5 research outputs found

    Kirjanpainaja Lahdessa : Kuinka tuho näkyy?

    No full text
    Kaarnakuoriaiset (Coleoptera: Scolytidae), joihin kirjanpainaja (Ips typographus L.) kuuluu, ovat Suomessa merkittäviä metsien tuhohyönteisiä. Kirjanpainajan on helpompi iskeytyä ja lisääntyä onnistuneesti, jos metsäkuusi (Picea abies (L.) Karst) heikentyy iän tai tuhon seurauksena. Tässä tutkimuksessa kartoitetaan kirjanpainajan aiheuttamien kuusikkotuhojen laajuutta Etelä-Suomessa Lahden kaupungin taajamametsissä vuonna 2012. Tutkimuksen tarkoituksena on käyttää kirjanpainajan pyyntiin kehitettyjä menetelmiä, kuten feromoniansa- ja pyyntipuumenetelmiä, seurannassa ja tuhojen alentamisessa. Näiden lisäksi paikallistetaan kirjanpainajakannan esiintymät koealamittauksien, runkoanalyysin ja linja-arvioinnin avulla. Työssä selvitetään kirjanpainajan lisäksi myös aitomonikirjaajan (Polygraphus poligraphus L.) ja kuusentähtikirjaajan (Pityogenes chalcographus L.) kantojen tiheyksiä pyyntipuilla samanaikaisesti kirjanpainajan kanssa. Tutkimus aloitettiin toukokuussa pystyttämällä tutkimusalueelle 180 feromoniansaa 42 eri ryhmään varttuneiden kuusikkokuvioiden reunoille. Samanaikaisesti kaupungin alueelle tehtiin myös 29 pyyntipuukasaa kuoriaisia houkuttelemaan. Pyyntipuukasoissa oli kuusentähtikirjaajia ja aitomonikirjaajia enemmän iskeytyneenä sisäänmeno- ja ulostuloreikien perusteella kuin kirjanpainajia. Tutkimusalueelle perustettiin 33 koealaa. Koealojen tarkoitus oli selvittää kirjanpainajakannan tiheyttä yhdessä muiden menetelmien kanssa. Feromoniansoilla ja pyyntipuukasoilla pyrittiin arvioimaan kvantitatiivisesti kirjanpainajan kannantiheys Lahden kaupungin alueella. Metsiin perustettujen koealojen avulla arvioitiin visuaalisesti kirjanpainajien aiheuttamat tuhot alueella. Tutkimuksen aikana feromoniansoilla saatiin kaikkiaan 1 136 000 kirjanpainajaa. Feromoniansoista saatujen tuloksien perusteella kirjanpainajaa oli alueella runsaasti. Molemmat pyyntimenetelmät, feromoniansat ja pyyntipuukasat, olivat toimivia ja menetelmät tukivat toisiaan. Tuloksista päätellen ne myös estimoivat alueen kirjanpainajatiheyden samansuuntaisiksi toisistaan riippumatta. Koealamittauksien perusteella alueen puissa esiintyi pihkavuotoa, harsuuntumista ja iskeytymiä. Kullakin koealalla kaadettiin kaksi puuta, joiden kaarnakuoriaiset inventoitiin. Yhdestäkään kaadetusta puusta ei löydetty iskeytymiä. Tämä viittaa siihen, että puiden ulkonäön perusteella ei voida varmasti päätellä kirjanpainajapopulaation alueellista tiheyttä
    corecore