76 research outputs found

    Yrittäjäksi ryhtyminen ja yrittäjyysasenteet Suomessa: Havaintoja kyselytutkimuksesta

    Get PDF
    entrepreneurship, entrepreneurial attitudes, start-ups

    Structural change in the ICT sector: Where have former Nokia employees ended up?

    Get PDF
    This study empirically examines the reemployment of employees displaced from a high-tech firm. Since 2008, the plummeting market share of Nokia, the world’s largest mobile phone manufacturer at the time, has resulted in massive layoffs and the downsizing of its workforce. We analyze the labor market status of more than twenty thousand former Nokia employees in Finland who left the company during 2009-2014. Using a unique matched employee-employer dataset, we identify the key factors associated with the probability of reemployment. Our findings show that the majority of former Nokia employees were successful in becoming reemployed. According to the latest available data from 2017, more than three-quarters of these employees found new jobs. The remaining share includes people who retired or returned to study. Reemployment was often found in the service sector. Employees with higher education levels and those who had held senior positions at Nokia were more successful in finding new jobs than others. Some regional differences in reemployment were also found

    Renewal of Companies: Industry Switching as a Form of Structural Change

    Get PDF
    The contributions of entry and exit of firms to aggregate productivity growth are well-established in the literature. However, the impact of industry switching of firms on productivity remains overlooked. The purpose of this report is to shed new light on the role of industry switching as a form of structural change.The results show that industry switching is very common and occurs in all industries in Finland, especially during the times of recession. Industry switching has had both positive and negative contributions to aggregate productivity in different periods. Intra-industry switching had mainly negative impact on productivity growth suggesting that switching was taken as a strategy to survive. On the other hand, inter-industry switching had mainly positive impact on productivity growth, suggesting that switching was associated with new products and technologies.The study also looked at the structural developments of industries relevant for combating climate change. As emission reduction targets require companies to renew their product and service offerings, climate policy can help guide companies to switch industries. However, in the industries examined in the study, restructuring has so far taken place mainly through entry and exit.</p

    Avoimen datan hyödyntäminen ja vaikuttavuus

    Get PDF
    T√§ss√§ raportissa kartoitetaan keskeisten perustietovarantojen avoimuutta, selvitet√§√§n mahdollisuuksia avoimen datan taloudellisten vaikutusten arviointiin sek√§ valotetaan avoimen datan k√§yt√∂n ja yritysten innovaatioiden tuottamisen sek√§ taloudellisen menestyksen v√§list√§ yhteytt√§. Lis√§ksi raportissa esitet√§√§n konkreettisia ehdotuksia, joiden avulla perustietovarantojen vaikuttavuutta yhteiskunnassa voidaan lis√§t√§. Tutkimuksemme osoittaa, ett√§ avointa dataa ja massadataa innovaatiotoiminnassaan hy√∂dynt√§v√§t yritykset tekev√§t markkinoiden kannalta uusia tuoteinnovaatioita suhteellisesti huomattavasti useammin kuin yritykset, jotka eiv√§t hy√∂dynn√§ dataa. Dataa innovaatioiden kehitt√§misess√§ k√§ytt√§neiden informaatio- ja viestint√§toimialan yritysten liikevaihto kasvoi vuosina 2012‚Äď2014 keskim√§√§rin yli 17 prosenttia enemm√§n kuin saman toimialan dataa innovaatioissa hy√∂dynt√§m√§tt√∂mien yritysten liikevaihto. Yksitt√§isist√§ tietotyypeist√§ vain liikennetietojen hy√∂dynt√§minen innovaatiotoiminnassa oli yhteydess√§ yritysten liikevaihdon kasvuun. Datatalouden mekanismien ymm√§rt√§miseksi tarvittaisiin tutkimustietoa yritysten datan k√§yt√∂st√§ ja taloudellisista vaikutuksista laajemmin. T√§t√§ varten tulisi kehitt√§√§ datan k√§ytt√∂√§ kuvastavaa tilastoaineistojen ker√§√§mist√§. Avoimen tiedon hy√∂dynt√§misedellytysten parantamiseksi tarvitaan hallinnonalat ylitt√§vi√§ parhaita k√§yt√§nt√∂j√§ tiedonhallintaan ja datan avaamiseen liittyen. Eri virastojen ja hallinnonalojen tiedonhallinta on verrattain ep√§yhten√§ist√§. Avoimen datan jakelu on pirstaleista, jonka takia sen l√∂ydett√§vyys on datan hy√∂dynt√§jille haasteellista. Hyvi√§ ty√∂kaluja tiedonhallinnan j√§sent√§miseen, kuten esimerkiksi tietotilinp√§√§t√∂s on kehitetty, mutta niit√§ ei ole viel√§ otettu laajasti k√§ytt√∂√∂n. Henkil√∂tietoon liittyv√§t k√§yt√§nn√∂t kaipaavat tarkennusta. Datan hy√∂dynt√§mist√§ voidaan lis√§t√§ mm.lis√§√§m√§ll√§ vuorovaikutusta tietovarantojen hallinnoijien ja hy√∂dynt√§jien kanssa

    Rakenteellinen kilpailukyky

    Get PDF
    Raportissa esitell√§√§n uusi rakenteellisen kilpailukyvyn viitekehys ja indeksi, jota voidaan k√§ytt√§√§ Suomen pitk√§n aikav√§lin kasvuedellytysten seurannassa. L√§ht√∂kohtana k√§ytet√§√§n ns. kilpailukykypyramidia (Pajarinen, Rouvinen & Ylh√§inen, 2017), jossa kilpailukyky on purettu eri osatekij√∂ihin; v√§ltt√§m√§tt√∂miin pitk√§n aikav√§lin perusteisiin ja lyhyemm√§n aikav√§lin ajureihin. Suomi sijoittuu uuden kilpailukykyindeksimme vuoden 2019 vertailussa 38 maan joukossa nelj√§nneksi ‚Äď edell√§√§n Sveitsi, Tanska ja Alankomaat sek√§ per√§ss√§√§n Ruotsi, Yhdysvallat ja Norja. Suomen sijoitus on parempi kilpailukyvyn pitk√§n aikav√§lin perusteissa (4.) kuin nopeampiliikkeisiss√§ ajureissa (9.). Kilpailukyvyn eri osatekij√∂it√§ tarkasteltaessa Suomi on k√§rkiviisikossa kaikissa muissa lohkoissa paitsi ty√∂markkinoiden ja luovan uudistumisen indekseiss√§ ‚Äď ty√∂markkinoita koskevassa indeksiss√§ olemme vasta 23. ja luovaa uudistumista koskevissa indeksiss√§ sijalukumme on 14. Suomen kokonaiskehitys on ollut nousuvoittoista vuodesta 2016 alkaen. Vuoden 2019 vertailussa mittarimme antaa IMD:n ja WEF:n kilpailukykyindeksej√§ positiivisemman kuvan Suomen kilpailukyvyst√§ suhteessa muihin maihin ‚Äď joidenkin suurempien vertailumaiden, kuten Saksan, j√§√§dess√§ kauemmaksi k√§rjest√§. Tilastollisessa analyysissa selvitettiin kilpailukykyindeksimme yhteytt√§ hyvinvoinnin mittarina toimivaan henke√§ kohti lasketun bruttokansantuotteen kehitykseen. Tilastollisen tarkastelun perusteella kilpailukykyindeksimme kuvaa hyvin nykyhetken tilannetta ‚Äď indeksin tasolla tai muutoksella ei kuitenkaan havaittu olevan ennustearvoa bkt per capitan tulevan kehityksen suhteen. Rakenteellista kilpailukyky√§ mittaavan indeksin keskeisin k√§ytt√∂kohde onkin ajantasaisen tilannekuvan muodostaminen sek√§ keskeisten kansallisten vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen
    • ‚Ķ
    corecore