59 research outputs found
The Effect of Content-Integration on Attitudes and Motivation in University Mathematics
Matematiikka on tärkeä osa diplomi-insinöörin osaamista ja sen opetuksen kehittämiseen halutaan Tampereen teknillisessä yliopistossa panostaa. Opetuksen kehittämiseksi on kartoitettu opiskelijoiden opiskeluprofiileja ja etsitty keinoja opetuksen kehittämiseen sekä opiskelun tukemiseen. Tässä työssä selvitetään, voidaanko opiskelijoiden motivaatioon ja asenteisiin matematiikkaa kohtaan vaikuttaa substanssiosaamisen integroinnilla matematiikan harjoitustehtäviin. Tutkimuksessa tarkastellaan interventio- ja verrokkiryhmien kyselykohtaisia eroja, ryhmien sisäisiä muutoksia kyselyiden välillä ja näiden muutosten eroa ryhmien välillä. Lisäksi tutkitaan integroinnin vaikutusta osaamistasoon.
Työn alussa tarkastellaan tutkimuksen lähtökohtia sekä asenteen ja motivaation merkitystä matematiikan oppimisessa. Lisäksi esitellään tutkimuksen matemaattista taustaa opintojakson harjoitustehtävien ja analysoinnissa käytettyjen tilastollisten menetelmien näkökulmasta. Aineisto kerättiin syksyn 2016 Insinöörimatematiikka A2 -opintojakson vapaaehtoisilta opiskelijoilta, jotka oli jaettu interventio- ja verrokkiryhmiin harjoitusryhmien perusteella. Aineisto muodostui kolmesta sähköisestä kyselystä opintojakson aikana, opintojakson ensimmäisen tentin pistemääristä ja opiskelijoiden opintosuuntatiedoista.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että substanssiosaamista integroivilla tehtävillä voidaan vaikuttaa opiskelijoiden asenteisiin ja motivaatioon jo lyhyellä aikavälillä. Integrointi muun muassa vähensi matematiikan irrallisuuden tunnetta oman alan opinnoista. Tulosten perusteella opetuksen kehittämiseen alakohtaisten sovellusten suuntaan kannattaa panostaa ja tutkia aihetta lisää
Käsikirja siitä, miten tytöt ja nuoret naiset saadaan kiinnostumaan luonnontieteellisistä, teknisistä ja matemaattisista (STEM) oppiaineista
Sosiaaliset kameleontit – Kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma sekä luokka-aseman muutokset nuorten aikuisten elämänkuluissa
Tämän tutkimuksen tarkoitus on tutkia yhteiskuntaluokan rakentumista. Yhteiskuntaluokkaa tutkitaan sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman käsitteiden kautta. Tutkimuksessa selvitetään, miten tutkimukseen osallistuneet työväenluokkaiset, yliopistossa opiskelleet nuoret aikuiset merkityksellistävät sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman muotoutumista omassa elämänkulussaan. Tämän lisäksi tarkastellaan sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman suhdetta elämänkulkua rytmittäviin koulutusvalintoihin.
Tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka aineisto koostuu kahdeksan nuoren aikuisen teemahaastattelusta. Haastattelut toteutettiin etäyhteydellä, sillä aineisto kerättiin koronapandemian aikana, jolloin lähikontakteja tuli välttää. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmiä mukaille. Analysoitu aineisto esitetään elämänkulullisessa järjestyksessä lapsuudesta nuoreen aikuisuuteen.
Tulosten perusteella nuorten aikuisten elämänkulut ovat monimuotoisia sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman sekä luokka-aseman näkökumista tarkasteltuna. Elämänkulullinen lähestymistapa mahdollisti luokka-asemaan liittyvien muutosten tarkastelun, joka toi esiin erityisesti kulttuurisen pääoman kertymisen elämänkulun aikana. Kulttuurista pääomaa kertyi elämänkulun aikana muun muassa sosiaalisissa suhteissa, vapaa-ajalla sekä instituutioiden piirissä. Sosiaalinen pääoma, eli haastateltavien elämään kuuluneet sosiaaliset suhteet ja verkostot, muodostivat resurssin, joka tarjosi tukea koulupolulla etenemiseen ja erilaisten valintojen tekemiseen. Nuoret aikuiset nojasivat sosiaaliseen pääomaansa koulutusvalintojen hetkellä ja opintojen aikana.
Nuorina aikuisina haastateltavat kuvailevat luokka-asemaansa joustavaksi ja monimuotoiseksi. He tunnistavat elämässään työväenluokkaista kulttuurista pääomaa ja keskiluokkaista kulttuurista pääomaa. Heidän sosiaalinen pääomansa koostuu työväenluokkaisesta ja keskiluokkaisesta sosiaalisesta pääomasta. Eläminen kahdessa luokkakulttuurissa toimii resurssina, joka mahdollistaa laajan näkökulman yhteiskuntaan sekä joustavuutta toimintatavoissa. Samaan aikaan se luo elämään ristivetoa, kun on vaikea määrittää, mihin luokkakulttuuriin samastuu tai kuuluu vahvimmin
Euler – moderni kolmesataavuotias
Tänä vuonna on kulunut 300 vuotta Leonhard Eulerin syntymästä, mitä juhlistetaan monin tapahtumin ympäri maailmaa ja aivan erityisesti hänen synnyinmaassaan Sveitsissä. Euler tunnetaan ennen kaikkea matemaatikkona – eräänä suurimmista – mutta hän oli myös etevä astronomi ja fyysikko, ja ihmisenä varmasti kaikkien aikojen luovimpia. Nimi Euler on tuttu lähinnä eksakteja tieteitä opiskelleille, sillä hänen mukaansa on nimetty yhtälöitä, funktioita, vakioita, kulmia jne., ja hän vaikutti miltei kaikkiin matematiikan ja fysiikan osa-alueisiin. Yritän tässä katsauksessa lyhyesti perustella, miksi Euleria voi sanoa moderniksi
Kun oma tulevaisuus on auki : Tulevaisuudennäkymien hahmottamisen yhteys yliopisto-opiskelijoiden opiskelumotivaatioon
Tietojärjestelmän ja opetussuunnittelun käsitteiden rekontekstualisaatiota työpaikan koulutuksissa
The topic of this article is changing workplace communication, viewed from the perspective of using new technologies. The focus is on discussions about the implementation and use of a new information system (Peppi) in training events at a Finnish higher education organization. Peppi replaces several separate previous systems, used for teaching and resource planning, management and scheduling. The data consists of ethnographic notes from seven training events, where the core users from the education services familiarize themselves with Peppi. We utilized the concept of recontextualization to analyze how the concepts of both educational planning and Peppi’s system were presented and illustrated in the discussions. The analysis highlights that the recontextualization of concepts relies primarily on the main trainer’s ways to show simple textual examples related to the Peppi, to display different kinds of example views and functions within the new system, and actively using it in front of the participants. Though, these three recontextualization means emerge from all participants’ joint knowledge and discussion about the contents of relevant old and new concepts as well as old and new systems
- …