158 research outputs found

    Mitä monipaikkaisuus tarkoittaa?

    Get PDF
    202

    Recognising choice: a study of the changing politics of the common agricultural policy through an analysis of the MacSharry reform debate in Ireland and the Netherlands

    Get PDF
    Tutkimus koskee Euroopan Unionin yhteisen maatalouspolitiikan poliittisuutta, ja sen muutosta erityisesti 1990-luvulla. Lähtökohtana sovelletaan teoreettista näkökulmaa, jonka mukaan poliittisuus ilmenee siinä, miten keskeiset ongelmat kulloinkin määritellään, miten ongelmia pyritään ratkaisemaan ja ennen kaikkea siinä, miten yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteet ja toimintapolitiikat niiden saavuttamiseksi muotoillaan. Yhteisen maatalouspolitiikan poliittisuuden muutosta tarkastellaan tapaustutkimuksen avulla, analysoimalla vuoden 1992 ns. MacSharry -uudistuksesta käytyä julkista keskustelua kahdessa EU:n jäsenmaassa, Irlannissa ja Alankomaissa. Aineistosta käy ilmi, että sama uudistusteksti tematisoitiin eri tavoin kansallisissa keskusteluissa, keskusteluun osaa ottaneet tahot olivat osin erilaiset, ja keskusteluissa tukeuduttiin osin erilaisiin väittämiin EU:n maatalouden luonteesta ja yhteisen maatalouspolitiikan toivottavasta linjasta. Tutkimus perustuu tekstianalyysiin, jossa käytettiin eri analyysitasoilla erilaisia menetelmiä: toimijakentän tarkastelussa käytettiin sisältöanalyysiä, temaattisessa tutkimuksessa foucaultilaista diskursiivisten kenttien analyysiä, ja perelmanilaista uuden retoriikan lähestymistapaa argumentaation tutkimukseen. Siitä huolimatta, että yhteistä maatalouspolitiikkaa on harjoitettu EU:ssa jo yli 30 vuotta, käsitys eurooppalaisesta maataloudesta tai sen erityisluonteesta on kehittymätön. Toisen jäsenmaan maataloutta tunnetaan heikosti, ja jopa täysin virheellisiä argumenttejä saatetaan käyttää julkisessa keskustelussa. Geopoliittisesti Euroopan Unionin maatalous jakaantuu alankomaalaisten näkökulmasta etelään ja pohjoiseen, irlantilaisten suunnalta taas länteen ja itään. Alankomaalaiset sijoittavat itsensä Euroopan taloudellisen ja poliittisen integraation keskiöön, irlantilaiset taas näkevät itsensä kirjaimellisesti erillisenä saarena tai saarekkeena periferiassa. Yleisenä kehityskaarena tutkimuksessa piirtyy yhteisen maatalouspolitiikan alkuperäinen muotoilu tuotteiden ja myöhemmin tuotantotekijöiden ympärille. Hinta- ja markkinapolitiikan keskeisyys liittyi tähän valintaan, jonka raskaana ytimenä voi pitää tulopolitiikkaa viljelijöille. Tämä yhteisen matalouspolitiikan ydin on vahvan lainsäädännön ja varmistetun rahoituksen turvaama. 90-luvun kuluessa ja EU:n poliittisen integraation syventyessä yhteinen maatalouspolitiikka on alkanut sisällyttää itseensä teemoja ja argumentteja, sekä vähitellen myös toimijoita perinteisen tulopolitiikka-paradigman ulkopuolelta. Maatalous politisoituu nyt myös ihmisen ja luonnon kosketuspintana, joka näkyy mm. ympäristö-, ruoan turvallisuus-, eläinten hyvinvointi- ym. eettisinä kysymyksinä. Yhteisen maatalouspolitiikan muotoiluun vaikuttavat yhä enemmän unionin tarve legitimoida itsensä poliittisesti EU-kansalaisten silmissä. Maatalouspolitiikasta tulee yhä enemmän maatalouden ja yhteiskunnan välinen sopimus, jolloin sen tehtävä tulopolitiikan välineenä vähenee.In the study, the politics of the European Union Common Agricultural Policy is investigated on the basis of the the concept of politics as an action, through an assessment of the construction of the political dimension in agricultural policy. This approach maintains that the politics of a policy reveals itself in the way choices are recognised, the way alternatives are articulated and what kinds of arguments are used. Shifts in emphasis in the CAP are examined, and the work also aims at contributing to an understanding of European integration and the role that the common policy for agriculture has in this. The work includes a case study on the public debate in two member states, Ireland and Netherlands, concerning the MacSharry reform, decided upon in July 1992. An analysis of the actors, themes and argumentation shows what interpretations and emphasis were possible and how these were reflected in the different constructions of agriculture and of the European reality. In the analysis different text analysis approaches were used: content analysis of discoursive fields, and an analysis based on the approach of new rhetoric. The work concludes by envisaging a change in paradigm from an income policy for farmers towards a contract between society and agriculture. This would entail an increase in the number of relevant actors, and a shift in power among the existing ones. In addition, a broadening of politicised themes is discussed.vokMTT Taloustutkimus (MTTL)Diss. : Helsingin yliopisto, 201

    Recognising Choice : A Study of the Changing Politics of the Common Agricultural Policy through an Analysis of the MacSharry Reform Debate in Ireland and the Netherlands

    Get PDF
    Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.In the study, the politics of the European Union Common Agricultural Policy is investigated on the basis of the concept of politics as an action, through an assessment of the construction of the political dimension in agricultural policy. This approach maintains that the politics of a policy reveals itself in the way choices are recognised, the way alternatives are articulated and what kinds of arguments are used. Shifts in emphasis in the CAP are examined, and the work also aims at contributing to an understanding of European integration and the role that the common policy for agriculture has in this. The work includes a case study on the public debate in two member states, Ireland and the Netherlands, concerning the MacSharry reform, decided upon in July 1992. An analysis of the actors, themes and argumentation shows what interpretations and emphasis were possible and how these were reflected in the different constructions of agriculture and of the European reality. In the analysis different text analysis approaches were used: content analysis, analysis of discoursive fields, and an analysis based on the approach of new rhetoric. The work concludes by envisaging a change in paradigm from an income policy for farmers towards a contract between society and agriculture. This would entail an increase in the number of relevant actors, and a shift in power among the existing ones. In addition, a broadening of politicised themes is discussed

    Designing effective environmental policy mixes in the UN Decade on ecosystem restoration

    Get PDF
    The 2020s are starting under challenging circumstances. The impact of COVID-19 recovery plans and the realignment of geopolitics with energy provisioning will be crucial for meeting global environmental policy targets, such as those exemplified by the recently launched United Nations Decade on Ecosystem Restoration. How to build a more ecologically viable society, however, remains a contested issue. Several scholars are also highlighting the importance of complexifying environmental policy beyond individual instruments centred on the limiting paradigm of economic growth. Drawing on these considerations, we make a case for Environmental Policy Mixes (EPMs), which can better accommodate a diversity of institutional arrangements, contextual power dynamics, and a multiplicity of environmental targets. In this paper, we first present a database of 146 environmental policy instruments (provided in the annexe) that we collected through a survey of the literature. Second, we develop an EPM framework based on a set of 14 criteria that we then test with a selected group of experts in the field, both academics and business practitioners, through structured interviews and card sorting. Following, we present an adjusted final version of the framework and conclude with two illustrative examples of how to apply it. The first one is a case study of the environmental trade-offs in a natural UNESCO World Heritage Site, and the other investigates how to align COVID-19 stimulus packages with the objectives of the UN Decade on Ecosystem Restoration. The decade ahead is going to be critical for reaching global environmental targets. The EPM framework can facilitate policy discussions and guide decision-makers in tackling the environmental policy challenges of the 2020s and beyond.</p

    Kohti kestävää monipaikkaista yhteiskuntaa

    Get PDF

    Maaseutuohjelma 2014‚Äď2020 : aluetalouteen ja ty√∂llisyyteen liittyvien toimenpiteiden arviointi

    Get PDF
    T√§ss√§ arvioinnissa tarkasteltiin Manner-Suomen maaseutuohjelman 2014‚Äď2020 (Maaseutuohjelma) tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta aluetalouteen ja ty√∂llisyyteen liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa. Kyseess√§ ovat toimenpiteet, jotka toteuttavat maaseutuohjelman tavoitteita ‚ÄĚmaaseudun yritystoiminta monipuolistuu ja ty√∂llisyys parantuu‚ÄĚ, ‚ÄĚpalvelujen saatavuus parantuu maaseudulla‚ÄĚ, ‚ÄĚmaaseutualueiden toimijoiden vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat‚ÄĚ, ‚ÄĚmaaseutuohjelma parantaa maaseutualueiden ty√∂llisyytt√§‚ÄĚ sek√§ ‚ÄĚmaaseudun yritystoiminta monipuolistuu ja ty√∂llisyys, palvelut sek√§ vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat‚ÄĚ. Tarkastelun tuloksena vastattiin ohjelman vaikutusarviointisuunnitelman mukaisiin arviointikysymyksiin koskien yritystoiminnan monipuolistumista, ty√∂llisyyden, palvelujen ja vaikutusmahdollisuuksien paranemista, sis√§lt√§en tieto- ja viestint√§teknologian saavutettavuuden, k√§yt√∂n ja laadun parantamisen maaseutualueilla. Tarkastelun aikaj√§nne oli 2014‚Äď2018. Syntyneiden uusien ty√∂paikkojen m√§√§r√§ on j√§ljess√§ ohjelman tavoitteesta, ja kaikkien maaseutuyritysten lukum√§√§r√§ on laskenut aavistuksen verran ohjelmakauden alkuun verrattuna. Mik√§li ongelmana on v√§h√§inen kiinnostus yritysten perustamiseen, sit√§ voidaan pyrki√§ vahvistamaan panostamalla kehitt√§mistoimenpiteisiin esimerkiksi Leader-toiminnalla. Lis√§panostus erityisesti palvelualan yrityksiin ja ty√∂paikkoihin tukisi elinkeinojen monipuolistamistavoitetta, kun ohjelmakauden alkupuolella kehityst√§ on tapahtunut nimenomaan teollisuuden aloilla. Koulutustoimenpiteeseen panostaminen ja yhteisty√∂n lis√§√§minen maaseudun yritysten ja yleisemm√§n t&k-toiminnan kanssa voisi edesauttaa kasvuyritysten lis√§√§ntymist√§. Leader-toimintatavassa maaseutuasukkaiden kattavuus on ylitt√§nyt tavoitteen, ja hankkeistus on onnistunut eritt√§in hyvin, sill√§ senkin toteuma-aste tavoitteeseen n√§hden on jo 70 %. Leaderin kautta rahoitettavien yritystukien tavoite on jo ylitetty. Sen sijaan syntyneiden uusien ty√∂paikkojen osalta ollaan j√§ljess√§ tavoitteesta. T√§ss√§ ohjelman vaiheessa voisi olla perusteltua kohdistaa toimia siihen, ett√§ saadaan kehitt√§mistoimilla liikkeelle sellaista yritystoimintaa, jossa ty√∂llist√§vyys olisi t√§h√§nastista voimakkaampaa, esimerkiksi palvelualoilla. Laajakaistahankkeet ovat edenneet hyvin, mutta maaseudun ongelmana on edelleen se, ett√§ tietoliikenneyhteydet ovat hitaammat kuin muilla alueilla, eik√§ julkisesti tuettu laajakaistayhteys ulotu k√§yt√§nn√∂ss√§ rakennuksiin asti, vaan edellytt√§isi monilta v√§h√§varaisilta maaseudun asukkailta heid√§n k√§ytett√§viss√§ oleviin varoihinsa n√§hden suurta panostusta. Laajakaistahankkeita tulisi jatkaa siten, ett√§ nopea yhteys saataisiin kaikille asutuille alueille, ja liittym√§t mahdollistuisivat my√∂s v√§h√§varaisille maaseudun asukkaille. My√∂s palveluja ja paikallista, pienimuotoista infrastruktuuria kehitt√§v√§t toimenpiteet ovat hankkeistuneet hyvin, etenkin Leaderin toimesta. Julkisten ja yksityisten palvelujen keskittyess√§ ja vet√§ytyess√§ pois maaseudulta uusille palveluratkaisuille on selv√§sti tarvetta. Leaderin tuella on mm. tehty peruspalvelujen kehitt√§missuunnitelmia. Mik√§li mahdollista, t√§m√§n toimenpiteen rahoitusta tulisi vahvistaa j√§ljell√§ olevalla ohjelmakaudella. Ohjelman toimet ovat kokonaisuudessaan olleet oikeansuuntaisia, sill√§ vaikka ohjelman ty√∂paikkatavoitteesta ollaan j√§ljess√§, maaseudun ty√∂llisyyden kehitys on ollut varovaisen my√∂nteist√§. Suurimmat haasteet ovat harvaan asutulla ja ydinmaaseudulla, joten ohjelman painotus n√§ille alueille on oikean suuntainen, ja sit√§ kannattaa jatkaa. Laajemman, maaseutuohjelmien aluetalous- ja ty√∂llisyysvaikutusselvityksen (Manner-Suomen maaseudun kehitt√§misohjelmien aluetalous- ja ty√∂llisyysvaikutukset... 2019) mukaan etenkin yritystukien tapauksessa on osoitettavissa, ett√§ n√§ill√§ toimilla on kiistatonta ty√∂llist√§v√§√§ vaikutusta ‚Äď analyysin mukaan ohjelmakaudella 2007-2013 yhden miljoonan euron panostuksen nettovaikutus tuetuissa yrityksiss√§ oli 14,2 ty√∂paikkaa enemm√§n, kuin n√§iss√§ yrityksiss√§ muuten olisi syntynyt uusia ty√∂paikkoja. Ohjelma on luonut uusia ty√∂paikkoja ja taloudellista aktiviteettia, ja siten edist√§nyt ty√∂llisyysasteen nostamista tavoitetasolle. Ohjelman panostuksilla on syntynyt uusia yrityksi√§ ja ty√∂paikkoja, joilla on lievennetty alueellista keskittymis- ja kaupungistumiskehityst√§. Ohjelman eri toimenpiteiden yhteisvaikutuksella on hidastettu alueiden negatiivista kehityst√§ ja k√§√§nnetty kehityst√§ positiiviseen suuntaan samalla, kun my√∂s yleinen talouskehitys on maassa parantunut. Osassa alueita on jo puutetta osaavasta ty√∂voimasta. Ohjelman toimet ovat oikeansuuntaisia my√∂s sik√§li, ett√§ maaseudun k√∂yhyys on v√§hentynyt suhteessa kaupunkien k√∂yhyyteen. Ydinmaaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla on kuitenkin edelleen enemm√§n k√∂yhyytt√§ suhteessa kaupunkeihin. Ohjelman ty√∂llist√§v√§√§ ja yritt√§jyytt√§ edist√§v√§√§ toimintaa tulee jatkaa v√§hint√§√§n entisell√§ volyymilla. Vaikka ohjelma ei ole sosiaalirahastotyyppinen, enemm√§n huomiota voitaisiin kohdistaa passiivisempien maaseudun asukkaiden saamiseen ohjelman piiriin. T√§m√§ voisi tarkoittaa esimerkiksi paikallisten toimijoiden rohkaisemista kehitt√§m√§√§n Leader-hankkeita, jotka kohdistuisivat syrj√§ytyneisiin tai syrj√§ytymisvaarassa oleviin henkil√∂ihin ‚Äď luonnollisesti Leader-ryhm√§n omien linjausten puitteissa. Toinen mahdollinen tapa voisi olla esimerkiksi Verkostotoiminnan r√§√§t√§l√∂iminen passiivisemmille alueille siten, ett√§ sill√§ pyritt√§isiin vahvistamaan toimijoiden kyky√§ osallistua kehitt√§miseen. Toisaalta t√§t√§ mahdollista vinoutta lievent√§√§ se, ett√§ alueellisesti ohjelman toimenpiteet kohdistuvat heikommat edellytykset omaaville (ydin- ja harvaan asutun maaseudun) alueille. Laajemman, maaseutuohjelman kauden 2007‚Äď2013 ty√∂llisyys- ja aluetaloudellisia vaikutuksia koskevan tutkimuksen (Manner-Suomen maaseudun kehitt√§misohjelmien‚Ķ 2019) mukaan maaseutuohjelman yritysrahoituksen kohdennus on ollut sek√§ alueiden kasvua vahvistavaa, ett√§ my√∂s pyrkinyt aktiivisesti k√§√§nt√§m√§√§n taantuvien alueiden kehityst√§ parempaan suuntaan. T√§ll√§ perusteella voidaan todeta, ett√§ maaseutuohjelman toimenpiteet ja niiden kohdennus ovat oikeansuuntaisia ja ne tasapainottavat maaseutualueiden kehityst√§ muuhun maahan verrattuna.201

    Kohti politiikka- ja paikkaperustaista kehittämisrahoituksen allokointia

    Get PDF
    Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja ELY-keskusalueiden rahoituksen kytkentä on perustunut pääasiassa alueiden maaseudun väestöosuuksiin ja edellisen kauden kehittämisrahoituksen toteumaan. Näiden perusteella kehittämisrahoitus on jaettu ELY-keskusalueille. Artikkelin tavoitteena on tarkastella, miten kehittämisrahoituksen politiikkavaikutusta voitaisiin parantaa kytkemällä kehittämisrahoituksen jako tiiviimmin ELY-keskusalueiden ominaisuuksiin sekä niihin kehittämistarpeisiin, jotka sisältyvät kyseisen alueen itselleen kirjoittamaan kehittämisohjelmaan. Tavoitetta varten on muodostettu paikkatietokanta ELY-keskusalueiden maaseutualueiden ominaisuuksista ja kehitetty laskentamenetelmä, jonka tarkoitus on kohdentaa kehittämisrahoitus paremmin alueiden ominaisuuksien ja kehittämisohjelman tavoitteiden mukaisesti. Näin luotua vaihtoehtoista allokointimallia verrataan artikkelissa aiemmin käytettyyn allokointimenetelmään. Tulokset osoittavat, että nykyisin kehittämisohjelman tavoitteet kehityserojen pienentämisestä eivät toteudu. Maaseutuohjelmaa leimaa aluesokeus, koska sen tavoitteet eivät kytkeydy maaseutualueiden ominaisuuksiin kehittämisrahoituksen jakamisessa. Artikkelin tutkimuskysymykset ovat keskeisiä kehitettäessä kehittämisrahoituksen allokointikriteereitä

    Mökkibarometri 2021

    Get PDF
    M√∂kkibarometri on saaristoasiain neuvottelukunnan luoma, toistuvasti toteutettava vapaa-ajan asumisen seurannan v√§line. Tiedot ker√§t√§√§n yksityisille vapaa-ajan asunnon omistajille kohdennettavalla kyselyll√§. J√§rjestyksess√§√§n nelj√§nnen M√∂kkibarometrin kysely tehtiin maalis-huhtikuussa 2021. M√∂kkibarometri 2021 toteutettiin saaristoasiain neuvottelukunnan toimeksiannosta. T√§m√§nkertaisen barometrin yhteydess√§ toteutettu kirjallisuus- ja tilastoanalyysi piirt√§√§ vapaa-ajan asumisen yleistymisen pitk√§n kaaren vuodesta 1990 nykyp√§iv√§√§n. Se kuvaa samalla monipaikkaisuuden voimistumista. Kansainv√§lisess√§ vertailussa Suomi erottuu vapaa-ajan asumisen maana. Yh√§ useampi suomalainen ei kiinnity ainoastaan vakituiseen asuinpaikkaansa. M√∂kkeilyn m√§√§r√§ ja sen suhteellinen merkitys vaihtelevat suuresti alueittain ja vuodenajoittain. Vapaa-ajan asuntojen m√§√§r√§ on jatkuvasti kasvanut, ja vuonna 2020 maassamme oli 508 289 Tilastokeskuksen m√§√§ritelm√§n mukaista kes√§m√∂kki√§. On kuitenkin arvioitu, ett√§ todellisuudessa vapaa-ajan asumisen k√§yt√∂ss√§ olevia asuntoja voi olla huomattavasti enemm√§nkin. M√∂kkibarometrin 2021 kyselyn perusteella vapaa-ajan asuntoa toistuvasti (huolimatta k√§yt√∂n m√§√§r√§st√§) k√§ytt√§vi√§ on keskim√§√§rin 4,7 (mediaani 4). Erilaisista laskentatavoista ja vapaa-ajan asunnon m√§√§ritelm√§st√§ riippuen toistuvasti vapaa-ajan asuntoa k√§ytt√§vi√§ voidaan siten arvioida Suomessa olevan 2,4‚Äď2,9 miljoonaa. M√∂kkibarometrin 2021 kyselyss√§ kartoitettiin vapaa-ajan asuntojen saavutettavuutta ja l√§hiymp√§rist√∂√§, ominaispiirteit√§ sek√§ k√§ytt√∂√§ ja sen muutosta sis√§lt√§en ty√∂ss√§k√§ynnin ja et√§ty√∂n vapaa-ajan asunnolta. Niin ik√§√§n tarkasteltiin vapaa-ajan asukkaiden suhdetta vapaa-ajan asuntonsa sijaintikuntaan, sek√§ vapaa-ajan asumiseen liittyvien palveluiden saavutettavuutta ja k√§ytt√∂√§, ja tavaroiden ja palveluiden hankintaa. Vapaa-ajan asuntojen varustetaso on kohentunut edelleen ja jatkanut aiempien barometrien osoittamaa kehityst√§. M√∂kkibarometriin 2016 verrattuna suurempi osa vastanneista aikoi parantaa varustetasoa seuraavan vuoden aikana. S√§hk√∂l√§mmityksen (perusl√§mp√∂) pit√§minen p√§√§ll√§ talvella oli selv√§sti aiempaa yleisemp√§√§: osuus oli nyt 40 prosenttia, kun osuus oli 32 prosenttia M√∂kkibarometrissa 2016 ja 27 prosenttia M√∂kkibarometrissa 2009. Fyysiset palvelut ovat et√§√§ntyneet vapaa-ajan asukkailta edelleen keskim√§√§rin kauemmas. Esimerkiksi keskiarvoet√§isyys vapaa-ajan asunnolta p√§ivitt√§istavarakauppaan oli nyt 13,2 kilometri√§, kun se M√∂kkibarometrissa 2016 oli 12,9 kilometri√§. Yleisesti, silt√§ osin kuin palveluita oli k√§ytetty tai saatavilla, niihin oltiin kuitenkin suhteellisen tyytyv√§isi√§ lukuun ottamatta julkista liikennett√§. Asteikolla 1 (Eritt√§in tyytym√§t√∂n) ‚Äď 5 (Eritt√§in tyytyv√§inen), ulkokuntalaisten arvioiden keskiarvo esimerkiksi vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvist√§ palveluista oli 3,9, kunnallisista palveluista 3,8, ja kaupoista ja ravintoloista 3,7. My√∂s puhelinyhteyden (keskiarvo 4,0) ja langattoman internetyhteyden (keskiarvo 3,8) toimivuuteen oltiin suhteellisen tyytyv√§isi√§. Ulkokuntalaiset vapaa-ajan asukkaat hankkivat p√§ivitt√§istavaransa useimmissa tapauksissa vapaa-ajan asunnon sijaintikunnan kaupasta, yli puolet vastanneista v√§hint√§√§n kerran viikossa. Muiden tavaroiden osalta yleisimpi√§ hankintakanavia olivat vapaa-ajan asunnon ja vakituisen asunnon sijaintikunnan kauppa. Raham√§√§r√§llisesti tarkasteltuna reilu puolet ulkokuntalaisten vapaa-ajan asukkaiden kotitalouksista arvioi hankkivansa vapaa-ajan asunnollaan k√§ytetyist√§ p√§ivitt√§istavaroista suurimman osan vapaa-ajan asunnon sijaintikunnasta (vastausasteikko: 1 Ei mit√§√§n l√§hiseudulta ‚Äď 5 Kaikki l√§hiseudulta, vastausvaihtoehdon 4 tai 5 valinneet). Rakentamiseen ja kunnostamiseen liittyviss√§ tavaroissa ja palveluissa vastaava osuus oli puolet ja muissa tavaroissa ja palveluissa jonkin verran alle puolet. Keskim√§√§r√§inen vapaa-ajan asunnolla vietetty aika on kasvanut huomattavasti ja sen odotetaan lis√§√§ntyv√§n tulevaisuudessakin. Vuonna 2020 keskim√§√§r√§inen vuorokausim√§√§r√§ oli 103, kun vastaava luku M√∂kkibarometrissa 2016 oli 79. Kasvu oli erityisen voimakasta vuodesta 2019 vuoteen 2020, jolloin y√∂pymisten m√§√§r√§ kasvoi 14 vuorokautta. Suhteellisesti voimakkain kuukausittainen kasvu n√§iden vuosien v√§lill√§ oli maalis- ja huhtikuussa. K√§yt√∂n m√§√§r√§ on kasvanut johdonmukaisesti jo aiemmin, mutta nyt poikkeuksellisen voimakasta kasvua selitt√§nee osaltaan koronapandemian aiheuttama poikkeustilanne. M√∂kkibarometriin 2016 verrattuna yh√§ suurempi osa vapaa-ajan asuntojen omistajista uskoi vapaa-ajan asuntonsa k√§yt√∂n kasvavan edelleen seuraavien kolmen vuoden aikana. Koronapandemian aiheuttama voimakas et√§ty√∂aalto on n√§kynyt vapaa-ajan asunnoilla. Et√§ty√∂t√§ vapaa-ajan asunnolta tehneiden osuus niist√§ ty√∂ss√§k√§yvist√§, joille et√§ty√∂ oli mahdollista, oli 43 prosenttia. Vastaava osuus M√∂kkibarometrissa 2016 oli 7 prosenttia. Et√§ty√∂t√§ vapaa-ajan asunnolta tehneist√§ kaksi kolmasosaa oli halukkaita ja lis√§ksi nelj√§sosa mahdollisesti halukkaita lis√§√§m√§√§n et√§t√∂it√§ sielt√§ k√§sin. M√∂kkibarometrin 2021 tulokset osoittavat, ett√§ vapaa-ajan asuminen on ilmi√∂n√§ edelleen voimistunut, ja moni mittari antaa olettaa, ett√§ kehitys tulee olemaan samansuuntainen my√∂s l√§hitulevaisuudessa

    Säädösehdotusten maaseutuvaikutusten arviointi : Maaseutuvaikutusten arviointiohje lainvalmistelijoille

    Get PDF
    Suomen eri alueiden olosuhteet vaihtelevat suuresti johtuen muun muassa maantieteeseen, elinkeinorakenteeseen, sosioekonomisiin eroihin ja my√∂s kulttuuriin liittyvist√§ tekij√∂ist√§. S√§√§d√∂sehdotusten maaseutuvaikutuksia on keskeist√§ arvioida, sill√§ my√∂s maaseudun hajautunut yhdyskuntarakenne, tuotteiden ja palvelujen markkinat, maank√§ytt√∂ sek√§ kolmannen sektorin ja paikallisyhteis√∂jen rooli poikkeavat huomattavasti kaupunkien vastaavista rakenteista ja toiminnoista. Maaseutu toimii monelta osin toisin kuin kaupungit ja niin p√§√§t√∂kset, ohjelmat ja my√∂s s√§√§d√∂kset vaikuttavat eri tavalla maaseudulla ja kaupungeissa. S√§√§d√∂svalmistelussa onkin syyt√§ kysy√§, mill√§ tavalla valmistelussa oleva s√§√§d√∂s tulee vaikuttamaan erilaisilla alueilla. Ovatko vaikutukset erilaiset kaupunki- ja maaseutualueilla? Oikeusministeri√∂n yhteiseen vaikutusten arviointiohjeeseen sis√§ltyy maaseutuvaikutusten yleisempi ohjeistus, jota t√§m√§ ohje syvent√§√§. K√§sill√§ olevan erillisohjeen avulla voidaan arvioida valmisteltavissa olevan s√§√§d√∂sehdotuksen vaikutuksia maaseutualueelle/-alueille. Ohje tukee s√§√§d√∂svalmistelijaa maaseutuvaikutusten arviointi ‚Äďmenetelm√§n k√§yt√∂ss√§. Se sis√§lt√§√§ tietoa menetelm√§n taustasta (luku 1), maaseudusta arviointialueena (luku 2), esimerkkej√§ arviointikohteista (luku 3) sek√§ ty√∂kaluja arvioinnin toteuttamiseksi (luku 4). Ohjeen lopussa esitet√§√§n yhteystahoja ja tietol√§hteit√§ (luku 5)

    Finnish agriculture and rural industries 2007

    Get PDF
    The report consists of following topics: operating environment of agriculture, agricultural and food market, agricultural policy, economic situation of agriculture, agriculture and the environment, rural and regional policy, special topics: biogas etc
    • ‚Ķ
    corecore