Yrityspalveluiden kasvu, kansainvälistyminen ja kilpailukyky

Tässä raportissa tutkitaan yrityspalveluja, jolla tarkoitetaan kaikkia yritysten toisille yrityksille tarjoamia palveluita. Palvelusektorin lamanjälkeinen rakennemuutos on ollut voimakas. Sitä ajavina voimina ovat olleet kansainvälistyminen, teknologinen kehitys sekä innovatiivisten yrityspalveluiden kasvu. Tietointensiivisistä liike-elämän palveluissa (Knowledge Intensive Business Services, KIBS) onkin tullut keskeinen osa talouden dynamiikkaa. KIBS-yritykset ovat kansainvälistyneet nopeasti ja niiden kilpailukyky perustuu innovatiivisuuteen ja osaamiseen. Pk-sektorin KIBS-yritykset ovat jopa t&k-intensiivisempiä kuin teolliset teknologiayritykset. Ylipäätään suomalaiset palveluyritykset kuuluvat kansainvälisessä vertailussa maailman tietointensiivisimpiin. Muutos kohti tietoon ja osaamiseen perustuvaa taloutta onkin koskenut voimakkaasti koko palvelusektoria. Teknologiaa ja innovaatioita hyödyntävät palveluyritykset ovat kasvaneet muita nopeammin ja niiden kasvuodotukset ovat suuremmat. Yrityspalveluiden tuottajat keskittyvät innovaatiotoiminnassaan erityisesti täydentäviin ja teknologiaa soveltaviin innovaatioihin. Tämä on tärkeää koko talouden tulevan kasvun ja kilpailukyvyn kannalta. Yrityspalveluiden tuottajat asettuvat kansallisessa innovaatiojärjestelmässä juuri siihen rooliin, jonka vahvistamista tuleva kilpailukyky edellyttää: ne tekevät asiakkaidensa edellyttämiä täydentäviä innovaatioita ja välittävät muulla tuotettua tietoa ja teknisiä ratkaisuja uusille yrityksille. – Yrityspalvelut ; KIBS ; työllisyys ; kansainvälistyminen ; kasvu ; kilpailukykyThis report studies Finnish business services, i.e., services provided by firms for other firms. The Finnish service sector has experienced a major structural change since the recession of the early 1990s. Globalization, technological advance, and growing innovationintensity have been among its driving forces. In fact Knowledge Intensive Business Services (KIBS) have even become instruments of change in the society at large. KIBS firms have internationalized rapidly. Their competitive advantage is solely based on knowledge and innovativeness. Contrary to a popular belief small and medium-sized KIBS firms are in fact more R&D-intensive than similar technology firms in manufacturing. Overall the Finnish service sector is among the most R&D-intensive in the world – the Finnish transition to an information society has also deeply touched the service sector. Innovative and technologically advanced service firms also have higher growth expectations. The innovative activities of business service providers focus on complementary innovations and new implementations of the latest technology. This is important for the society at large as far as future growth and competitiveness are concerned. With these activities the firms assume precisely the role in the Finnish national innovation system that needs strengthening: they complement their customers’ innovative activities as well as transmit externally available knowledge to new firms

Suhdanne- ja rakennekriisi yhtä aikaa? Toimiala- ja yritysrakenteen muutokset taantumassa

The study shows that the exceptional drop in volume of Finland's GDP in 2009 - as much as 8 per cent -was to a large extent due to huge decline in exports and production of one industry, ICT. The contribution of ICT (or electronics and electro-technical industry) to GDP decline was close to two percentage points. The reduction of the industry's value added resulted, again, from the dramatic deterioration of profits (capital income). Nokia is by far the biggest player in the industry (more than half of the value added), and the decline of profits is mainly due to Nokia. Since 80-90 per cent of Nokia's shares is owned by foreigners, the consequences of profit and value added decline are felt mainly outside Finland. Similarly, when the values added and profits grew in the early 2000s, the contribution to GDP growth was overestimated. The reason is that national accounting does not take into account the ownership structure of accumulated retained profits. However, as a result of the crisis the Finnish economy has experienced a permanent decline in its potential production

Yksityisten palveluaojen kansainvälinen tuottavuusvertailu

Yksityiset palvelualat tuottavat reilusti yli puolet bruttokansantuotteesta kehittyneissä teollisuusmaissa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ensin yksityisten palvelualojen työn tuottavuuden mittaamista, siihen liittyviä haasteita ja ongelmia sekä tutkimuksen kehityssuuntia. Tämän jälkeen tarkastellaan yksityisten palvelualojen työn tuottavuuden tasoa ja kehitystä kehittyneissä teollisuusmaissa vuosina 1980-2003. Suomen osalta tarkastellaan lisäksi kokonaistuottavuuden kehitystä. Toimialoina analysoidaan kaupanalaa, majoitus- ja ravitsemispalveluja, kuljetuspalveluja, posti- ja teleliikennepalveluja, rahoitus- ja vakuutuspalveluja sekä liike-elämän palveluja. Suomen koko talouden tuottavuuden taso on vertailumaiden keskitasoa, mutta tuottavuuden muutos on ollut parinkymmenen viime vuoden aikana vertailumaiden kärkipäässä. Yksityisissä palveluissa tuottavuuden taso suhteessa vertailumaihin riippuu laskelmassa käytetystä menetelmästä ja lähteestä. Parhaiten kansainvälisessä vertailussa pärjäävät posti- ja teleliikenne- sekä rahoitus ja vakuutuspalvelut. Monella palvelualalla tuottavuuden kasvu on ollut Suomessa hyvin kilpailukykyistä muihin maihin verrattuna

Palveluiden tuottavuus: Kilpailu ja teknologiska muuttavat rakenteita

Tuottavuuden nousu on Suomessa ollut erityisesti 1990-luvun alun laman jälkeen kansainvälisesti vertaillen hyvin nopeaa. Koko taloudessa työn tuottavuus on noussut 1980- luvun alusta 7580 % eli noin 2,5 kertaa nopeammin kuin teollisuusmaissa keskimäärin. Palveluissakin tuottavuuden kasvu (60 %) on ollut noin kaksinkertainen vertailumaihin nähden. Nopeasta kasvusta huolimatta palvelusektorin tuottavuuden taso on vielä tuntuvasti kansainvälisen kärjen alapuolella. Joillakin aloilla, kuten teleliikenteessä ja kuljetuksissa, se on kuitenkin kansainvälisesti vertaillen korkea. Tuottavuuserot eri palvelutoimialojen välillä ovat kasvaneet 1990-luvun alun jälkeen. – Palvelut ; tuottavuus ; teknologiaProductivity in Finland has been increasing very rapidly since the 1980s. The increase from 1980 to 2001 was as much as 75.80% in the economy as a whole, i.e., 2.5 times more than in the OECD area on average. The growth in the services sector was 60 %, i.e., 2 times more than the industrial countries. average. Despite the rapid increase the productivity level of the Finnish services sector has not yet reached that of the leading countries. In some services industries, e.g., in telecommunications and transportation, the productivity level is, however, very high by international standards. Productivity differences across the service industries have increased since the early 1990s

Elintarvikkeiden hinnanmuodostus ja markkinoiden toimivuus

The study analyses the price formation and market functionality of the Finnish food chain. A significant portion of the report consists of international comparisons. The main comparison countries are the so-called old EU countries (EU15) of Western Europe, the new EU countries (EU12) and the United States. Comparisons are also made with individual countries. After the international comparisons, the price formation of the food chain, degree of concentration, competition, and the position of small producers is analysed for Finland in more detail. The main findings of the study are as follows: 1) a significant reason for the high price of foodstuffs in Finland is the high VAT, 2) the price level without VAT was in 2005 a couple of per cent higher and in December 2009 about 7 per cent higher than the average in the old EU countries, but it is considerably higher than in the new EU countries and the United States, 3) In Finland the price level of foodstuffs is elevated by the weak agricultural competitiveness (northern location and small farm size); on the other hand, the competitiveness of the foodstuffs industry and the wholesale and retail trade is rather good, 4) measured in terms of price-cost margins, competition works in Finland just as well in agriculture, the foodstuffs industry and the wholesale and retail trade as it does in the food chain of the comparison countries, 5) the large share of the wholesale and retail trade in the Finnish food chain is attributable to higher transport costs than in the comparison countries, 6) in Finland the prices of foodstuffs have moved in the same direction as in comparison countries, albeit with a lag of a few months; in 2009 the prices of dairy products, butter and margarine, meat, fish products and food products nevertheless fell by considerably less than in the comparison countries and less than the development of producer prices would have indicated, 7) the foodstuffs industry and the wholesale and retail trade are concentrated sectors; enterprises nevertheless compete with each other and with imports, 8) the degree of concentration, agreement practices and price development should be monitored especially in product groups where consumer prices have not fallen in line with a decline in producer prices, 9) access of small producers to markets is important from the standpoint of competition and consumer choice; the position of small producers can best be improved by fostering the exchange of information within the chain

Kustannuskilpailukyvyn mittausmenetelmien uudistaminen

Tässä tutkimuksessa tehdasteollisuuden kustannuskilpailukykyä mitataan suhteellisten yksikkökustannusten avulla. Yksikkökustannukset kuvaavat toimialan muuttuvien kustannusten, työvoimakustannusten ja välituotekäytön, suhdetta tuotettuun tuoteyksikköön. Menetelmä kuvaa tehdasteollisuuden kustannuskilpailukykyä paremmin kuin perinteinen yksikkötyökustannuksiin perustuva mittari. Empiirisen analyysin perusteella suhteelliset yksikkökustannukset myös selittävät viennissä tapahtuvia muutoksia. Tutkimuksessa käytetyn mittausmenetelmän mukaan Suomen tehdasteollisuuden kustannuskilpailukyky heikentyi trendimäisesti noin 10 prosenttia viime vuosikymmenen aikana. Euron vahvistuminen oli selvästi tärkein Suomen kustannuskilpailukykyä heikentävä tekijä. Suomen tehdasteollisuuden kustannuskilpailukyky muihin euromaihin verrattuna säilyi vastaavasti melko hyvänä

Lääkemarkkinat kansantaloudessa ja lääkkeiden kysynnän kehitysnäkymät

Väestön ikääntyminen johtaa terveydenhoitomenojen selvään kasvuun suhteessa kokonaistuotantoon. Toistaiseksi kustannusten nousu on ollut kansainvälisesti verrattuna varsin vaimeaa. Seuraavien 10 vuoden aikana suuret ikäluokat saavuttavat iän (61 - 70), jossa lääkkeiden ikäryhmittäinen kulutus on suurin. Siksi terveydenhoitomenojen, kuten lääkkeiden kysynnän, odotetaan kasvavan. Lääkemarkkinoilla kotimaisen tuotannon osuus on supistunut kilpailun kiristymisen myötä. Toisaalta kireä kilpailu on pitänyt kustannuskehityksen vaimeana