304 research outputs found

    Private expropriation against the public interest in Iran

    Get PDF
    Private ownership is the fundamental rights of individuals in the society and having high jurisprudence and legal support. However, in contrast to public interest, administrative agencies can apply to withdraw the property, although there are evidences for the arbitrariness of the legal nature of administrative agencies. It seems that the unilateral obligation of this action is preferred. Expropriation is in contrary to the principles, therefore for health acquisition, the ceremony which is prescribed by lawyer that non-compliance will invalidate the ownership

    Effects of Pollen Allergy on Pulmonary Function Tests

    Get PDF
    Background: To investigate the effect of high air-borne pollen count on respiratory system.Methods: This cross sectional (descriptive) study included sixty known asthmatics, of either sex and of all ages. Pollen count as per cubic meter was recorded daily during February to May as reported by meteorological department. History, clinical examination and lung function tests were recorded in each case. The Pulmonary Function Test (PFT) with pollen count of asthmatic patients was correlated.Results: The PFT of asthmatic patients were adversely affected significantly during pollen season. There was negative correlation of moderate strength with FEV1 in asthmatic patients with high air borne pollen count during the pollen season.Conclusion: Spirometry was shown to be an effective technique to study the pollen allergy problem in already asthmatic patient

    Säilyykö myönteinen elämänasenne vanhuudessa?

    Get PDF
    Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida 70-vuotiaiden, kotona asuvien ikäihmisten koettua elämänasennetta sekä seurata sen pysyvyyttä ja siinä tapahtuneita muutoksia 20 vuoden seuranta-aikana. Lähtötutkimus toteutettiin postikyselynä vuonna 1991, jolloin tutkimuskohteena olivat kaikki vuonna 1920 syntyneet (N=1530) kotona asuvat turkulaiset. Heidät tutkittiin uudelleen vuonna 2001 (n=656), 2006 (n=304) and 2011 (n=156). Elämänasennetta arvioitiin kysymyksillä elämään tyytyväisyydestä, tarpeellisuuden tunteesta, tulevaisuuden suunnitelmista, elämänhalusta, masentuneisuudesta ja yksinäisyydestä. Kysymyksistä muodostettiin summamuuttuja, jonka arvo 1 edustaa positiivista elämänasennetta ja arvo 0 negatiivista elämänasennetta. Lähtötilanteessa vastaajilla oli varsin myönteinen elämänasenne (summamuuttujan arvo 0.83). Heillä oli elämänhalua ja he olivat elämäänsä tyytyväisiä. Seuranta osoitti, että kotona asuvien ikäihmisten elämänasenne heikkeni tilastollisesti merkitsevästi ikävuosien 70 ja 80 välillä (0.83:sta 0.75:een), kun taas ikävuosien 80, 85 ja 90 välillä muutosta ei enää tapahtunut

    Multinational enterprises, development and globalisation: some clarifications and a research agenda

    Get PDF

    Level of Satisfaction of Admitted Patients

    Get PDF
     Background: To determine the level of satisfaction of admitted patients in respect of three components of health services (doctors, nurses, facilities) in different wards and its comparison of level of satisfaction between male and female patients.Methods: In this cross sectional study admitted patients (n= 170) were surveyed using close-ended questionnaire. The variables noted were age, gender, type of room or ward, satisfaction with doctors, nurses and health facilities measured using different variables for each. Satisfaction level was graded as satisfied, no comments, not satisfied and was compared between male and female patients.Results: Out of 170 patients 82.53% were satisfied with health facilities. Most satisfying variables were attitude of doctors for which 91% were satisfied with it and timeliness of nurses as 90% patients were satisfied with it. Most unsatisfying variable was free medication availability as 61% were dissatisfied; followed by cleanliness with which 23% were dissatisfied; and thirdly, expertise of nurses, with it 17% were dissatisfied. Overall 15.84% patients were dissatisfied with health services.Conclusion: There was a reasonable degree of satisfaction in admitted patients of Holy Family Hospital with health services provided to them except for free medication and hygien

    Metsien ja metsäsektorin muutos, hiilitase ja hakkuumahdollisuudet : Maakunnittaiset tarkastelut: Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat sekä Etelä-Karjala (2. korjattu painos)

    Get PDF
    T√§m√§n selvityksen tavoitteena oli tuottaa tietoa It√§- ja Pohjois-Suomen (IP-maakunnat) sek√§ Etel√§-Karjalan metsien muutoksesta 1960-luvun j√§lkeen, suometsist√§ sek√§ metsien hakkuumahdollisuuksista. Selvityksess√§ tuotettiin tietoa kohdemaakunnille my√∂s metsien vuotuisesta hiilitaseesta vuosina 2015‚Äď2021. Lis√§ksi selvityksess√§ arvioitiin maakuntien alueilla metsien lis√§suojelun vaikutuksia metsien kehitykseen ja hakkuumahdollisuuksiin. Lis√§suojelun potentiaalisia aluetalousvaikutuksia arvioitiin maakunnittain. Selvityksen alussa luodaan katsaus metsiin liittyviin EU:n politiikkatoimiin ja niiden mahdollisiin vaikutuksiin It√§- ja Pohjois-Suomessa. IP-maakunnissa mets√§talouden suhteellinen merkitys on muuta maata suurempaa ja sen seurauksena mets√§talouden k√§yt√§nn√∂iss√§ tapahtuvien muutosten merkitys on my√∂s suurempi. Metsiin liittyvien EU:n politiikkatoimiehdotusten k√§sittely on osin viel√§ kesken ja esimerkiksi m√§√§ritelm√§t sek√§ lains√§√§d√§nn√∂n tulkinnat ovat viel√§ avoinna. Selv√§√§ kuitenkin on, ett√§ EU-tavoitteiden valossa mets√§talouden k√§yt√§nt√∂jen on tulevaisuudessa oltava aiempaa pehme√§mpi√§ ja niiss√§ on huomioitava nykyist√§ paremmin metsien tuottamat erilaiset ymp√§rist√∂hy√∂dyt. Turvemaavaltaisilla alueilla (esim. Pohjois-Pohjanmaa) ennallistamistavoitteet voivat aiheuttaa merkitt√§vi√§ muutoksia maank√§yt√∂ss√§ niin turvemaametsien kuin -peltojen ennallistamisen kautta. Luonnontilaisten ja vanhojen metsien suojelu, joka on mukana useissa EU:n aloitteissa, voi vaikuttaa useissa IP-maakunnissa ainakin jossain m√§√§rin erityisesti sahateollisuuden raaka-aineen saantiin. IP-maakunnille merkityst√§ on my√∂s sill√§, miten EU-s√§√§d√∂ksill√§ s√§√§dell√§√§n puun energiak√§ytt√∂√§. IP-maakunnissa mets√§maan pinta-alaosuus on kasvanut 1960-luvulta l√§htien. My√∂s puuston kokonais- ja keskitilavuus sek√§ soiden puustojen tilavuusosuus on kasvanut. IP-maakunnissa lehtipuun tilavuusosuus on pysynyt 1960-luvun tasolla. Puuston keski- ja kokonaiskasvu ovat lis√§√§ntyneet 1960-luvulta l√§htien kohdemaakunnissa. Maakuntien v√§lill√§ on suuria eroja puuston keskikasvuissa, mik√§ johtuu muun muassa maakuntien v√§lisist√§ eroista puuston rakenteessa ja kasvupaikoissa. Metsien suojelupinta-ala on lis√§√§ntynyt IP-maakunnissa 1960-luvulta l√§htien. Vanhojen metsien, joihin luokitellaan t√§ss√§ selvityksess√§ Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa yli 160-vuotiaat ja muissa maakunnissa yli 120-vuotiaat mets√§t, pinta-alaosuus on v√§hentynyt mets√§maalla tarkastelujakson aikana. J√§re√§n, rinnankorkeusl√§pimitaltaan yli 30 cm, puuston keskitilavuus on kasvanut mets√§maalla 1960-luvulta l√§htien. Kovan kuolleen maa- ja pystypuun tilavuus on mets√§maalla nykyisin huomattavasti suurempi IP-maakunnissa keskim√§√§rin ja my√∂s tarkastelluissa maakunnissa. Poikkeuksena on Lapin maakunta, jossa keskitilavuus on samalla tasolla kuin 1960-luvulla. IP-maakuntien puuston ja maaper√§n yhteisnielu pieneni merkitt√§v√§sti tarkastelujakson (2015‚Äď2021) aikana. T√§m√§ johtui puuston nielun pienenemisest√§ hakkuiden seurauksena ja turvemaaperien p√§√§st√∂jen kasvusta. Syit√§ turvemaiden p√§√§st√∂jen kasvun taustalla ovat lis√§√§ntyneet hakkuut ja nousseet keskil√§mp√∂tilat. Mit√§ enemm√§n maakunnassa on turvemaita, sit√§ suuremmat maaper√§n kokonaisp√§√§st√∂t keskim√§√§rin olivat (esim. Pohjois-Pohjanmaa). Vastaavasti taas hehtaarikohtaisesti tarkasteluna suurimmat turvemaiden p√§√§st√∂t olivat maakunnissa, joiden turvekankaat ovat keskim√§√§rin ravinteisempia tyyppej√§ (Etel√§-Karjala, Etel√§-Savo ja Pohjois-Savo). Puuntarvearvioihin perustuvassa Perusura-skenaariossa runkopuun vuotuinen hakkuukertym√§arvio oli IP-maakunnissa vuosina 2019‚Äď2048 keskim√§√§rin 43,1 miljoonaa kuutiometri√§. Suurimman yll√§pidett√§viss√§ olevan aines- ja energiapuun hakkuukertym√§n mukaisessa skenaariossa (SY) runkopuun keskim√§√§r√§inen vuotuinen hakkuukertym√§ oli 45,9 miljoonaa kuutiometri√§ vuosina 2019‚Äď2048. Kokonaishakkuualat olivat 30 vuoden tarkastelujaksolla Perusura-skenaariossa 0,36 miljoonaa hehtaaria vuodessa, joka oli kolme prosenttia suurempi kuin SY-skenaariossa. Energiapuun vuotuinen kokonaiskorjuum√§√§r√§ oli IP-maakunnissa 30 vuoden tarkastelujaksolla Perusura-skenaarion mukaisessa arviossa keskim√§√§rin 7,7 miljoonaa kuutiometri√§ ja SY-arviossa 8,9 miljoonaa kuutiometri√§. Vuonna 2019 puuston kokonaistilavuus mets√§- ja kitumaalla oli 1 479 miljoonaa kuutiometri√§. Vuonna 2049 se oli Perusura-skenaarion mukaisessa arviossa l√§hes 1 800 miljoonaa kuutiometri√§ ja SY-arviossa runsas 1 700 miljoonaa kuutiometri√§. Perusura-skenaariossa kuusen osuus kokonaistilavuudesta on pienempi ja lehtipuiden osuus suurempi kuin SY-skenaariossa. Puuston ik√§luokkien suhteellisten osuuksien kehitys on hyvin samanlaista molemmissa arvioissa. Alkutilanteeseen verrattuna nuorien ik√§luokkien (<=40 vuotta) osuus kasvaa, 41‚Äď100-vuotiaiden metsien osuus pienenee ja yli 100-vuotiaiden metsien osuus hieman lis√§√§ntyy vuoteen 2049 menness√§ molemmissa skenaarioissa. Skenaarioiden v√§liset erot puuston tilavuuskasvussa ovat pienet koko IP-maakuntien alueella. SY-S1-skenaariossa, jossa oletuksena oli Kansallisen mets√§strategian 2035 valmistelua varten tehdyn taustaselvityksen mukainen lis√§suojelu, runkopuun hakkuukertym√§ pieneni IP-maakunnissa 30 vuoden tarkastelujaksolla keskim√§√§rin kaksi prosenttia SY-arvioon verrattuna. Vastaava v√§hennys oli kahdeksan prosenttia SY-S2-skenaariossa, jossa oletuksena oli Suomen Luontopaneelin ehdotuksen mukainen lis√§suojelu. Kokonaishakkuualoissa keskim√§√§r√§iset vuotuiset v√§hennykset olivat kaksi prosenttia SY-S1-skenaariossa ja seitsem√§n prosenttia SY-S2-skenaariossa tarkastelujakson aikana. Lis√§suojelun vaikutus energiapuun vuotuisiin korjuum√§√§riin oli pieni SY-S1 -arviossa, mutta n√§kyi selv√§sti SY-S2-skenaariossa. Puuston kokonaistilavuus mets√§- ja kitumaalla oli lis√§suojelun seurauksena SY-S1-skenaariossa kaksi prosenttia ja SY-S2-skenaariossa kahdeksan prosenttia suurempi kuin SY-skenaariossa vuonna 2049. SY-S2-skenaariossa vanhojen, yli 120-vuotiaiden metsien osuus lis√§√§ntyy huomattavasti enemm√§n kuin SY- ja SY-S1-skenaarioissa. SY-S1-skenaariossa lis√§suojelu alensi tarkastelumaakuntien mets√§sektorin arvonlis√§yksen kokonaisvaikutusta yhteens√§ keskim√§√§rin 80 miljoonaa euroa. Ty√∂voiman tarpeen alenema oli 700‚Äď800 ty√∂llist√§. Maakunnittaiset muutokset jakautuivat melko tasaisesti. SY-S2-skenaariossa tarkastelumaakuntien mets√§sektorin arvonlis√§ys laski yhteens√§ 400‚Äď500 miljoonaa euroa. Vastaavasti ty√∂voiman tarve laski 3 700‚Äď5 300 ty√∂llist√§. Suurimmat suhteelliset vaikutukset kohdistuivat alueille, joissa suojelu kriittisimmin vaikutti puun riitt√§vyyteen
    • ‚Ķ
    corecore