntyminen. Tämän laadullisen kenttätutkimuksen tarkoituksena on toimia kartoittavana tutkimuksena vähän tutkittuun aiheeseen. Startup-yritykset voivat kuitenkin hyödyntää tämän tutkimuksen tuloksia esimerkiksi oman yrityksensä sisäistä laskentatoimea suunnitellessaan ja kehittäessään. Tutkimus antaa myös hedelmällisen jatkotutkimusmahdollisuuden startup-yritysten sisäisen laskentatoimen käytön ja yrityksen menestymisen välisestä yhteydestä

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannuslaskenta SYKEssä : vs. valtiovarainministeriön ohjeistus

Tämä opinnäytetyö on laadullinen tapaustutkimus, jossa selvitetään yhteisrahoitteisen toiminnan kustannuslaskentaa Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) verrattuna valtiovarainministeriön ohjeistukseen. Tavoitteena on selvittää SYKEn toimintatavat virastotasolla sen rahoittajia ja asiakkaita varten. Tässä työssä on tarkasteltu kustannuslaskentaa yleisellä tasolla, valtion tasolla sekä SYKEssä yhteisrahoitteisen toiminnan mallissa. Teoriaosuus koostuu kustannuslaskennan eri osa-alueista ja niiden ominaispiirteistä. Valtion kustannuslaskennassa on tarkasteltu sen päälinjauksia ja eri kustannuslaskentamalleja. Virastotasolla on kuvattu tutkimuslaitoksen laskentaa, kokonaiskustannusmallia ja yhteisrahoitteista toimintaa. Lähdemateriaaliin on kuulunut kustannuslaskentaa käsitteleviä teoksia yleisellä ja valtion tasolla. Lisäksi SYKEn oma ohjeistus, tilinpäätösmateriaalia ja haastattelut ovat olleet lähteinä. Tutkimusosuudessa olen käyttänyt haastattelua ja havainnointia tutkimustapoina. Tutkimuksessa tarkasteltiin muun muassa SYKEn ydin- ja tukitoimintoja sekä niiden laskentaa. Lisäksi tarkasteltiin välittömien ja välillisten kustannusten jakautumista. Tulosten valossa SYKEn toimintatavat ovat valtion ohjeistuksen mukaisia sekä sen kustannuslaskentamalli on aiheuttamisperiaatteen mukainen. Tiedon luotettavuuden varmentamiseen tulee edelleen kiinnittää huomiota.This Bachelor’s thesis is a qualitative case study, which examines the cost accounting of cofinanced operations in Finnish Environment Institute (SYKE) versus guidance of the Ministry of Finance. The aim is to clarify SYKE’s ways of actions as an office for its funders and clients. This thesis has observed the cost accounting in a general level, state level and in SYKE’s level concerning shared-cost operations. The theoretical part consists of different parts of cost accounting and its characteristics. When looking into the governmental level cost accounting the main guidelines and different cost models are observed. In the office level the specific calculation of research institute, the total cost of the model and shared-cost actions are described. The sources include a few pieces of work on cost accounting on a general and governmental level. SYKE’s own guidance, some material for financial statements and interviews has been sourcing too. The empirical part is based on interviews and observation. SYKE’s core and supporting operations as well as their accounting among other things are observed. Also some deviation of direct and indirect costs is observed. The results indicate that SYKE operates according to the governmental guidelines. Its cost model follows the matching principle as well. Furthermore, SYKE must pay attention to the reliability of information

Tuloksellisuuden mittaamisen kehittäminen ammattikorkeakoulussa

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten tuloksellisuutta kuvaavia mittareita voidaan sisällöllisesti kehittää tuottamaan Saimaan ammattikorkeakoulun tulostavoitteiden saavuttamisen kannalta merkityksellistä tietoa. Työssä kehitettiin ammattikorkeakoulun yhtä rahoitusindikaattoria, lukuvuoden aikana 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden määrää mittaavaa mittaria johdon laskentatoimen ja mittausteorioiden pohjalta tuottamaan koulutuspäälliköiden työn kannalta oikeanlaista, luotettavaa ja ennakointia tukevaa tietoa. Työn teoreettinen viitekehys koostui johdon laskentatoimen ja mittaamisen teorioista, joiden avulla tarkasteltiin johtamisessa tarvittavan informaation eri ulottuvuuksia, suorituskyvyn mittausta sekä mittausteorian hyödyntämistä luotettavien ja päätöksenteon kannalta merkityksellisten mittareiden kehittämisessä. Tutkimuksen pääasiallisena tutkimusstrategiana oli suunnittelu- eli designtutkimus. Opinnäytetyön empiirisen osan alussa selvitettiin teemahaastattelulla koulutuspäälliköiden näkemyksiä ammattikorkeakoulun nykyisen mittariston toimivuudesta operatiivisen johtamisen kannalta. Teemahaastattelun tuloksien ja teoreettisen viitekehyksen pohjalta tehtiin suunnitelma mittaritiedon seuranta- ja hälytysjärjestelmien rakenteesta. Nämä järjestelmät tuottaisivat laaja-alaista tietoa mittarin arvon kehityksestä ja niiden avulla voitaisiin ennakoida 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden määrää mittaavan tulosmittarin lopullista arvoa. Suunniteltujen seuranta- ja hälytysjärjestelmien toimivuutta ja hyödyllisyyttä koulutuspäälliköiden työssä sekä ammattikorkeakoulun nykyisten tietojärjestelmien ja toimintatapojen soveltuvuutta tällaiseen mittaamiseen selvitettiin asiantuntijapaneelien avulla. Työstä rajattiin pois varsinainen mittausjärjestelmien tekninen kehittäminen. Tutkimuksessa havaittiin, että lopullista tulosmittaria ennakoivia syymittareita sisältävät seuranta- ja hälytysjärjestelmät tuottaisivat koulutuspäälliköiden työn kannalta merkityksellistä tietoa. Järjestelmien tuottaman laaja-alaisen ja yksityiskohtaisen, lopullisen tulosmittarin arvon kehitystä ennakoivan tiedon avulla voitaisiin puuttua poikkeamiin ajoissa, suunnata resursseja oikeisiin kohteisiin sekä vaikuttaa lopulliseen, ammattikorkeakoulun rahoitukseen vaikuttavaan tulosmittarin arvoon.The objective of this study was to find out how performance measurement could be developed at Saimaa University of Applied Sciences to provide relevant information on performance to help degree programme managers in management and in achieving the results. The study focused on developing the measurement of one indicator, the amount of students who completed at least 55 credit units during academic year. The theoretical framework of the study consisted of management accounting and measurement theories. The study explored the dimensions of information needed in different managerial roles and how to develop reliable and relevant measurement systems based on measurement theory. The main research method in this study was design based research method. The data were collected by focused interviews and panels of experts. The degree programme managers were interviewed to find out their opinions on the present performance measurement system. The results of the focused interviews and the theoretical framework of the study were the basis for developing a plan to create monitoring and alarm systems of indicators. Those systems included lead indicators to help the prediction of the final lagging indicators. This idea was presented in panels of experts to find out if this would provide relevant information on performance. The study did not include the technical development of the systems. The results of the study show that a performance measurement system with lead indicators would produce relevant information for the degree programme managers. The leading indicators would help to follow how the final lagging indicator will develop. The deviations in performance could be noticed in time, those could be influenced on and the resources could be allocated where needed

Ammattikorkeakoulujen johdon laskentatoimen käytännöt muuttuvassa korkeakoulukentässä

Ammattikorkeakoulujen (AMK) taloudellista ja hallinnollista asemaa uudistettiin vuosina 2014 ja 2015 toteutetulla AMK-uudistuksella. Voimaan tuli samalla uusi tuloksellisuuteen perustuva rahoitusmalli. AMK:jen rahoitukseen kohdistui myös valtiontalouden säästötoimenpiteitä. Uudistus on vaatinut AMK:ilta toimintansa kehittämistä ja tehostamista sekä resurssien uudelleen kohdistamista. Muutokset ovat luoneet tarpeen entistä laajemmalle ja tarkemmalle talouden hallinnalle ja seurannalle, mikä on edellyttänyt taloushallinnon prosessien uudelleenjärjestelyä. Tämän tutkielman tarkoituksena oli tutkia harkinnanvaraisesti valittujen AMK:jen johdon laskentatoimen käytäntöjä muutosten jälkeisessä tilanteessa. Tutkielmassa tutkittiin, miten tutkitut AMK:t ovat järjestäneet johdon laskentatoimen menetelmänsä, ja onko AMK:jen koolla vaikutusta menetelmien valintaan sekä, onko AMK-uudistuksella ja sen mukanaan tuomalla rahoitusmallilla ollut vaikutusta menetelmiin. Tutkielmassa tutkittiin myös, miten profiloitumiseen liittyvät strategiset tavoitteet ja painoalavalinnat ovat huomioitu johdon laskentoimen menetelmissä. Teoriaosuudessa käsiteltiin yleisesti talousjohtamista ja johdon laskentatoimea kuntaomisteisten yhtiöiden ja AMK:jen kontekstissa. Teoriaosuuden toisessa osassa tarkasteltiin AMK:jen toimintaa, hallintoa, ohjausta ja rahoitusta sekä AMK-uudistusta ja sen mukanaan tuomaa uutta rahoitusmallia. Tutkielman empiirinen osio toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä hyödynnettiin teemahaastattelua. Haastattelun pääteemat muodostuivat laskentatoimen menetelmistä. Haastattelut suoritettiin sekä yksilö- että ryhmähaastatteluina. Haastatteluita suoritettiin seitsemän kappaletta ja niihin osallistui yhdeksän henkilöä. Tutkimustulokset osoittivat tutkittujen AMK:jen johdon laskentatoimen käytäntöjen olevan moninaisia. OKM:n raportointivaatimukset tuovat laskentatoimen menetelmiin useita erityispiirteitä. Tutkittujen AMK:jen koolla havaittiin olevan vaikutusta kustannuslaskennan säännöllisyyteen ja laskentakohteiden tasoon. Suorituskyvyn mittaamisessa pienemmillä toimijoilla ei ole niin paljon mittareita käytössä. Isommat AMK:t olivat pystyneet siirtämään vastuuta talouden seurannasta tulosyksiköille. Uudistukset ovat johtaneet TKI-toiminnan lisääntymiseen, mikä on korostanut kustannuslaskennan ja raportoinnin roolia AMK:issa. Suorituksen mittaamisen mittarit perustuvat nykyään rahoitusmalliin. Rahoitusmalli on tuonut mukanaan myös tuloksellisuustavoitteita. Strategisten tavoitteiden ja painoalavalintojen havaittiin tulevan huomioiduksi lähinnä sanallisesti muotoiltujen tavoitteiden muodossa raportoinnissa. Profiloituminen vaikuttaa sisäiseen rahanjakoon, jolloin tavoitteet ja painoalavalinnat tulevat huomioiduksi budjetoinnissa

Tilinpäätöstietojen hyödyntäminen pienen yhtiön päätöksenteossa

Tässä tutkielmassa tarkastellaan muutaman suomalaisen pienyhtiön tilinpäätöstietojen hyödyntämistä osana heidän päätöksentekoprosessiaan. Tilinpäätöstietojen hyödyntämisen lisäksi tutkielmassa perehdytään ulkopuolisten asiantuntijoiden rooliin päätöksenteon tukena. Useammat aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että pienyhtiöllä on rajalliset resurssit, jonka johdosta ulkopuolisella asiantuntijalla voi olla merkittävä rooli yhtiöiden päätöksentekoprosessissa. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään pienyhtiöin tilinpäätöstietoja ja näiden hyödyntämistä osana päätöksentekoprosessia. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, johon osallistui seitsemän henkilöä eri yhtiöistä. Empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluin ja haastattelut suoritettiin kahden kesken tutkijan ja tutkittavan henkilön välillä, ilman häiriötekijöitä. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksessa kävi ilmi, että organisaatiot suorittavat päätöksentekoprosessinsa hyvinkin nopealla aikataululla. Yhtiöiden päätöksentekoprosesseihin osallistui keskimäärin 2-3 henkilöä, ja päätöksien laajuudesta riippuen laadittiin laskelmia, joiden avulla pyrittiin tukemaan suoritettavaa päätöstä. Yhtiöt pyrkivät hyödyntämään päätöksissään kvantitatiivista aineistoa, joista tärkeimpänä he mainitsivat kirjanpidosta saatavat raportit. Osa haastateltavista mainitsi laativansa omia laskelmiaan kirjanpidon raporttien pohjalta. Tutkimuksessa ilmeni, että jokainen haastateltava kävi läpi kuukausittain yhtiön kirjanpidon raportit ja vuosittain tilinpäätöksen. Tilinpäätöstiedot koettiin merkitykselliseksi, mutta näiden hyödyntämiseen vaikuttivat muun muassa niiden vertailukelpoisuus. Ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntäminen oli haastateltavien osalta vähäistä. Haastatteluissa ilmeni, että ulkopuolisten asiantuntijoiden palveluiden tuotteistaminen ei ole selkeää. Lisäksi organisaatiot eivät osaa tiedostaa tarpeeksi hyvin kohtia joihin he tarvitsisivat apua. Tutkimus tuo esiin sen, että suomalaiset pienyhtiöt ymmärtävät kirjanpidollisen aineiston tärkeyden, mutta he kaipaavat tämän rinnalle tulevaisuusorientoitunutta informaatiota. Pienyhtiöissä ei ole tutkimustiedon pohjalta analysoituna tarpeeksi resursseja ja taitoja laatia tulevaisuuden odottamia itsenäisesti, joten tässä he kaipaisivat konkreettisemmin ulkopuolisten asiantuntijoiden apua.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Eettinen pankkitoiminta: vertaileva analyysi eettisen ja perinteisen liiketoimintamallin näyttäytymisestä vastuullisuusraportoinnissa

Nopeasti kehittyvä sääntely ja sidosryhmien asenteet yritysten yhteiskuntavastuusta vaativat yrityksiltä vastuullisempaa toimintaa ja siitä raportoimista. Vastuullisuusvaatimuksiin pankkisektorilla on vastattu muun muassa eettisen pankkitoiminnan kehittymisen myötä, kun useat pienemmät pankit ovat valinneet liiketoimintamallin, joka perustuu vastuullisuuteen. Eettisen pankkitoiminnan ytimessä on ajatus siitä, että pankin sijoitus- ja rahoituspäätöksiä ohjaa riskin ja tuoton suhteen lisäksi yhtä tärkeänä tekijänä vastuullisuuskriteeristön täyttyminen. Eettisille pankeille tyypillistä on myös toiminnan läpinäkyvyys ja sidosryhmien vahva rooli pankin toiminnassa ja raportoinnissa. Eettisten pankkien lisäksi myös perinteisempää liiketoimintamallia harjoittavien suurten pankkien on täytynyt ottaa vastuullisuus osaksi toimintaansa, ja EU onkin velvoittanut jo vuodesta 2014 asti suurilta yrityksiltä muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia. Tässä empiirisessä tutkielmassa tarkastellaan eettistä pankkitoimintaa ilmiönä tutkimalla sitä, miten se näyttäytyy pankin vastuullisuusraportoinnissa. Jotta analyysiin saataisiin syvyyttä, on vertailuun otettu myös perinteistä pankkitoimintaa edustavan pankin vastuullisuusraportointi. Tutkielmassa halutaan selvittää, raportoivatko nämä erilaista liiketoimintamallia harjoittavat pankit vastuullisuudestaan jotenkin poikkeavasti ja millaisia asioita pankit ovat halunneet painottaa raportoinnissaan. Vastuullisuusraporttien analyysi on toteutettu hyödyntäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, ja analyysin rakenne perustuu neljään perinteiset ja eettiset pankit toisistaan erottavaan teemaan. Finanssisektorin rooli rahojen jakautumisessa yhteiskunnassa on merkittävä, ja pankeilla on osakemarkkinoita, joissa omistusosuudet ovat pieniä, paremmat mahdollisuudet vaikuttaa rahoittamansa yrityksen toimintaan. Vaikka finanssisektorin aiheuttamat sisäisen toiminnan ympäristöhaitat ovat todettu melko vähäisiksi, on rahoitettujen päästöjen vaikutus merkittävä. Pankkien vastuullisuuden tutkiminen ja siihen puuttuminen onkin ollut viime vuosina yhä enemmän esillä, ja toiminut motivaationa myös tälle tutkielmalle. Tutkielmassa peilataan vastuullisuusraporteista tehtyjä havaintoja teoriaan niin pankin roolista yhteiskunnassa, vastuullisuusraportoinnista sekä eettisestä pankkitoiminnannasta. Tutkielmassa havaittiin joitain eroja muun muassa raportoinnin laajuudessa ja siinä, millaisia vastuullisia toimintatapoja pankit painottivat, mutta raporttien rakenne, kielellinen ilmaisu ja varmennuksen taso olivat kummankin pankin raportoinnin osalta pitkälti yhteneviä

Tilitoimiston asiantuntijapalveluiden tuotteistaminen

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, onko mahdollista tuotteistaa tilitoimiston asiantuntijapalveluita. Lisäksi tutkittiin, onko tilitoimistolle ja sen asiakkaille hyötyä siitä, että tilitoimisto tuotteistaa palvelunsa. Tutkimuskysymyksenä oli myös, mitä tuotteistaminen vaatii tilitoimistolta. Lopuksi haluttiin myös selvittää, miten konkreettinen tuotekehitys voidaan tilitoimistossa aloittaa. Koska tuotteistamisen perusteena on aina asiakkaan tarve, oli myös tälle opinnäytetyölle määriteltävä ensin kohdeasiakas. Kohdeasiakkaaksi valittiin pienyritys, koska pienyrityksiä on paljon tilitoimistojen asiakkaana ja tuotteistaminen on helpompi aloittaa pienyrityksen palvelutuotteesta. Tämä opinnäytetyö oli tutkimustyyppinen työ ja tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Opinnäytetyön aineistonkeruun menetelminä käytettiin perehtymistä alan kirjallisuuteen ja kohdeasiakkaille suunnattua kyselytutkimusta. Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksena saatiin selville, että tuotteistaminen tuo useita hyötyjä tilitoimistolle, sen työntekijöille ja asiakkaille. Tärkeimpiä hyötyjä tilitoimistolle ovat työnteon tehokkuuden ja kustannustehokkuuden paraneminen, päällekkäisen tekemisen väheneminen, henkilökunnan ammattitaidon parempi hyödyntäminen ja työn henkilösidonnaisuuden poistuminen. Henkilökunnan hyödyt tuotteistamisesta ovat ajankäytön paraneminen, työnteon helpottuminen, oman ammattitaidon parempi hyödyntäminen ja parempi mahdollisuus ammattitaidon kehittämiseen. Asiakas hyötyy palvelun tasalaatuisuudesta ja hinnoittelun kustannustehokkuudesta. Johtopäätöksenä voitiin todeta, että tilitoimiston palvelut on mahdollista tuotteistaa ja tuotteistaminen tuo useita hyötyjä tilitoimistolle ja sen asiakkaille, joten tuotteistaminen olisi tilitoimistolle hyödyllistä ja suositeltavaa.The objective of the present thesis was to explore if it is possible to productize the professional services of an accounting company. Moreover, the thesis aimed at examining if the productization would profit the company and its clients. The thesis also aimed at identifying what the productization demands from a company. Finally, the aim was to find out the process of actual productization in the accounting company. The productization must always be based on the needs of the clients. Therefore, it was urgent to define a target client for the present thesis. The target client was a small business, because small businesses are substantial clients of accounting companies. Moreover the productization was easier to start with small businesses. This thesis was a research project. The theoretical background was based on professional literature related to productizing and special characteristics of the professional services of an accounting company. A qualitative research method was applied in the study by executing a survey for the target clients. The results of the present thesis showed that the productization would actually benefit the accounting company, the employees of the company and also the clientele of the company. The highly significant benefits for the accounting company were the improvement in cost-efficiency and work-efficiency. Other important benefits were the reduction of overlapping work and more effective utilization of the professional skills of the employees. The reduction in the dependence of an employee to serve a client was also a considerable benefit. The employees would get a definite advantage in their time management, the facilitation of work, improved opportunity to work at the level of their skills and improved opportunity to study more. The benefit to a client was a homogeneous service and improved pricing. The final result of this thesis was that it was clearly possible to productize the professional services on an accounting company. Moreover, as the productization caused several important benefits to the company itself, the company’s employees and to the clientele, it became clear that the productization was even beneficial and advisable

Kassavirtaennustaminen regressioanalyysilla ja ennusteinformaation hyödyntäminen päätöksenteossa - Case ABB Oy

Kassavirralla tarkoitetaan rahavirtoihin vaikuttavien erien nettosummaa eli yritykseen sisään ja yrityksestä ulos virtaavaa rahaa. Sen määrittämiseen on olemassa useita erilaisia laskentatapoja. Suoran ja epäsuoran rahoituslaskelman lisäksi kassavirta voidaan laskea esimerkiksi operatiivisen kassavirran (Operating Cash Flow, OCF), operatiivisen toiminnan kassavirran (Operating Activities Cash Flow, OACF) tai vapaan kassavirran (Free Cash Flow, FCF) laskentakaavoilla. Myös kassavirtaennusteet voidaan toteuttaa usealla eri tavalla. Ne voidaan laatia joko suoran rahoituslaskelman mukaisesti maksuperusteisiksi oikaistuihin tuloslaskelman eriin perustuen tai epäsuoran rahoituslaskelman mukaisesti jaksotuseriin perustuen. Kassavirtaennusteet laaditaan usein jotakin kuluvalla hetkellä tapahtuvaa päätöksentekotilannetta varten, ja niitä voidaan käyttää esimerkiksi yrityksen viikoittaiseen, kuukausittaiseen tai vuosittaiseen kassanhallintaan, investoinnin tai projektin rahoittamiseen, yrityksen tai liiketoiminnon arvon määrittämiseen, tai yrityksen lainojentakaisinmaksukyvyn määrittämiseen. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakennettiin kassavirtaa ja kassavirtaennustamista koskevan tieteellisen tutkimuksen, artikkelien, kirjallisuuden ja lainsäädännön varaan. Tutkielman empiirisessä osuudessa muodostettiin kohdeliiketoimintayksikön tuloslaskelma-, tase- ja rahoituslaskelmainformaatioon perustuen regressioanalyysiin ja yksinkertaiseen liukuvaan keskiarvoon perustuva, jaksotuseriä hyödyntävä kassavirran ennustemalli, jolla operatiivisen toiminnan kassavirran kehitystä voidaan ennustaa 1-6 kuukautta eteenpäin. Samalla selvitettiin olennaisimmat operatiivisen toiminnan kassavirran kom-ponentit. Kassavirtaennustamista koskevan aikaisemman tieteellisen tutkimuksen valossa todettiin tarve verifioida jaksotuseriin perustuvan ja tilastollisia menetelmiä hyödyntävän ennustemallin paremmuus naiviin, muuttumattomaan malliin nähden. Näin ollen tutkiel-massa muodostetun ennustemallin ennustuskykyä verrattiin naiivien mallien ennustuskykyyn. Tutkielmassa muodostetun ennustemallin todettiin viidessä tapauksessa kuudesta olevan ennustuskyvyltään parempi kuin vastaavalle aikavälille laadittu naiivi ennustemalli. Muodostetun ennustemallin hyvän selityskertoimen ja rakenteellisen yksinkertaisuuden myötä sillä tuotetun informaation hyödynnettävyys päätöksenteossa todettiin hyväksi

Biodiversiteettiraportointi suomalaisissa pörssiyrityksissä

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä suomalaisten pörssiyritysten biodiversiteettiin liittyvästä raportoinnista. Tutkimuksen teoriaosuus jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa keskitytään biodiversiteettiin yleisellä tasolla, siihen liittyviin suhtautumistapoihin ja sen merkityksiin yrityksille ja taloudelle. Toisessa osassa käsitellään biodiversiteettiä laskentatoimen kontekstissa. Koska biodiversiteettiin liittyvä laskentatoimen tutkimus on vasta kehittyvässä vaiheessa, tutkimus on luonteeltaan eksploratiivinen. Biodiversiteettikato on tällä hetkellä yksi suurimmista uhkista ihmiskunnan tulevaisuudelle. Yrityksillä on talousjärjestelmässämme sekä paljon taloudellista valtaa että myös suuria vaikutuksia ympäristöön, joten ne ovat tärkeässä osassa biodiversiteettikadon estämisessä. Perinteisesti laskentatoimea on käytetty organisaatioiden taloudellisen toiminnan hallintaan. Yhteiskunnallisen laskentatoimen avulla organisaatiot voivat hallita myös yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä vaikutuksiaan. Vastuullisuusraportoinnin avulla organisaatiot voivat viestiä näistä vaikutuksista sidosryhmilleen. Kun biodiversiteetti otetaan mukaan laskelmiin ja raportointiin, se muuttuu laskentatoimen näkökulmasta näkyväksi asiaksi. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu OMXH25-listan yritysten vuoden 2015 vuosikertomuksista ja vastuullisuusraporteista. Yritysten raportointia analysoidaan kvalitatiivisen sisällönanalyysin avulla jakamalla aineisto aikaisemmissa tutkimuksissa (Atkins, Gräbsch & Jones 2014; Van Liempd & Busch 2013) kehitetyn kategorisoinnin mukaan kahdeksaan pääkategoriaan ja niiden alakategorioihin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yritysten biodiversiteettiraportoinnin laajuus on erittäin vaihtelevaa. Yli puolet yrityksistä raportoi biodiversiteettiin liittyen vähän tai ei ollenkaan. Toisaalta osa yrityksistä käsittelee biodiversiteettiä raportoinnissaan hyvinkin laajasti. Pääpiirteissään korkean biodiversiteettiriskin toimialoilla toimivat yritykset raportoivat matalan riskin toimialoja selvästi enemmän. Eniten yritykset raportoivat kumppanuuksiin ja muihin sidosryhmiin liittyviä asioita. Heikkona puolena yritysten raportoinnissa oli biodiversiteettiin liittyvien kulujen raportoinnin vähyys, joka vaikeuttaa yritysten todellisten biodiversiteettiin liittyvien toimien laajuuden arviointia. Muissa maissa tehtyihin aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna raportointi tämän tutkimuksen aineistossa laajempaa, mikä voi osaltaan viitata siihen, että biodiversiteettiraportointi kehittyy nopeasti